{"id":1384,"date":"2015-04-14T13:03:38","date_gmt":"2015-04-14T10:03:38","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1384"},"modified":"2024-05-14T14:44:05","modified_gmt":"2024-05-14T11:44:05","slug":"rintasyovan-pelkoja-englannissa-1700-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/rintasyovan-pelkoja-englannissa-1700-luvulla\/","title":{"rendered":"Rintasy\u00f6v\u00e4n pelkoja Englannissa 1700-luvulla"},"content":{"rendered":"

Sy\u00f6p\u00e4 kuului englantilaisten suuriin pelkoihin 1700-luvulla. Teoksessaan Breast Cancer in the Eighteenth Century<\/em> Marjo Kaartinen tarkastelee tautia, sen hoitoa ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Sy\u00f6v\u00e4n synty ja pelko<\/h3>\n

Koska sy\u00f6p\u00e4 tappoi hitaasti ja \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n tuskallisesti, sy\u00f6p\u00e4\u00e4 pel\u00e4ttiin 1700-luvulla jopa enemm\u00e4n kuin epidemioita. Rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4 pidettiin sy\u00f6vist\u00e4 yleisimp\u00e4n\u00e4, ja sen saattoi saada kuka tahansa, useimmin nainen, jonka kuukautiset lakkasivat.<\/p>\n

Britanniaa koskevassa tutkimusaineistossani on tapauksia, joissa sy\u00f6v\u00e4n pelkoa on pidetty syyn\u00e4 potilaan kuolemaan ja tapauksia, joissa ihminen on sairastunut pelosta, joskaan ei sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4 oli syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 silloin kun nesteiden virtaus estyi tai loppui, kuten kuukautisten p\u00e4\u00e4ttymisen yhteydess\u00e4, tai kun rintaan kohdistui jokin mekaaninen rasitus, kuten isku tai korsetin hankaus.<\/p>\n

Virtauksia estiv\u00e4t my\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen ravinto, v\u00e4h\u00e4nlainen liikunta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaiset tunteet, joten el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyvin ja kohtuudella saattoi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 taudin. Hyv\u00e4 ruokavalio oli mieto, joten tautia pelk\u00e4\u00e4v\u00e4 s\u00f6i vaaleaa lihaa, leip\u00e4\u00e4 ja nautti maitoa tai viini\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 h\u00e4n kontrolloi voimakkaita tunteita, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt ep\u00e4toivoa, surua tai pelkoa valloilleen, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sairastuttivat.<\/p>\n

\"Lorenz<\/a>
Lorenz Heisterin teos Latent or Occult Breast Cancer<\/em> kuvaa 1700-luvun alussakin viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollutta leikkaustekniikkaa ja instrumentteja. Wellcome Images.<\/figcaption><\/figure>\n

Hoitojen pelko<\/h3>\n

Sy\u00f6v\u00e4n pelottavuuteen kutoutui my\u00f6s hoitomenetelmien pelko. Rintasy\u00f6p\u00e4 oli kauhea hoitamattomana, mutta hirvitt\u00e4vi\u00e4 olivat sen hoidotkin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n kyhmyn rinnassaan havainneet ryhtyiv\u00e4t aina kotihoitotoimiin; viel\u00e4 1700-luvullakin n\u00e4m\u00e4 olivat usein humoraalipatologisia menetelmi\u00e4, kuten rinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4vi\u00e4 hauteita. Jos tauti oli sy\u00f6p\u00e4, se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 alkoi jossain vaiheessa edet\u00e4. L\u00e4\u00e4kehoitona oli tarjolla monenlaisia luonnonl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 mutta my\u00f6s myrkkyj\u00e4: arsenikki, elohopea, jauhetut tuhatjalkaiset ja kokonaisena, tosin ilman h\u00e4nt\u00e4\u00e4, niellyt liskot olivat kaikki muotil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Erilaisia l\u00e4\u00e4keaineita tutkittiin valtavasti, mutta vuosisadan lopussa jotkut yliopisto-oppineet l\u00e4\u00e4k\u00e4rit nostivat jo k\u00e4si\u00e4\u00e4n pystyyn: kaikenlaista keksit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4\u00e4n ei auta.<\/p>\n

Kirurgia tarjosi viimeisen mahdollisuuden jopa niille, joilla ei ollut en\u00e4\u00e4 toivoa, mutta yleens\u00e4 veitseen turvauduttiin aina aivan viimeiseksi, sill\u00e4 veist\u00e4 pel\u00e4ttiin eniten. Leikkaushoito oli julmaa puuhaa aikana, jolloin anestesiaa ei ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja jolloin katsottiin, ett\u00e4 potilaan tuli turvallisuutensa nimiss\u00e4 olla tajuissaan leikkauksen aikana. T\u00e4st\u00e4 huolimatta rinnanpoistoleikkauksia tehtiin varsin paljon.<\/p>\n

Marjo Kaartinen on kulttuurihistorian professori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sy\u00f6p\u00e4 kuului englantilaisten suuriin pelkoihin 1700-luvulla. Teoksessaan Breast Cancer in the Eighteenth Century Marjo Kaartinen tarkastelee tautia, sen hoitoa ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Sy\u00f6v\u00e4n synty ja pelko Koska sy\u00f6p\u00e4 tappoi hitaasti ja \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n tuskallisesti, sy\u00f6p\u00e4\u00e4 pel\u00e4ttiin 1700-luvulla jopa enemm\u00e4n kuin epidemioita. Rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1233,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,275,143],"class_list":["post-1384","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1384},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_TUTK_Kaartinen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Marjo Kaartinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1384"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1384\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10216,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1384\/revisions\/10216"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1233"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1384"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1384"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}