{"id":1300,"date":"2015-04-14T10:55:23","date_gmt":"2015-04-14T07:55:23","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1300"},"modified":"2024-05-14T14:49:44","modified_gmt":"2024-05-14T11:49:44","slug":"koleranpelkoa-1800-luvun-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/koleranpelkoa-1800-luvun-turussa\/","title":{"rendered":"Koleranpelkoa 1800-luvun Turussa"},"content":{"rendered":"

Vuonna 1831 Turkuun saapui pel\u00e4tty ja odotettu tauti, kolera. Epidemiat muokkasivat kaupunkikuvaa esimerkiksi kolerahautausmaiden muodossa. Tekeill\u00e4 olevassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen 1800-luvun koleraepidemioita Turussa.<\/p>\n

Katastrofi seuraa toista<\/h3>\n
\"Vuoden<\/a>
Vuoden 1831 epidemiaan kuolleen piiril\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mathias \u00c5kerbergin hautaristi Turun It\u00e4harjun kolerahautausmaalla. Kuva: Kari Hintsala.<\/figcaption><\/figure>\n

Koleran etenemist\u00e4 oli seurattu maailmalla jo pitk\u00e4\u00e4n. Yksi laaja pandemia oli levinnyt Intian niemimaalta vuonna 1817, mutta tuolloin kylm\u00e4 talvi oli pys\u00e4ytt\u00e4nyt sen Ven\u00e4j\u00e4n rajoille. Toinen pandemia levisi kuitenkin id\u00e4n kautta my\u00f6s Suomeen. Syyskuussa 1831 ensimm\u00e4iset turkulaiset sairastuivat. Turun Wiikko-Sanomat<\/em> viittasi uutisoinnissaan 24.9.1831 nelj\u00e4 vuotta aikaisempaan Turun paloon kuvaillessaan, miten koleran saapuminen kaupunkiin toi mieleen my\u00f6s aiemman katastrofin aiheuttaman surun.<\/p>\n

Nopea tappaja<\/h3>\n

Kolera tiedettiin nopeaksi tappajaksi. Sairastunut saattoi kuolla jo yhdess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 rajujen suolisto-oireiden aiheuttamaan nestehukkaan. Suomessa erityisesti It\u00e4-Euroopan tilannetta seurattiin tiiviisti, mutta sairastumisista uutisoitiin Keski-Eurooppaa ja Konstantinopolia my\u00f6ten. Lehdist\u00f6 julkaisi uutisia ulkomailla sairastuneista, ja erityisesti Pietarissa toiminut kirjeenvaihtaja kertoi aktiivisesti epidemian levi\u00e4misest\u00e4 em\u00e4maassa. Eestist\u00e4, Liivinmaalta ja Kuurinmaalta saapuvat laivat asetettiin karanteeniin ja ymp\u00e4ri rannikkoa perustettiin lukuisia karanteenipaikkoja, esimerkiksi Korppooseen. Kansalaisia k\u00e4skettiin omaa terveytt\u00e4\u00e4n ja henke\u00e4ns\u00e4 varjellakseen pysyttelem\u00e4\u00e4n kaukana niist\u00e4, jotka tulivat laivoilla id\u00e4st\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 olleet suorittaneet karanteenia suomalaisessa satamassa.<\/p>\n

Taistelu tautia vastaan<\/h3>\n

Lehdist\u00f6 julkaisi ohjeita siit\u00e4, miten taudilta tuli suojautua. Siisteyteen oli kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota, happamia ruokia ja liiallista m\u00e4ss\u00e4ily\u00e4 sek\u00e4 alkoholin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tuli v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. L\u00e4mpim\u00e4sti pukeutuminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, avojaloin ei tullut kulkea ja parasta oli kietoa villainen kangas p\u00e4iv\u00e4ksi vatsan ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Jos tauti kuitenkin p\u00e4\u00e4si iskem\u00e4\u00e4n, tuli huoneistossa suorittaa suitsutus. Apuv\u00e4lineit\u00e4 siihen olivat esimerkiksi katajan havut, mutta suitsutuksessa suositeltiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s kovempia aineita, kuten kloorikalkkia ja rikkihappoa. Niist\u00e4 nousevien h\u00f6yryjen katsottiin puhdistavan tautia levitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pahaa ilmaa. Suitsutuksen kanssa tuli olla erityisen huolellinen siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 potilas oli kuollut. Mik\u00e4li potilas selvisi taudista, ei suitsutusta tarvinnut tehd\u00e4 yht\u00e4 usein.<\/p>\n

\"\u00c5bo<\/a>
\u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em> -sanomalehdess\u00e4 julkaistu runo. Runon julkaisun aikaan kolera ei ollut viel\u00e4 saapunut Turkuun, mutta siihen osattiin jo varautua. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, \u00c5bo Underr\u00e4ttelser 12.1.1831,<\/figcaption><\/figure>\n

Koleran j\u00e4ljet<\/h3>\n

\u00c5bo Underr\u00e4ttelser <\/em>ja \u00c5bo Tidningar <\/em>julkaisivat taudin etenemist\u00e4 kuvaavia taulukoita ja tietoa sairastuneista, menehtyneist\u00e4 sek\u00e4 parantuneista. Vuoden 1832 tammikuulle jatkuneessa epidemiassa sairastui yli 570 ja kuoli yli 230 ihmist\u00e4. 1800-luvun edetess\u00e4 kaupungissa oli useita epidemioita, joiden aikana kuoli yli tuhat ihmist\u00e4. Vainajia varten perustettiin kaksi epidemiahautausmaata, toinen It\u00e4harjulle ja toinen Linnanf\u00e4lttin\u00e4 tunnetulle alueelle, l\u00e4helle Kakolanm\u00e4en rinnett\u00e4. Katujen alle j\u00e4\u00e4neell\u00e4 Kakolanm\u00e4en hautausmaalla on tehty arkeologisia tutkimuksia, kun taas It\u00e4harjun hautausmaa muutamine hautaristeineen ja kivipaasineen on yh\u00e4 osa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kaupunkimaisemaa.<\/p>\n

\"Vuoden<\/a>
Vuoden 1831 viimeinen kuolleisuustaulukko. Syyskuusta joulukuun loppuun menness\u00e4 Turussa ehti kuolla 225 henkil\u00f6\u00e4. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, \u00c5bo Tidningar 31.12.1831.<\/figcaption><\/figure>\n

Sofia Paasikivi on kulttuurihistorian opiskelija, joka tekee gradua Turun 1800-luvun koleraepidemioista.<\/em><\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/strong><\/p>\n

It\u00e4harjun kolerahautausmaasta on kirjoitettu esimerkiksi Kaponieeri-blogissa<\/a>.<\/p>\n

Kakolanm\u00e4en vuoden 2012 arkeologisista tutkimuksista uutisoitiin my\u00f6s Turun Sanomissa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1831 Turkuun saapui pel\u00e4tty ja odotettu tauti, kolera. Epidemiat muokkasivat kaupunkikuvaa esimerkiksi kolerahautausmaiden muodossa. Tekeill\u00e4 olevassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen 1800-luvun koleraepidemioita Turussa. Katastrofi seuraa toista Koleran etenemist\u00e4 oli seurattu maailmalla jo pitk\u00e4\u00e4n. Yksi laaja pandemia oli levinnyt Intian…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1250,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,275,143],"class_list":["post-1300","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1300},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_OPIN_Paasikivi.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Sofia Paasikivi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1300"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10223,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1300\/revisions\/10223"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}