{"id":1391,"date":"2015-04-14T07:57:02","date_gmt":"2015-04-14T04:57:02","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1391"},"modified":"2024-05-14T15:31:13","modified_gmt":"2024-05-14T12:31:13","slug":"polkemalla-rajoja-ymmarretaan-erilaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/polkemalla-rajoja-ymmarretaan-erilaisuutta\/","title":{"rendered":"Polkemalla rajoja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n erilaisuutta"},"content":{"rendered":"<p>Ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isen liikkumisen tavat ja ylirajaisuus ovat teemoja, jotka nousevat esiin kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuurista kehityst\u00e4 mietitt\u00e4ess\u00e4. Miten siis vaikkapa py\u00f6r\u00e4ily tuottaa kokemuksia paikoista ja erilaisuudesta? Ilmiselv\u00e4sti py\u00f6r\u00e4ily n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan vastaus moniin terveydellisiin ja ekologisiin haasteisiin, mutta mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset oikeastaan tekev\u00e4t py\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n, miten he kiinnittyv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja mit\u00e4 se heille merkitsee esimerkiksi erilaisuuden ja paikallisuuden kokemuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n<figure id=\"attachment_1392\" aria-describedby=\"caption-attachment-1392\" style=\"width: 350px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1392\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva.jpg\" alt=\"Turvallista matkaa! Myllyn py\u00f6r\u00e4ilyn startti elokuussa 2014. Kuva: Karri Kiiskinen.\" width=\"350\" height=\"425\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva.jpg 800w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva-247x300.jpg 247w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva-768x933.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva-720x875.jpg 720w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva-188x228.jpg 188w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/TUTK_Kiiskinen_Kuva-360x437.jpg 360w\" sizes=\"auto, (max-width: 350px) 100vw, 350px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1392\" class=\"wp-caption-text\">Turvallista matkaa! Myllyn py\u00f6r\u00e4ilyn startti elokuussa 2014. Kuva: Karri Kiiskinen.<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Py\u00f6r\u00e4ily arkip\u00e4iv\u00e4n j\u00e4sent\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h3>\n<p>Py\u00f6r\u00e4 on vanha juttu, kaikki \u201dtiet\u00e4v\u00e4t\u201d mik\u00e4 se on. Kaikki aistit aktivoivana liikkumisen muotona py\u00f6r\u00e4 on my\u00f6s yksi \u201dj\u00e4rkeenk\u00e4yvimpi\u00e4\u201d kulkuneuvoja. Toisin kuin esimerkiksi auto tai lentokone, se ei teknisesti ja materiaalisesti tarjoa juurikaan kummasteltavaa \u2013 mit\u00e4\u00e4n arvoitusta siit\u00e4, miten se liikkuu. Lapsikin sen oppii. Ehk\u00e4 monia maahanmuuttajia lukuun ottamatta, l\u00e4hes kaikki osaavat my\u00f6s kertoa mit\u00e4 sill\u00e4 on tullut tehdyksi ainakin jossain oman el\u00e4m\u00e4n vaiheessa. Py\u00f6r\u00e4ily voi kuvastaa erilaisia yksil\u00f6llisi\u00e4 ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 tapoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 arkea.<\/p>\n<h3>Kansatieteilij\u00e4 py\u00f6r\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/h3>\n<p>Menneiden aikojen perinteenkeruuta py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 kulkien harjoittaneiden kansatieteilij\u00f6iden innoittamana nykytutkimus voi kent\u00e4ll\u00e4 pohtia kysymyst\u00e4 siit\u00e4, miten py\u00f6r\u00e4 toimii tutkimusv\u00e4lineen\u00e4, miten se tuottaa kokemuksia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, erilaisuudesta ja muista tiell\u00e4liikkujista. Kun erityisesti ajatellaan muuttuvilla valtiollisilla ja kulttuurisilla raja-alueilla py\u00f6r\u00e4ily\u00e4, py\u00f6r\u00e4 voi olla v\u00e4line uusien alueiden \u201dvalloittamiseen\u201d, tai ainakin osa kulttuuristen esitysten, kuten stereotypioiden, kohtaamista. Ideana, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4 ja materiaalisena esineen\u00e4 py\u00f6r\u00e4ily voi monella tavoin avata ja kiteytt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n merkityksi\u00e4, ja sen ristiriitoja.<\/p>\n<h3>Py\u00f6r\u00e4ilyn yhteis\u00f6llisyys<\/h3>\n<p>Py\u00f6r\u00e4ily on vauhdilla kasvavaa bisnest\u00e4, mutta py\u00f6r\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n liittyy usein my\u00f6s tavoitteisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kulutusta. Identiteetti-n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se mit\u00e4 omistamme ja miten materiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kytkeydymme, vaikuttaa siihen keit\u00e4 me olemme ja my\u00f6s niihin suhteisiin, joista ihmisten yhteis\u00f6t rakentuvat. Py\u00f6r\u00e4ily on yksil\u00f6llisyytt\u00e4 korostava liikkumistapa, joka ei kuitenkaan rajaa yksil\u00f6\u00e4 koneen sis\u00e4\u00e4n, kuten autossa, vaan tarjoaa paikkoihin kiinnittymist\u00e4. Turvaa ei l\u00f6ydy metallikuoresta, vaan muovikyp\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Vuosittain elokuussa Myllyn py\u00f6r\u00e4ily -nimell\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 harraste-, kunto- ja perhepy\u00f6r\u00e4ilytapahtuma on tullut osaksi Turun seudun paikallisuutta. Vuosikymmen sitten Raisiosta alkanut tapahtuma l\u00f6ysi tiens\u00e4 Turun tuomiokirkon eteen viime vuonna. Py\u00f6r\u00e4ilyn reitit (300 km, 134 km) kulkevat ymp\u00e4ri varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa. Tuomiokirkon varjossa ei yll\u00e4t\u00e4 edes se, miten v\u00e4lineurheilu ja kaupallisuus saavat seurakseen seurakunnan papin l\u00e4htij\u00f6ille julistaman siunauksen. Sen j\u00e4lkeen poliisisaattue johdattaa joukon pois kaupungin keskustasta.<\/p>\n<h3>Py\u00f6r\u00e4illen kohti rajoja<\/h3>\n<p>Raja-aluetutkimukseni n\u00e4k\u00f6kulma tarjoaa erityisen mahdollisuuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen ja py\u00f6r\u00e4n v\u00e4lisen vuorovaikutuksen merkityst\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n liikkumiselle ja identiteettien konstruoitumiselle. Raja-alueita on helppo idealisoida kulttuurisen kohtaamisen ja luovuuden alueina, mutta mik\u00e4 on liikkumistapojen ja -k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen merkitys paikkoihin ja yhteis\u00f6ihin kiinnittymisen kannalta? Onko py\u00f6r\u00e4 \u201dturvallinen\u201d tapa kohdata erilaisuutta ja toiseutta muuttuvilla eurooppalaisilla rajoilla? Vertailevan etnografisen tutkimuksen kohteena ovat kolme raja-aluetta: Pommern, Saaristomeri-Ahvenanmaa ja Tornionjokilaakso; kukin erityisine luonnon, sosiaalisine, poliittisine ja kulttuurisine rajoineen. Kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat harrastepy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t, ty\u00f6- ja kauppamatkalaiset, sek\u00e4 matkailijat.<\/p>\n<p><em>Karri Kiiskisen kansatieteen alaan kuuluvaa post doc -tutkimusta tukee Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isen liikkumisen tavat ja ylirajaisuus ovat teemoja, jotka nousevat esiin kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuurista kehityst\u00e4 mietitt\u00e4ess\u00e4. Miten siis vaikkapa py\u00f6r\u00e4ily tuottaa kokemuksia paikoista ja erilaisuudesta? Ilmiselv\u00e4sti py\u00f6r\u00e4ily n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan vastaus moniin terveydellisiin ja ekologisiin haasteisiin, mutta mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1235,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,269,143],"class_list":["post-1391","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1391},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_TUTK_Kiiskinen.jpeg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Karri Kiiskinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1391"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1391\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10261,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1391\/revisions\/10261"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}