{"id":1321,"date":"2015-04-14T10:31:46","date_gmt":"2015-04-14T07:31:46","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1321"},"modified":"2024-05-14T14:57:04","modified_gmt":"2024-05-14T11:57:04","slug":"paeta-paeta-pelon-ja-trauman-musiikillinen-kuvaus-silmat-hamarassa-elokuvassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/paeta-paeta-pelon-ja-trauman-musiikillinen-kuvaus-silmat-hamarassa-elokuvassa\/","title":{"rendered":"\u201dPaeta, paeta!\u201d Pelon ja trauman musiikillinen kuvaus Silm\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 -elokuvassa"},"content":{"rendered":"
\"Kersantti<\/a>
Kersantti (Tauno Palo) ja luutnantti (Eino Katajavuori) elokuvassa Silm\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4<\/em> (1952).<\/figcaption><\/figure>\n

Ranskalaisten kriitikoiden luomalla film noir -termill\u00e4 tarkoitettiin alun perin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen tehtyj\u00e4, tietyntyylisi\u00e4 synkk\u00e4s\u00e4vyisi\u00e4 amerikkalaisia elokuvia. Hollywoodin kulta-ajalta 1950-luvulle kukoistanut pessimistisist\u00e4 tunnelmista, kohtalokkaista naisista sek\u00e4 syvist\u00e4 varjoista tunnettu genre syntyi vastareaktiona sota-aikana viljellylle optimismille. Synkk\u00e4\u00e4 tunnelmaa korosti my\u00f6s musiikki, jossa keskeisi\u00e4 olivat muun muassa tummat soinnit, matalat jouset, riipiv\u00e4t dissonoivat harmoniat ja pienille orkestereille tehdyt sovitukset. Lis\u00e4ksi jazzin uudet tyylit, kuten bebop nousivat keskeiseksi genreksi urbaanien milj\u00f6iden ilment\u00e4misess\u00e4 ja painostavan tunnelman luomisessa.<\/p>\n

Veikko Itkosen ohjaama film noir -tyylinen elokuva Silm\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4<\/em> (1952) kertoo nukkavierusta \u201dhullusta\u201d kirjailijasta, joka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjoittaa tarinan nelj\u00e4st\u00e4 ihmiskohtalosta: konttoristista, n\u00e4yttelij\u00e4st\u00e4, kersantista ja urheilijasta, joiden kohtaloa tarkastellaan nelj\u00e4ss\u00e4 erillisess\u00e4 takaumajaksossa. Jokaista hahmoa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 jokin trauma. Kersantti (Tauno Palo) potee syyllisyytt\u00e4 rintamalla kaatuneesta yst\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n, jota h\u00e4n ei kyennyt pelastamaan. Kersantin takaumajakso ei kuvaa ainoastaan syyllisyytt\u00e4 ja menetyst\u00e4, vaan suurta kauhua kuoleman silmien edess\u00e4.<\/p>\n

\"Kersantti<\/a>
Kersantti (Tauno Palo) ja rikollinen nainen (Eija Karip\u00e4\u00e4) elokuvassa Silm\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4<\/em> (1952).<\/figcaption><\/figure>\n

Kohtauksessa riitasointuiset, edestakaiset aiheet kuvaavat taistelun kaaosta ja kersantin murtumaisillaan olevaa mielt\u00e4. Mielentilaa korostaa musiikin ohella l\u00e4hikuva h\u00e4nen v\u00e4\u00e4ristyneist\u00e4 kasvoistaan pommituksen keskell\u00e4. Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in ojennetun k\u00e4den tartuttua kersanttia hartiasta kuullaan sankarillinen torvikutsu, joka ilment\u00e4\u00e4 luutnantin miehisyytt\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 kuvataan alakulmasta, kuin katsoen yl\u00f6sp\u00e4in suomalaiseen sotilaaseen. Kuin painajaisunesta her\u00e4tetty kersantti poimii kiv\u00e4\u00e4rins\u00e4 ja asettuu haudan reunalle, mutta lyyhistyy j\u00e4lleen kauhusta lamaantuneena haudan pohjalle. Raudan sataessa kuullaan katkelma Frederik Paciuksen Sotilaspojasta <\/em>v\u00e4\u00e4ristyneiden vaskien soittamana. Suomen sodan aikainen, is\u00e4nmaallinen teos ilment\u00e4\u00e4 sankaruuden ja is\u00e4nmaallisuuden sijaan traumaattisuutta ja ihanteiden murtumista.<\/p>\n

Kranaattikammoa k\u00e4rsiv\u00e4n kersantin takaumassa yhdistyy sek\u00e4 konkreettinen kauhu ett\u00e4 pelko kasvonsa menett\u00e4misest\u00e4 muiden silmiss\u00e4. H\u00e4n ei kykene saavuttamaan sodan aikana viljelty\u00e4 sotilasihannetta, jossa fyysiset vammat symboloivat uhrautuneisuutta, kun taas henkiset vammat viittaavat pelkuruuteen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Silm\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4<\/em> on varhainen sotatrauman kuvaus aikana, jolloin sodan arvet viel\u00e4 ammottivat avoimina.<\/p>\n

Olli Lehtonen on musiikkitieteen nelj\u00e4nnen vuoden opiskelija.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ranskalaisten kriitikoiden luomalla film noir -termill\u00e4 tarkoitettiin alun perin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen tehtyj\u00e4, tietyntyylisi\u00e4 synkk\u00e4s\u00e4vyisi\u00e4 amerikkalaisia elokuvia. Hollywoodin kulta-ajalta 1950-luvulle kukoistanut pessimistisist\u00e4 tunnelmista, kohtalokkaista naisista sek\u00e4 syvist\u00e4 varjoista tunnettu genre syntyi vastareaktiona sota-aikana viljellylle optimismille. Synkk\u00e4\u00e4 tunnelmaa korosti my\u00f6s musiikki,…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1256,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,347,143],"class_list":["post-1321","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-musiikkitiede","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1321},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":347,"label":"musiikkitiede"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_OPISK_Lehtonen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Olli Lehtonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":347,"name":"musiikkitiede","slug":"musiikkitiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":347,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":37,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1321"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10232,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1321\/revisions\/10232"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1256"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}