{"id":1325,"date":"2015-04-14T10:38:07","date_gmt":"2015-04-14T07:38:07","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1325"},"modified":"2024-05-14T14:55:25","modified_gmt":"2024-05-14T11:55:25","slug":"aina-on-lupa-jannittaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/aina-on-lupa-jannittaa\/","title":{"rendered":"Aina on lupa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Istut seminaarissa, seuraavaksi on sinun esitelm\u00e4si vuoro. Huomaat pulssisi kiihtyv\u00e4n, k\u00e4det alkavat t\u00e4rist\u00e4, hikoiluttaa ja suuta kuivaa. Sinua j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Mutta miksi? \u201dJ\u00e4nnitt\u00e4minen on meihin sis\u00e4lle rakennettu systeemi. Kun ihminen on uhkaavassa tilanteessa, autonominen hermosto aktivoituu ja seurauksena on erilaisia fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 oireita\u201d, vastaa Turun yliopiston kielikeskuksen puheviestinn\u00e4n opettaja <strong>Timo Joenpelto<\/strong>, joka vet\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 opintopsykologin kanssa esiintymisvarmuuden kehitt\u00e4misen kursseja.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1326\" aria-describedby=\"caption-attachment-1326\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/OPISK_Nikkil\u00e4_Kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1326\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/OPISK_Nikkil\u00e4_Kuva.jpg\" alt=\"Kuva: Brian Herzog, Flickr.\" width=\"600\" height=\"431\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/OPISK_Nikkil\u00e4_Kuva.jpg 800w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/OPISK_Nikkil\u00e4_Kuva-360x259.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/OPISK_Nikkil\u00e4_Kuva-768x552.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/OPISK_Nikkil\u00e4_Kuva-720x518.jpg 720w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/OPISK_Nikkil\u00e4_Kuva-228x164.jpg 228w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1326\" class=\"wp-caption-text\">Kuva: Brian Herzog, Flickr.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Joenpellon mukaan noin kolmannes korkeakouluopiskelijoista tuntee j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 esiintymistilanteissa. \u201dKyseess\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n marginaali-ilmi\u00f6, vaikkei sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yliopistossa yleisesti tunnustetakaan\u201d, Joenpelto toteaa. \u201dJ\u00e4nnitt\u00e4misen aiheuttamat oireet voivat olla hyvin yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, eik\u00e4 tiedet\u00e4 miten niihin pit\u00e4isi suhtautua. Ensireaktio on usein, ett\u00e4 apua nyt j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 n\u00e4in ei saisi tapahtua\u201d, Joenpelto sanoo ja jatkaa: \u201dAina on lupa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4! J\u00e4nnitys on tunne, eik\u00e4 me voida kielt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n tunteita.\u201d<\/p>\n<h3>Yliopistolta ty\u00f6kaluja j\u00e4nnitt\u00e4miseen?<\/h3>\n<p>Joenpellon mielest\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4miseen pit\u00e4isi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota muillakin kuin puheviestinn\u00e4n kursseilla. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan yliopistolta ei juuri saada ty\u00f6kaluja esiintymisj\u00e4nnityksen ty\u00f6st\u00e4miseen. \u201dPikemminkin p\u00e4invastoin\u201d, Joenpelto huokaa. \u201dEr\u00e4skin opiskelija osallistui samaan aikaan esiintymisvarmuuden kehitt\u00e4misen kurssille ja er\u00e4\u00e4lle toiselle kurssille. Palaute oli, ett\u00e4 juuri kun h\u00e4n oli saanut v\u00e4h\u00e4n varmuutta lis\u00e4\u00e4 meid\u00e4n kurssilta niin toisella kurssilla iskettiin nuijalla p\u00e4\u00e4h\u00e4n sanomalla, ett\u00e4 kaikkien on pakko menn\u00e4 eteen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n esitelm\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>\u201dSuorittaminen on se mit\u00e4 moni n\u00e4ill\u00e4 kursseilla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 haukkumasanana koko yliopistolaitosta kohtaan\u201d, Joenpelto sanoo. \u201dEtt\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaan suoritetaan, menn\u00e4\u00e4n l\u00e4pi. Seh\u00e4n on kauheeta, ja se on sellainen asia, joka my\u00f6s pahentaa j\u00e4nnityst\u00e4\u201d, Joenpelto huomauttaa.<\/p>\n<p>\u201dTutkimusta aiheesta on onneksi olemassa, ja esiintymisj\u00e4nnitykseen keskittyvi\u00e4 kursseja pidet\u00e4\u00e4n jo kaikissa Suomen yliopistoissa\u201d, Joenpelto sanoo. H\u00e4nen mukaansa esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 ei edes tulisi pyrki\u00e4 voittamaan, vaan hyv\u00e4ksy\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4minen ja oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kanssa. \u201dEi saisi ajatella, ett\u00e4 se on negatiivinen reaktio, josta pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon vaan ett\u00e4 se on se mik\u00e4 saa meid\u00e4t toimimaan. J\u00e4nnitys on vireytymist\u00e4, se on valmiutta ja kyky\u00e4 toimia tietynlaisessa tilanteessa.\u201d<\/p>\n<h3>Erilaiset j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4t<\/h3>\n<p>Joenpelto on vastahakoinen antamaan mit\u00e4\u00e4n yleisp\u00e4tevi\u00e4 ohjeita j\u00e4nnitt\u00e4jille. \u201dIhmiset j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t niin eri syist\u00e4 ja reagoivat hyvin eri tavoin. Se, mik\u00e4 yhdell\u00e4 auttaa, voi jonkun toisen j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4 vain lis\u00e4t\u00e4\u201d, h\u00e4n sanoo. \u201dItsens\u00e4 psyykkaaminen eri keinoin toimii useimmilla. Urheilussahan sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ihan yleisesti.\u201d<\/p>\n<p>Joenpelto on joutunut my\u00f6s miettim\u00e4\u00e4n eri alojen opiskelijoiden eroavaisuuksia suhteessa esiintymisj\u00e4nnitykseen. \u201dSuoraan sanottuna humanistit ja yhteiskuntatieteilij\u00e4t on vahvasti edustettuina meid\u00e4n kursseilla, enk\u00e4 edelleenk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, mist\u00e4 se johtuu.\u201d Yksi mahdollinen selitys Joenpellon mukaan voisi olla se, ett\u00e4 kyseisten alojen opiskelijat tunnistavat j\u00e4nnityksen paremmin, koska tunteet kuuluvat vahvemmin heid\u00e4n maailmankuvaansa ja niit\u00e4 my\u00f6s uskalletaan k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\n<h3>Armollinen suhtautuminen auttaa<\/h3>\n<p>Esiintymisvarmuuden kehitt\u00e4misen kurssien keskeisen idean Joenpelto sanoo olevan se, ett\u00e4 opiskelijat tulevat tietoisiksi omista voimavaroistaan ja vahvuuksistaan. \u201dM\u00e4 en usko, ett\u00e4 kannettu vesi pysyy kaivossa, vaan ihmisen pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ne keinot, miten p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 ja toimia j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilanteessa.\u201d<\/p>\n<p>Joenpellon mukaan j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4\u00e4 helpottaa usein jo j\u00e4nnitt\u00e4misen tiedostaminen ja se, ett\u00e4 osaa suhtautua itseens\u00e4 armollisemmin. \u201dSe on ehk\u00e4 kaikkein olennaisinta mit\u00e4 voi oppia, ett\u00e4 osaa hyv\u00e4ksy\u00e4 j\u00e4nnityksen. Siihen kuuluu my\u00f6s sellainen realistinen omanarvontunto, ett\u00e4 m\u00e4 osaan t\u00e4m\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4 on kyllin hyv\u00e4. Siit\u00e4 tulee sitten varmuutta ja tasapainoa.\u201d Joenpellon mielest\u00e4 viestint\u00e4 ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n taito- tai tekniikkalaji. \u201dEi se ole mit\u00e4\u00e4n temppuja vaan hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytys!\u201d<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">* * *<\/p>\n<p>Joenpelto on ollut mukana toteuttamassa <em>J\u00e4nnitt\u00e4minen osana el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em> -opiskelijaopasta, jota on saatavilla YTHS:n toimipisteiss\u00e4.<\/p>\n<p>Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat korvata pakollisen puheviestinn\u00e4n kurssin kielikeskuksen esiintymisvarmuuden kehitt\u00e4misen kurssilla.<\/p>\n<p><em>Aura Nikkil\u00e4 on taidehistorian opiskelija, joka pelk\u00e4\u00e4 paitsi esitelmien pit\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4, valaita ja laivoja.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Istut seminaarissa, seuraavaksi on sinun esitelm\u00e4si vuoro. Huomaat pulssisi kiihtyv\u00e4n, k\u00e4det alkavat t\u00e4rist\u00e4, hikoiluttaa ja suuta kuivaa. Sinua j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Mutta miksi? \u201dJ\u00e4nnitt\u00e4minen on meihin sis\u00e4lle rakennettu systeemi. Kun ihminen on uhkaavassa tilanteessa, autonominen hermosto aktivoituu ja seurauksena on erilaisia fyysisi\u00e4&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1257,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,143],"class_list":["post-1325","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1325},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_OPISK_Nikkil\u00e4.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Aura Nikkil\u00e4","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1325"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10231,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions\/10231"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}