{"id":1305,"date":"2015-04-14T10:02:59","date_gmt":"2015-04-14T07:02:59","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1305"},"modified":"2024-05-14T15:21:56","modified_gmt":"2024-05-14T12:21:56","slug":"kattely-kasittelyna-ja-tunnusteluna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kattely-kasittelyna-ja-tunnusteluna\/","title":{"rendered":"K\u00e4ttely k\u00e4sittelyn\u00e4 ja tunnusteluna"},"content":{"rendered":"

\"V0050279<\/a>K\u00e4ttelyll\u00e4 tarkoitetaan elett\u00e4, jossa kaksi henkil\u00f6\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 tavallisesti oikean k\u00e4den k\u00e4mmenet yhteen kesken\u00e4\u00e4n. K\u00e4tell\u00e4-verbi on taipunut kansan suussa my\u00f6s muotoihin \u201dk\u00e4sitell\u00e4\u201d ja \u201dkouria\u201d. K\u00e4ttelyn monikerroksellista historiaa tutkittaessa voidaan katsetta kohdistaa my\u00f6s k\u00e4ttelyn biologisiin ehtoihin ja siihen, miten ihmisen kehityshistoria ilmenee yksil\u00f6n k\u00e4ttelytoiminnassa.<\/p>\n

Tervehtiminen on sosiaalista s\u00e4\u00e4tely\u00e4<\/h3>\n

Tervehtiminen on sosiaalisen toiminnan minimimuotoja. Yhten\u00e4 tervehtimis- ja hyv\u00e4stelyk\u00e4ytt\u00e4ytymisen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on pidetty levottomuuden poistamista sosiaalisia kontakteja solmittaessa. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti tervehtimist\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n tuntemattomien kesken. Suomalaisessa tervehtimiskulttuurissa onkin ollut tapana tervehti\u00e4 tuntemattomia ulkona kohdattaessa. Ilman tervehtimist\u00e4 tapahtunut kohtaaminen on voinut saada aikaan jopa pelon tunteita: \u201dJos mets\u00e4polulla tuli vastaan outo, joka ei tervehtinyt, sit\u00e4 ihan pel\u00e4ttiin.\u201d Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sosiaalinen tunnistautuminen on ollut pieniss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Tuntemattomien tervehtimiseen on liittynyt tietty varovaisuus ja varauksellisuus; on haluttu ottaa selv\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisen henkil\u00f6n kanssa ollaan tekemisiss\u00e4 ja halutaanko sosiaalista suhdetta jatkaa. Tervehtimiseen on t\u00e4ll\u00f6in liitetty sosiaalisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n merkityksi\u00e4. Sosiaalipsykologiset tutkimukset osoittavatkin, ett\u00e4 kohtaamistilanteen sosialisaatio v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 aggressiivisuutta lis\u00e4ten samalla yksil\u00f6n turvallisuudentunnetta.<\/p>\n

K\u00e4ttely tuottaa moniaistimellista informaatiota<\/h3>\n

K\u00e4ttely liittyy olennaisesti ihmisten v\u00e4liseen vuorovaikutukseen. K\u00e4ttelyss\u00e4 olennaista on k\u00e4ttelij\u00f6iden k\u00e4sien v\u00e4lill\u00e4 tapahtuva fyysinen kontakti, jossa toista henkil\u00f6\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin tunnustellaan. Ruumiillisen kontaktin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n\u00e4 eleen\u00e4 k\u00e4ttelyll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 sosiaalisen vuorovaikutuksen s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 ja viestinn\u00e4ss\u00e4. Koskettamisen s\u00e4\u00e4telyn on nimitt\u00e4in todettu liittyv\u00e4n yksil\u00f6n selviytymiseen: p\u00e4\u00e4st\u00e4ess\u00e4\u00e4n toisen yksil\u00f6n koskettamaan itse\u00e4\u00e4n yksil\u00f6 osoittaa luottamusta ja haavoittuvaisuutta. Suomalaisessakin tapakulttuurissa k\u00e4ttelyyn on toisinaan viitattu pelon poistajana hyvin suoraan: \u201dKun olin lapsi sanottiin, ett\u00e4 sill\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 pelko pois.\u201d Edvard Westermarck kuvaili jo 1910-luvulla tervehdysmenoja \u201dvarovaisuus-toimenpiteiksi\u201d ja k\u00e4ttely\u00e4 aseettomuuden osoitukseksi. K\u00e4ttely voidaankin liitt\u00e4\u00e4 ulkopuolisen uhan s\u00e4\u00e4telyyn, mutta kenties konkreettista asetta paljon laajemmassa merkityksess\u00e4. K\u00e4ttely on kohtaamistilanteen moniaistimellista viestint\u00e4\u00e4, jossa yksil\u00f6n kokemukseen ja ajatteluun kietoutuu osin tiedostamattomiakin turvallisuuden ja luottamuksen tunteita.<\/p>\n

Annakaisa Suominen on tutkinut k\u00e4ttelyn kulttuurihistoriaa kulttuurihistorian oppiaineessa ja v\u00e4itellyt aiheesta vuonna 2014.<\/em>\u00a0<\/em><\/p>\n

K\u00e4ttelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle.<\/em><\/a> Turun yliopiston julkaisuja C 392. Turku: Turun yliopisto, 2014.<\/p>\n

Historia nyt!: K\u00e4ttelyn kulttuurihistoriaa<\/a>. Maanantaina 4.5. klo 18:00 \u2013 19:00
\nStudio, Turun Kaupunginkirjasto, P\u00e4\u00e4kirjasto, Linnankatu 2, Turku.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4ttelyll\u00e4 tarkoitetaan elett\u00e4, jossa kaksi henkil\u00f6\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 tavallisesti oikean k\u00e4den k\u00e4mmenet yhteen kesken\u00e4\u00e4n. K\u00e4tell\u00e4-verbi on taipunut kansan suussa my\u00f6s muotoihin \u201dk\u00e4sitell\u00e4\u201d ja \u201dkouria\u201d. K\u00e4ttelyn monikerroksellista historiaa tutkittaessa voidaan katsetta kohdistaa my\u00f6s k\u00e4ttelyn biologisiin ehtoihin ja siihen, miten ihmisen kehityshistoria ilmenee…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1251,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,275,143],"class_list":["post-1305","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1305},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_OPIN_Suominen.jpg",322,214,false],"author_info":{"display_name":"Annakaisa Suominen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1305"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10250,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1305\/revisions\/10250"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1305"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1305"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}