{"id":1373,"date":"2015-04-14T07:32:09","date_gmt":"2015-04-14T04:32:09","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1373"},"modified":"2024-05-14T15:32:02","modified_gmt":"2024-05-14T12:32:02","slug":"onko-venajan-pelko-yha-viisauden-alku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/onko-venajan-pelko-yha-viisauden-alku\/","title":{"rendered":"Onko Ven\u00e4j\u00e4n pelko yh\u00e4 viisauden alku?"},"content":{"rendered":"

Vuosi sitten alkanut Ven\u00e4j\u00e4n voimann\u00e4yt\u00f6s, sekaantuminen Ukrainan kriisiin ja Krimin miehitys nostivat historiasta tutut uhkakuvat kerralla pintaan my\u00f6s Suomessa. Vastaavanlainen ep\u00e4varmuuden ilmapiiri lienee tosin tunnistettava l\u00e4hinn\u00e4 niille ik\u00e4polville, jotka eliv\u00e4t l\u00e4pi v\u00e4lirauhat, vaaran vuodet, y\u00f6pakkaset ja noottikriisit.<\/p>\n

Vajaa vuosikymmen Boris Jeltsinin hallintoa, jota nyky-Ven\u00e4j\u00e4n johto pit\u00e4\u00e4 maansa alennustilana, muutti suomalaistenkin kuvaa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4; maa n\u00e4htiin monien ongelmien vaivaamana, mutta eurooppalaiseksi haluavana valtiona. Vladimir Putinin valtakauden alku koettiin vakaamman kehityksen osoituksena ja mahdollisuutena eurooppalaisen integraation syvenemiselle. Tallinnan pronssisoturimellakoiden j\u00e4lkimainingit vuonna 2007 ja Ven\u00e4j\u00e4n-Georgian sota vuonna 2008 antoivat jo huolestuttavia viitteit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tarkoitusperist\u00e4, mutta vasta Ukrainan kriisi her\u00e4tti suomalaiset huomaamaan muutokset my\u00f6s Suomen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Nyt nekin suomalaispoliitikot, jotka viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten uskoivat Ven\u00e4j\u00e4n pyrkiv\u00e4n l\u00e4nsimaisten kansalaisyhteiskuntien joukkoon, ovat tulleet toisiin ajatuksiin: uhka voi kohdistua my\u00f6s Suomeen.<\/p>\n

\"Yksi<\/a>
Yksi Ven\u00e4j\u00e4n voimapolitiikan uusista keinoista oli Krimill\u00e4 maaliskuussa 2014 n\u00e4hty tunnuksettomien sotilaiden k\u00e4ytt\u00f6 vieraan valtion maaper\u00e4ll\u00e4. Kuva: Anton Holoborodko, 9.3.2014. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Toisin on ollut Virossa ja muissa Baltian maissa. Niille Ven\u00e4j\u00e4n uhka ei ole viimeisen 25 vuoden aikana ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n menneisyyden traumaattinen varjo, vaan jokap\u00e4iv\u00e4inen tosiasia. Kun Viro, Latvia ja Liettua hakivat 1990-luvulla Euroopan Unionin ja Naton j\u00e4senyytt\u00e4, niiden t\u00e4rkein tavoite oli v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4minen yksin suuren it\u00e4naapurin armoille, kuten k\u00e4vi vuosina 1939\u20131940. Historian kokemuksistaan muistuttaen Baltian maat jopa haastoivat l\u00e4nsiliittoutuneiden k\u00e4sitykset toisen maailmansodan j\u00e4lkipyykist\u00e4 ja perinn\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 soimasivat l\u00e4ntt\u00e4 It\u00e4-Euroopan kansojen unohtamisesta rautaesiripun taakse. Nyt Nato ja Yhdysvallat on sidottu, ainakin poliittisten puheiden tasolla, my\u00f6s historiallisen kunniavelan kautta puolustamaan Baltian maita.<\/p>\n

Tammikuussa 2015 Die Welt<\/em> -lehdelle antamassaan haastattelussa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves totesi, ett\u00e4 EU:n ja Naton j\u00e4senen\u00e4 Viron ei tarvitse varsinaisesti pel\u00e4t\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, mutta kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen vallinneen maailmanj\u00e4rjestyksen sen m\u00e4\u00e4ritelleine sopimuksineen Ven\u00e4j\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n romuttanut. Ilveksen mukaan l\u00e4nsimaiset poliitikot ovat yritt\u00e4neet 20 vuotta rauhoittaa it\u00e4eurooppalaisia sanomalla, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on normaali valtio. Mutta nyt Baltiankin maat tiet\u00e4v\u00e4t Ilveksen mukaan olleensa koko ajan oikeassa. En\u00e4\u00e4 edes Suomen presidentti ei heittele piikkej\u00e4 menneist\u00e4 traumatisoituneille etel\u00e4naapureille.<\/p>\n

Mutta edes EU:n ja Naton j\u00e4senyys eiv\u00e4t ole h\u00e4lvent\u00e4neet Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan tunnettua pelkoa esimerkiksi Virossa ja Latviassa. Suurimmat pelot liittyv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n mahdollisiin pyrkimyksiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 maassa olevaa ven\u00e4j\u00e4nkielist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 provokaatioissa ja levottomuuksissa. Pelko itsen\u00e4isyyden menett\u00e4misest\u00e4 on ollut Virossakin niin suurta, ett\u00e4 my\u00f6s hallitus ja presidentti ovat kantaneet siit\u00e4 huolta. Vuonna 2013 Ilves erikseen muistutti, ett\u00e4 Viro on selvinnyt itsen\u00e4isen\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n kuin maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana, mink\u00e4 on koettu olevan t\u00e4rke\u00e4 rajapyykki suhteessa menneisiin ep\u00e4onnistumisiin. Selviytymiskertomus onkin ollut Virolle ja muille Baltian maille t\u00e4rke\u00e4 identiteetin osa my\u00f6s itsen\u00e4isyyden palauttamisen j\u00e4lkeen eik\u00e4 sen merkitys nykyisen kriisin aikana ainakaan tule v\u00e4henem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pertti Gr\u00f6nholm on yleisen historian dosentti Turun yliopistossa ja erikoistutkija Turun yliopiston tutkijakollegiumissa (TIAS).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosi sitten alkanut Ven\u00e4j\u00e4n voimann\u00e4yt\u00f6s, sekaantuminen Ukrainan kriisiin ja Krimin miehitys nostivat historiasta tutut uhkakuvat kerralla pintaan my\u00f6s Suomessa. Vastaavanlainen ep\u00e4varmuuden ilmapiiri lienee tosin tunnistettava l\u00e4hinn\u00e4 niille ik\u00e4polville, jotka eliv\u00e4t l\u00e4pi v\u00e4lirauhat, vaaran vuodet, y\u00f6pakkaset ja noottikriisit. Vajaa vuosikymmen Boris…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1229,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,143,461,188],"class_list":["post-1373","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-pelko","tag-tias","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1373},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":143,"label":"pelko"},{"value":461,"label":"TIAS"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_TUTK_Gr\u00f6nholm.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Pertti Gr\u00f6nholm","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"},{"term_id":461,"name":"TIAS","slug":"tias","term_group":0,"term_taxonomy_id":461,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1373"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1373\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10266,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1373\/revisions\/10266"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}