{"id":1402,"date":"2015-04-14T08:16:26","date_gmt":"2015-04-14T05:16:26","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1402"},"modified":"2024-05-14T15:27:26","modified_gmt":"2024-05-14T12:27:26","slug":"victor-hugo-ja-la-pieuvre-pelottavan-mustekalaelainkuvan-vakiintuminen-lansimaisessa-kulttuurissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/victor-hugo-ja-la-pieuvre-pelottavan-mustekalaelainkuvan-vakiintuminen-lansimaisessa-kulttuurissa\/","title":{"rendered":"Victor Hugo ja la pieuvre \u2013 pelottavan mustekalael\u00e4inkuvan vakiintuminen l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa"},"content":{"rendered":"

\"<\/a>
La pieuvre hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Gilliatin kimppuun. A. Monginin etsaus Fran\u00e7ois Flamenging piirustuksesta. Victor Hugo: Toilers of the Sea (Boston: Estes & Lauriat 1900 [1866]).<\/figcaption><\/figure>Normandian rannikolla sijaitsevalla Guernseyn saarella on erityinen asema mustekalael\u00e4inkuvan kannalta. Victor Hugo asui siell\u00e4 maanpaossa vuosien 1855\u20131870 v\u00e4lisen\u00e4 aikana, jolloin h\u00e4n kirjoitti saarelle sijoittuvan romaanin Les Travailleurs de la Mer <\/em>(1866). Romaani on kuuluisa kohtauksesta, jossa la pieuvre <\/em>(eng. devil-fish<\/em>) hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 kirjan p\u00e4\u00e4hahmon Gilliatin kimppuun rantaluolassa. La pieuvre<\/em> on normaalikokoinen mustekala, jota Hugo kuvailee verta imev\u00e4ksi paholaismaiseksi olennoksi, joka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 tietoisesti ihmisten kimppuun.<\/p>\n

Kolossaaliset mustekalael\u00e4imet<\/h3>\n

Hugo k\u00e4ytti esikuvanaan muun muassa el\u00e4intieteilij\u00e4 Pierre Denys de Montfortin 1800-luvun alussa tekem\u00e4\u00e4 tutkimusta suurikokoisten mustekalael\u00e4inten olemassaolosta. Tutkimus oli siin\u00e4 mieless\u00e4 pioneerity\u00f6, ett\u00e4 siin\u00e4 huomioitiin valaanpyyt\u00e4jien kertomukset j\u00e4ttil\u00e4iskalmareista. Denys de Montfort onnistui kuitenkin sotkemaan skandinaaviset myytit krakenista <\/em>sek\u00e4 antiikin aikaiset tarinat j\u00e4ttil\u00e4ismustekaloista tutkimukseensa, mik\u00e4 johti lopulta villeihin tulkintoihin laivoja upottavista suunnattomista mustekalael\u00e4imist\u00e4. Tiedemaailma ei hyv\u00e4ksynyt Denys de Montfortin teorioita, mutta Hugolle ne olivat inspiraation l\u00e4hde.<\/p>\n

\"TUTK_Latva_KUVA2\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Merten paholaiset<\/h3>\n

Hugon romaani Travailleurs La Mer<\/em> oli menestys, jonka siivell\u00e4 mustekalael\u00e4imet nousivat yleisen kiinnostuksen kohteeksi L\u00e4nsi-Euroopassa ja Atlantin toisella puolen. Kiinnostus ei kuitenkaan rajoittunut el\u00e4imeen itseens\u00e4. Hugon mustekaloille antamat merkitykset verenhimoisina merien paholaisina olivat osa mustekalakuvaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi esimerkiksi tavassa, jolla Lontoon julkinen akvaario mainosti sinne Hugon teoksen suosion my\u00f6t\u00e4 hankittua mustekalaa. Sen kerrottiin olevan Victor Hugon romaanista tuttu \u201dpaholaiskala\u201d ja ihmeellinen hirvi\u00f6, jonka rinnalla muinaiset hydrat<\/em> ovat merkityksett\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

\"J\u00e4ttil\u00e4iskalmari<\/a>
J\u00e4ttil\u00e4iskalmari kuvitettuna Vernen romaaniin Vingt mille lieues sous les mers (Paris: J. Hetzel, 1871).<\/figcaption><\/figure>\n

Hugon perint\u00f6 vaanii pinnan alla<\/h3>\n

Voidaan sanoa, ett\u00e4 Hugo maalasi l\u00e4nsimaisen kulttuurin mustekalakuvaa isoin pensselinvedoin. Esimerkiksi Newfoundlandin rannikolta 1870-luvun alussa l\u00f6ytyneet lukuisat j\u00e4ttil\u00e4iskalmarit m\u00e4\u00e4riteltiin Hugon kuvausten perusteella eik\u00e4 niiden saama leima ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4lvennyt. Hugon perint\u00f6 n\u00e4kyy my\u00f6s sit\u00e4 seuranneessa kirjallisuudessa. Jules Vernen romaanissa Vingt mille lieues sous les mers <\/em>(1870) ilmestyi ensimm\u00e4inen kuvaus ihmisi\u00e4 tietoisesti saalistavista j\u00e4ttil\u00e4iskalmareista. T\u00e4llainen tapa kuvata mustekalael\u00e4imi\u00e4 on jatkunut l\u00e4hes n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Populaarikulttuurista ja taiteesta l\u00f6ytyy lukuisia esimerkkej\u00e4 pahuuden, pelon ja mustekalael\u00e4inten yhteydest\u00e4 1900- ja 2000-luvulta.<\/p>\n

Otto Latva on kulttuurihistorian tohtorikoulutettava, joka tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa j\u00e4ttil\u00e4iskalmareiden her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 reaktioista Pohjois-Atlantin alueella vuosien 1785\u20131914 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Normandian rannikolla sijaitsevalla Guernseyn saarella on erityinen asema mustekalael\u00e4inkuvan kannalta. Victor Hugo asui siell\u00e4 maanpaossa vuosien 1855\u20131870 v\u00e4lisen\u00e4 aikana, jolloin h\u00e4n kirjoitti saarelle sijoittuvan romaanin Les Travailleurs de la Mer (1866). Romaani on kuuluisa kohtauksesta, jossa la pieuvre (eng. devil-fish)…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1238,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,275,143],"class_list":["post-1402","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria","tag-pelko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1402},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":143,"label":"pelko"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_TUTK_Latva-720x465.jpg",465,300,true],"author_info":{"display_name":"Otto Latva","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1402","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1402"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1402\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10257,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1402\/revisions\/10257"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1238"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1402"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1402"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1402"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}