{"id":1291,"date":"2015-04-14T10:43:44","date_gmt":"2015-04-14T07:43:44","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1291"},"modified":"2024-05-14T14:53:45","modified_gmt":"2024-05-14T11:53:45","slug":"karoliinisotilaita-konstantinopolissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/karoliinisotilaita-konstantinopolissa\/","title":{"rendered":"Karoliinisotilaita Konstantinopolissa"},"content":{"rendered":"

300 vuotta sitten Ruotsin suurvallan kuningas pakeni Turkkiin tappiollisen taistelun p\u00e4\u00e4tteeksi. Ruotsalaisille aika merkitsi poikkeuksellisen tiivist\u00e4 vuorovaikutusta turkkilaisen kulttuurin kanssa. S\u00e4ilyneet ruotsalaiskuvaukset Konstantinopolista kertovat, miten vieraana pidetty\u00e4 it\u00e4\u00e4 kohdattiin uudella ajalla.<\/p>\n

Etninen erilaisuus ei ollut keskeisint\u00e4<\/h3>\n
\"Sven<\/a>
Sven Agrellin p\u00e4iv\u00e4kirja \u2013 sek\u00e4 tiedot h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n \u2013 p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t vieraalla k\u00e4sialalla kirjoitettuun ilmoitukseen \u201dHj\u00e4r blef herr. Mag. d\u00f6\u00f6d\u201d. Tarkempien kuolintietojen puuttuessa h\u00e4nen arvellaan kuolleen Adrianopolissa riehuneeseen ruttoon vuonna 1713. Kuva: Virpi Luoma.<\/figcaption><\/figure>\n

Yleiseen historiaan valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani \u201dKaroliinien orientti. Vieraan kohtaaminen 1700-luvun alun Konstantinopolissa ruotsalaisen sotilaspastori Sven Agrellin matkap\u00e4iv\u00e4kirjan kertomana\u201d<\/a> tutkin varhaismodernin ajan oppineen k\u00e4sityksi\u00e4 turkkilaisista.<\/p>\n

Etninen erilaisuus ei ollut keskeist\u00e4 pastori Sven Agrellin (1685\u20131713) kuvauksissa. T\u00e4m\u00e4 tuli ilmi esimerkiksi kirjoituksissa kaupungin turvallisuudesta. Rikollisuuden aiheuttajina pastori piti merimiehi\u00e4 ja renegaatteja, joilla oli liikaa vapaa-aikaa. N\u00e4kemys oli hyvin luterilainen, sill\u00e4 toteamuksellaan pastori nosti hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ty\u00f6n ja kurin. Etninen erilaisuus ei ollut h\u00e4nelle rikollisuuden l\u00e4hde.<\/p>\n

Ruotsalaispastorin ajatukset olivat osin varsin avarakatseisia. N\u00e4kemykset selittyv\u00e4t asettamalla ne 1700-luvun ruotsalaiseen maailmankuvaan. Vieraan selitt\u00e4vin\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtina toimivat Agrellille s\u00e4\u00e4dynmukaisuus, oppineisuus ja kristillisyys. Yhteiskunnallinen asema ja samankaltaisten arvojen jakaminen yhdisti, vaikka kulttuurinen ja etninen tausta olisikin ollut erilainen. T\u00e4st\u00e4 huolimatta turkkilaiset olivat oppineelle pastorille vieras toinen, jonka avulla saattoi opettaa luterilaisen s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan arvoja.<\/p>\n

Turvana totutut tavat<\/h3>\n
\"OLYMPUS<\/a>
Sven Agrellin p\u00e4iv\u00e4kirja vuosilta 1707\u20131713 on talletettu G\u00f6tiska F\u00f6rbundetin omistukseen Tukholman valtionarkiston alaisuuteen. Kuva: Virpi Luoma.<\/figcaption><\/figure>\n

Vieraan kohtaamisen keinojen tutkiminen avaa ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten mielikuvamme toisesta muodostuvat ja miten k\u00e4sittelemme sek\u00e4 nime\u00e4mme erilaisuutta. Kysymysten heijastaminen menneisyyteen antaa mahdollisuuden n\u00e4hd\u00e4 kulttuurisen vuorovaikutuksen prosessina, jossa on aina koettu ongelmia ja onnistumisia.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kiinnostavaa oli olosuhteiden poikkeuksellisuus. Puolitoistatuhatta karoliinisotilasta p\u00e4\u00e4tyi Osmanien valtakuntaan liki viideksi vuodeksi ik\u00e4\u00e4n kuin sattumalta, huonosti sujuneen Pultavan taistelun seurauksena. Lis\u00e4ksi sodan ja rauhan kysymyksiss\u00e4 asetelma oli erilainen. Osmanien valtakunta korosti pyh\u00e4\u00e4 rauhaa, jolloin sotaa jatkuvasti vaativat ruotsalaiset n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t turkkilaisille lopulta kapinallisina rauhanrikkojina.<\/p>\n

Poikkeuksellisissa olosuhteissa turvauduttiin kuitenkin ajan yleisiin tapoihin kuvata vieraita kansoja. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 avukseen sosiaalista verkostoa, kuulopuheita ja aiemmin julkaistua kirjallisuutta Agrell arvioi esimerkiksi turkkilaisten poliittista luotettavuutta. Varhaismodernin ajan vieraan kohtaaminen oli Agrellin p\u00e4iv\u00e4kirjan perusteella oman identiteetin m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 vieraassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Ilmi\u00f6n selitt\u00e4minen tekee my\u00f6s meid\u00e4n aikamme it\u00e4iset mielikuvat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mmiksi.<\/p>\n

Virpi Luoma on Pohjoismaiden kansainv\u00e4lisyydest\u00e4 kiinnostunut vastavalmistunut filosofian maisteri.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

300 vuotta sitten Ruotsin suurvallan kuningas pakeni Turkkiin tappiollisen taistelun p\u00e4\u00e4tteeksi. Ruotsalaisille aika merkitsi poikkeuksellisen tiivist\u00e4 vuorovaikutusta turkkilaisen kulttuurin kanssa. S\u00e4ilyneet ruotsalaiskuvaukset Konstantinopolista kertovat, miten vieraana pidetty\u00e4 it\u00e4\u00e4 kohdattiin uudella ajalla. Etninen erilaisuus ei ollut keskeisint\u00e4 Yleiseen historiaan valmistuneessa pro…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1248,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,143,188],"class_list":["post-1291","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-pelko","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1291},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":143,"label":"pelko"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_OPIN_Luoma.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Virpi Luoma","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1291","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1291"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1291\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10228,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1291\/revisions\/10228"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1291"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1291"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1291"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}