{"id":1336,"date":"2015-04-14T13:03:39","date_gmt":"2015-04-14T10:03:39","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1336"},"modified":"2015-04-14T13:03:39","modified_gmt":"2015-04-14T10:03:39","slug":"uusia-nakokulmia-goetheen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/uusia-nakokulmia-goetheen\/","title":{"rendered":"Uusia n\u00e4k\u00f6kulmia Goetheen"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_1337\" aria-describedby=\"caption-attachment-1337\" style=\"width: 290px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1337\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1-290x300.jpg\" alt=\"Friedrich Schiller, Wilhelm ja Alexander Humboldt sek\u00e4 Johann Wolfgang von Goethe Jenassa, noin 1797. Wikimedia Commons.\" width=\"290\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1-290x300.jpg 290w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1-768x796.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1-720x746.jpg 720w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1-220x228.jpg 220w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1-360x373.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva1.jpg 800w\" sizes=\"auto, (max-width: 290px) 100vw, 290px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1337\" class=\"wp-caption-text\">Friedrich Schiller, Wilhelm ja Alexander Humboldt sek\u00e4 Johann Wolfgang von Goethe Jenassa, noin 1797. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Marraskuun 28. ja 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2014 Turun yliopistossa pidetyss\u00e4 pohjoismaisten Goethe-tutkijoiden konferenssissa keskityttiin ajan ja ajallisuuden moninaisiin merkityksiin J. W. von Goethen tuotannossa. Paikalla oli Goethe-tutkijoita niin Suomesta, Ruotsista kuin Norjastakin.<\/p>\n<h3>Historia ja yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4<\/h3>\n<p>Avausesitelm\u00e4n pit\u00e4j\u00e4 Klaus-Detlef M\u00fcller (T\u00fcbingenin yliopisto) ei valitettavasti p\u00e4\u00e4ssyt paikalle, mutta Marie-Theres Federhofer (Tromssan yliopisto) tarjoutui lukemaan M\u00fcllerin esitelm\u00e4n, joka k\u00e4sitteli Goethen ajatuksia historian ja yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. Goethelle yksil\u00f6nkehityksen ja maailmanhistorian vaiheet kietoutuvat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toisiinsa, mutta h\u00e4n ei kuitenkaan ajattele maailmanhistorian tuhoavan yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvaa persoonallista leimaa. M\u00fcllerin mukaan autobiografia on se muoto, jolla Goethe kykeni asettamaan oman yksil\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suhteeseen maailmanhistorian kanssa.<\/p>\n<h3>Goethe ja Herder<\/h3>\n<p>Staffan Bengtsson (Uppsalan yliopisto) paneutui esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n toisenlaiseen el\u00e4m\u00e4n ajallisuuden muotoon, joka ilmenee Goethen tavassa kuvata suhdettaan J. G. von Herderiin teoksessa <em>Dichtung und Wahrheit<\/em>. Avaink\u00e4sitteet t\u00e4m\u00e4n suhteen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi ovat Bengtssonin mukaan <em>systole<\/em> ja <em>diastole<\/em>. Goethe esitt\u00e4\u00e4 suhteensa Herderiin itseens\u00e4 k\u00e4pertymisen ja luotaanty\u00f6nt\u00e4vyyden sek\u00e4 ulosp\u00e4in laajentumisen ja vastaanottavaisuuden v\u00e4lisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4nrytmin\u00e4. Suhde on siten dynamiikaltaan verrattavissa syd\u00e4men toimintaan: syd\u00e4men puristuessa kokoon se ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 verta poisp\u00e4in ja laajetessaan se vet\u00e4\u00e4 verta puoleensa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1338\" aria-describedby=\"caption-attachment-1338\" style=\"width: 170px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva2.jpeg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1338\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva2-170x300.jpeg\" alt=\"19-vuotias William Makepeace Thackeray piirsi t\u00e4m\u00e4n kuvan Goethesta Weimarin-matkallaan vuonna 1830. Wikimedia Commons.\" width=\"170\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva2-170x300.jpeg 170w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva2-129x228.jpeg 129w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva2-360x636.jpeg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TAPAH_Hjelt_Kuva2.jpeg 453w\" sizes=\"auto, (max-width: 170px) 100vw, 170px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1338\" class=\"wp-caption-text\">19-vuotias William Makepeace Thackeray piirsi t\u00e4m\u00e4n kuvan Goethesta Weimarin-matkallaan vuonna 1830. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Teema-analyyseja, symboleja ja v\u00e4h\u00e4n idealismiakin<\/h3>\n<p>Yksityiskohtaisia teosanalyysejakin saatiin kuulla. Esimerkiksi Michael Schmidt (Tromssan yliopisto) analysoi Goethen runoa <em>An Schwager Kronos<\/em> pyrkien hahmottamaan uudenlaista, pragmaattista runon lukutapaa. Runoa on tulkittu kuvauksena \u201del\u00e4m\u00e4n matkasta\u201d, mutta Schmidt luki sit\u00e4 pikemminkin trivialisoitua mytologista kuvastoa hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kuvauksena postivaunumatkasta.<\/p>\n<p>Pirkko Holmberg (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto) ja Mattias Pirholt (Uppsalan yliopisto) n\u00e4yttiv\u00e4t, ett\u00e4 Goethella on merkityst\u00e4 my\u00f6s nykyfilosofian kysymysten kannalta; Pirholt selvitti Goethen symbolik\u00e4sitteen alkuper\u00e4\u00e4 ja historiallisuutta Martin Heideggerin ja Paul de Manin ajatuksiin nojaten, kun taas Holmberg hahmotteli yhteytt\u00e4 Goethen \u201dalkuilmi\u00f6n\u201d ja Gilles Deleuzen esitt\u00e4m\u00e4n transsendentaalisen idealismin kritiikin v\u00e4lille.<\/p>\n<p>Esitelmien v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4yty keskustelu oli vilkasta, kuten Goethe-spesialisteilta sopi odottaakin. Keskustelu k\u00e4vi tutkijoilta sujuvasti saksaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Asioista oltiin lopulta harvoin samaa mielt\u00e4, ja omat kriittiset kannat ilmaistiin kiertelem\u00e4tt\u00e4, mutta silti keskustelussa vallitsi leppoisa ja rakentava henki.<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja on yleisen kirjallisuustieteen jatko-opiskelija.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Marraskuun 28. ja 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2014 Turun yliopistossa pidetyss\u00e4 pohjoismaisten Goethe-tutkijoiden konferenssissa keskityttiin ajan ja ajallisuuden moninaisiin merkityksiin J. W. von Goethen tuotannossa. Paikalla oli Goethe-tutkijoita niin Suomesta, Ruotsista kuin Norjastakin. Historia ja yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4 Avausesitelm\u00e4n pit\u00e4j\u00e4 Klaus-Detlef M\u00fcller (T\u00fcbingenin&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":833,"featured_media":1260,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353],"class_list":["post-1336","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1336},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_TAPAH_Hjelt.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1336","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/833"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1336"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1336\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1336"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1336"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1336"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}