{"id":1340,"date":"2015-04-14T10:54:16","date_gmt":"2015-04-14T07:54:16","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1340"},"modified":"2024-05-14T14:50:47","modified_gmt":"2024-05-14T11:50:47","slug":"ikuista-elamaa-taivaassa-ja-twitterissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ikuista-elamaa-taivaassa-ja-twitterissa\/","title":{"rendered":"Ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Taivaassa ja Twitteriss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"<\/a>
Konferenssin avasi Suomen Akatemian rahoittaman Mieli ja toinen -projektin tutkija professori Marja-Liisa Honkasalo. Kuva: Varpu Alasuutari.<\/figcaption><\/figure>\n

El\u00e4m\u00e4n suurin mysteeri, kuolema, on tuottanut ihmisten mieliss\u00e4 mit\u00e4 moninaisimpia kulttuurisia kuvia kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Lokakuussa Sirkkalan kasarmilla j\u00e4rjestetyss\u00e4 konferenssissa kuolemaa ja tuonpuoleista tarkasteltiin yli viidenkymmenen puhujan voimin Mieli ja toinen -tutkimusprojektin<\/a><\/em> j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 konferenssissa \u201dImages of Afterlife\u201d<\/a>. Esitelm\u00e4t kuljettivat kuulijoitaan Tuonelan virralta kuolleista her\u00e4tettyjen vuoteiden \u00e4\u00e4relle ja keskelle edelleen kipe\u00e4n ajankohtaista Ukrainan kriisi\u00e4.<\/p>\n

Pelottavat zombit, lohduttavat enkelit<\/h3>\n

Kuolema her\u00e4tt\u00e4\u00e4 lopullisuudessaan niin ihmetyst\u00e4 kuin pelkoa. Nykyp\u00e4iv\u00e4n k\u00e4sityksiss\u00e4 kuolleet harvoin nousevat haudoistaan, mutta vainajapelko on omalla tavallaan edelleen l\u00e4sn\u00e4. 2000-luvun zombi-buumin historiaa valottivat Tommy Kuusela ja Kirsi Kanerva, jotka tarjosivat katsauksen skandinaavisten saagojen sis\u00e4lt\u00e4miin kuvauksiin vainajapelosta sek\u00e4 siihen, mink\u00e4laisiin varotoimenpiteisiin kuolleiden paluun est\u00e4miseksi on voitu ryhty\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta kuvat tuonpuoleisesta tarjoavat my\u00f6s lohtua. L\u00e4nsimaisen kuvaston keski\u00f6ss\u00e4 ovat olleet enkelit. Altti Kuusamon luento tarjosi katsauksen suojelusenkelikuvaston historiaan. Tony Walterin esitelm\u00e4 puolestaan toi esille, miten kasvavissa m\u00e4\u00e4rin erityisesti nuorten surijoiden keskuudessa viitataan menehtyneisiin l\u00e4heisiin enkelein\u00e4. El\u00e4vien el\u00e4m\u00e4\u00e4 seuraaviksi enkeleiksi muuttuvat erityisesti vauvat ja nuorena kuolleet. Uskomus ei ole kristillisen kirkon tai populaarien enkelikirjojenkaan mukainen, vaan osa kansanomaista uskomusta ja puhetapaa, jolla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n menetyst\u00e4.<\/p>\n

\"Enkeli-isovanhempi<\/a>
Enkeli-isovanhempi suojelee lapsenlapsiaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Taivaassa odottamisen sijaan. Kuva: Ringa Takanen.<\/figcaption><\/figure>\n

Useissa esitelmiss\u00e4 havainnollistettiin my\u00f6s, miten yhteys kuolleisiin voi s\u00e4ily\u00e4 my\u00f6s kuoleman j\u00e4lkeen \u2013 jopa kommunikointina. Yliluonnollisiksi m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t kokemukset kuolleiden kohtaamisesta ovat kokijoilleen parhaimmillaan voimaannuttavia. Haasteeksi muodostuu usein ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan negatiivinen suhtautuminen.<\/p>\n

Nykyaika tuottaa uusia lohdun mahdollisuuksia. Innokasta keskustelua her\u00e4tti Niall Gunterin esitelm\u00e4 mahdollisuudesta saavuttaa ikuinen el\u00e4m\u00e4 Twitter-profiililla, joka jatkaa viestien generoimista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kunniakkaasta kuolemasta hysteriaan<\/h3>\n

Konferenssin esitelm\u00e4t konkretisoivat kuolemaan suhtautumisen kulttuurisidonnaisuuden. Muutokset tulevat ilmi esimerkiksi siin\u00e4, mik\u00e4 miss\u00e4kin ajassa m\u00e4\u00e4rittyy \u201dhyv\u00e4ksi\u201d tai \u201dpahaksi\u201d kuolemaksi.<\/p>\n

Heidi Kosonen toi esille, miten klassillisessa maailmassa itsemurha oli kunniakas ja maskuliininen tapa kuolla, ja se liitettiin usein sotureihin. Vasta renessanssin aikaan itsemurhaan alkoi yhdisty\u00e4 feminiinisi\u00e4 piirteit\u00e4, ja siihen alkoi entist\u00e4 enemm\u00e4n kytkeyty\u00e4 my\u00f6s mielenvikaisuus ja hysteria.<\/p>\n

My\u00f6s hautaustavat heijastavat eroja ja muutoksia kuolemak\u00e4sityksiss\u00e4. Suomalaisessa kulttuurissa pitk\u00e4\u00e4n harvinainen polttohautaus on erityisesti suurissa kaupungeissa muuttunut tyypilliseksi valinnaksi. Nykyajan trendej\u00e4 kuvastavat my\u00f6s viel\u00e4 harvinaiset luonnonmukaiset hautausmaat.<\/p>\n

Timothy Benedictin esitelm\u00e4 her\u00e4tti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kuolemakuvastojen yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Benedictin mukaan joki toimii usein eskatologisen uskon symbolina, ja esitelm\u00e4n j\u00e4lkeen her\u00e4sikin keskustelua siit\u00e4, kuinka eri puolilta maailmaa l\u00f6ytyy samantapaisia uskomuksia, joissa vesi erottaa el\u00e4vien ja kuolleiden maailmat toisistaan.<\/p>\n

Tutkimisen vaikeudesta<\/h3>\n

Esitelm\u00f6itsij\u00e4t nostivat esiin my\u00f6s kuolemantutkimukseen liittyvi\u00e4 haasteita. T\u00e4llainen voi olla esimerkiksi ajallinen et\u00e4isyys. Toisaalta menneisyyden tuonpuoleisk\u00e4sityksi\u00e4 manifestoivat arkeologiset hautal\u00f6yd\u00f6t voivat tuoda meille tietoa jopa tuhansien vuosien takaisista kuolemauskomuksista.<\/p>\n

Haasteelliseksi kuolemantutkimuksen tekee siihen liittyv\u00e4 arkaluontoisuus. Laura Huttusen luento 1990-luvulla k\u00e4ydyn Bosnian sodan aikana kadonneiden ihmisten ja heit\u00e4 surevien omaisten kohtalosta pys\u00e4ytti kuulijansa. Huttunen toi ilmi, miten omaiset ilman ruumista j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tragediat est\u00e4v\u00e4t oikeanlaisen rituaalisen siirtym\u00e4n olotilasta toiseen omaisten mieliss\u00e4.<\/p>\n

Haasteista huolimatta kuoleman rooli ihmisel\u00e4m\u00e4n keskeisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 puolustaa sen paikkaa tutkimuskohteena. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi konferenssiosallistujien taustoissa: osallistujia oli runsaasti eri aloilta niin historia-aineiden, hoitotieteiden, yhteiskuntatutkimuksen ja taiteidentutkimuksen kuin tieteidenk\u00e4sittelytieteidenkin parista. Kuolema on aina ajankohtainen aihe, joka ylitt\u00e4\u00e4 tieteiden ja ihmisten v\u00e4liset rajat.<\/p>\n

Suvi Karila, Ulla Moilanen ja Ringa Takanen ovat my\u00f6s konferenssissa puhuneita laitoksen jatko-opiskelijoita kulttuurihistorian, arkeologian ja taidehistorian oppiaineista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4n suurin mysteeri, kuolema, on tuottanut ihmisten mieliss\u00e4 mit\u00e4 moninaisimpia kulttuurisia kuvia kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Lokakuussa Sirkkalan kasarmilla j\u00e4rjestetyss\u00e4 konferenssissa kuolemaa ja tuonpuoleista tarkasteltiin yli viidenkymmenen puhujan voimin Mieli ja toinen -tutkimusprojektin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 konferenssissa \u201dImages of Afterlife\u201d. Esitelm\u00e4t kuljettivat kuulijoitaan Tuonelan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1261,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,143],"class_list":["post-1340","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1340},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_TAPAH_Karila.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Suvi Karila, Ulla Moilanen & Rinja Takanen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1340","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1340"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1340\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10224,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1340\/revisions\/10224"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1261"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1340"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1340"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1340"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}