{"id":1416,"date":"2015-04-14T13:03:38","date_gmt":"2015-04-14T10:03:38","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1416"},"modified":"2024-05-14T14:48:23","modified_gmt":"2024-05-14T11:48:23","slug":"eij-yhtakan-autta-maatten-puku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/eij-yhtakan-autta-maatten-puku\/","title":{"rendered":"\u201dEij yht\u00e4k\u00e4n \u00e5utt\u00e5 maatten puku\u201d"},"content":{"rendered":"
\"Joulurauhan<\/a>
Joulurauhan julistus vuodelta 1770, jonka viimeisess\u00e4 kappaleessa kiellet\u00e4\u00e4n vieraiden maiden vaatteiden k\u00e4ytt\u00e4minen. Kuva: Turun maakunta-arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Turun joulurauhaa julistettaessa vuonna 1770 kehotettiin ihmisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n rauhallisesti, etteiv\u00e4t he aiheuttaisi pelkoa muissa kaupunkilaisissa joulun pyhin\u00e4. \u201dEij m\u00f6s sallita sis\u00e4l tulevaisell juhlalla yht\u00e4k\u00e4n \u00e5utt\u00e5 maatten puku, joilla ihmisett peli\u00e4tetyx tulla taidaisit.\u201d T\u00e4m\u00e4 varoitus toistui my\u00f6s Porin raadin julistamassa rauhassa. Olivatko kaupunkien raadit niin herkki\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen kielto todella tarvittiin, vai oliko kaiken takana jokin suurempi pelko? T\u00e4m\u00e4 varoitus puuttui jo vuoden 1827 julistuksesta.<\/p>\n

Kaksinkertaiset sakot<\/h3>\n

Kaupunkilaisia oli varoiteltu erilaisista h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 tuottavista teoista jo aiemminkin. Turun kappalainen Laurentius Abocius varoitti saarnakokoelmassaan vuonna 1644 liiallisesta alkoholink\u00e4yt\u00f6st\u00e4, joka villitsi viisaat, teki tyhm\u00e4t tyhmemm\u00e4ksi, saattoi aiheuttaa v\u00e4pin\u00e4n ja punaiset silm\u00e4t sek\u00e4 paljasti salaisuudet ja aiheutti riidan. Juopuneiden aiheuttamat h\u00e4iri\u00f6t olivat Turun \u00f6isill\u00e4 kaduilla tavallisia ja pelko oman hengen menett\u00e4misest\u00e4 juopuneen k\u00e4siss\u00e4 todellinen. Viel\u00e4 vuoden 1770 julistuksessa kiellettiin \u201dm\u00f6s caicki h\u00e4pi\u00e4lisett dantzitt ja luatt\u00e5matt y\u00f6reijutt, nijn m\u00f6s caicki ne cuin pahan men\u00e5n, kiukulla, riakumisella, kir\u00e5uxella, tappeluxella, ambumisella, eli muulla sencaldaisella s\u00e5pimatt\u00e5mudella matkan saattavatt\u201d. Jos rauhaa sitten rikottiin, oli rangaistuksena kaksinkertainen sakko verrattuna normaaliin aikaan. N\u00e4ill\u00e4 k\u00e4skyill\u00e4 viitattiin selv\u00e4sti joulunajan rauhalliseen viettoon, jolloin toisia ei sopinut h\u00e4irit\u00e4 tarpeettomasti. Kyse ei siis ollut varsinaisesta pelosta.<\/p>\n

\"Y\u00f6n<\/a>
Y\u00f6n pimetess\u00e4 Turun kaduilla oli syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 henkens\u00e4 edest\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kertovat useat oikeusp\u00f6yt\u00e4kirjat, joissa k\u00e4siteltiin p\u00e4\u00e4llekarkauksia ja murhia. Kuva Luostarin v\u00e4likadulta. Veli Pekka Toropainen.<\/figcaption><\/figure>\n

Pelon takana<\/h3>\n

Vieraiden maiden vaatetuksen pelolla oli my\u00f6s vakavampi taustansa. Ruotsi k\u00e4vi 1600-luvulla sotia per\u00e4ti 80 vuoden ajan. Sota-aikana Turun raati varoitti kaupunkilaisia pukeutumasta outoihin vaatteisiin, jotta niill\u00e4 ei olisi peloteltu vastaantulijoita. Taustalla oli ilmeisesti vakoilijoiden pelko ja 1500-luvulla tapahtuneet tanskalaisten suorittamat Turun ry\u00f6st\u00f6t. Vihollisen saattoi n\u00e4et erottaa vaatetuksesta. Todellisesta pelosta kertovat my\u00f6s ymp\u00e4ri valtakuntaa l\u00e4hetetyt salakieliset kirjeet, joissa teksti oli korvattu numerosarjoilla, joiden koodit olivat vain niiden vastaanottajien tiedossa. Pukeutumisesta oltiin muutenkin tarkkoja, ja esimerkiksi kasvojen peitt\u00e4minen hupulla saattoi kertoa henkil\u00f6n kavalista ry\u00f6st\u00f6- tai murhahankkeista. Rehellisiss\u00e4 aikeissa ollut ihminen n\u00e4ytti kasvonsa avoimesti ja todisti n\u00e4in, ettei kadulla vastaan tulleen tarvinnut pel\u00e4t\u00e4 h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

Sallitun ja kielletyn rajat pyrittiin vet\u00e4m\u00e4\u00e4n niin selkeiksi, etteiv\u00e4t ihmisten teot aiheuttaneet muille haittaa. Pelko harmonian j\u00e4rkkymisest\u00e4 oli kouriintuntuva. Tasapaino oli s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 Lutherin Huoneentaulun hengess\u00e4, jotta ihmisten ei tarvinnut pel\u00e4t\u00e4 Jumalan kostoa, joka ilmeni harmonian j\u00e4rkytty\u00e4 sotina, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4tin\u00e4 ja tautiepidemioina. Yksil\u00f6 oli vastuussa koko yhteis\u00f6n hyvinvoinnista ja siksi \u201deij yht\u00e4k\u00e4n \u00e5utt\u00e5 maatten puku\u201d sallittu.<\/p>\n

Veli Pekka Toropainen viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa Suomen historian oppiaineessa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun joulurauhaa julistettaessa vuonna 1770 kehotettiin ihmisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n rauhallisesti, etteiv\u00e4t he aiheuttaisi pelkoa muissa kaupunkilaisissa joulun pyhin\u00e4. \u201dEij m\u00f6s sallita sis\u00e4l tulevaisell juhlalla yht\u00e4k\u00e4n \u00e5utt\u00e5 maatten puku, joilla ihmisett peli\u00e4tetyx tulla taidaisit.\u201d T\u00e4m\u00e4 varoitus toistui my\u00f6s Porin raadin julistamassa rauhassa….<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1242,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,143,245],"class_list":["post-1416","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-pelko","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1416},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":143,"label":"pelko"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/04\/BANNERI_TUTK_Toropainen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Veli Pekka Toropainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":143,"name":"pelko","slug":"pelko","term_group":0,"term_taxonomy_id":143,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":30,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1416","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1416"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1416\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10221,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1416\/revisions\/10221"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1416"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1416"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1416"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}