Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma on mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u201dSuunniteltu Satakunta, rakennettu laakso. Keskusteluja Kokem\u00e4enjokilaakson rakennuskulttuurista\u201d -seminaaria Porin yliopistokeskuksessa 28.\u201329.3.2012. Kaksip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 seminaarissa eri alojen asiantuntijat avaavat satakuntalaista rakennuskulttuuria, Kokem\u00e4enjoen ymp\u00e4rist\u00f6n rakennuskulttuurin historiaa, nykyisyytt\u00e4 ja tulevaa. Esitykset kokoavat keskustelua, jonka punaisena lankana toimivat k\u00e4sitteet \u201dperinne\u201d ja \u201dperint\u00f6\u201d ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen Kokem\u00e4enjokilaakson rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Seminaarin syv\u00e4rakenteena virtaa Alvar Aallon Kokem\u00e4enjokilaaksoa koskeva aluesuunnitelma, joka aloitti kansallisten aluesuunnitelmien sarjan Satakunnasta 70 vuotta sitten, vuonna 1942. Seminaari liittyy Satakuntaliiton juhlavuosien 2011\u20132012 \u201dSuunniteltu Satakunta 70 vuotta\u201d – seminaarisarjaan.<\/p>\n
Esitykset kokoavat eri n\u00e4k\u00f6kulmia satakuntalaisen rakennusperinn\u00f6n ja sen s\u00e4ilytt\u00e4misen merkityksist\u00e4. Nykyiseen maisemaan johtaneiden syiden ja seurausten ymm\u00e4rt\u00e4minen avaa kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 asiat lopulta ovat niit\u00e4 merkityksellisimpi\u00e4. Ja mit\u00e4 sis\u00e4merkityksi\u00e4, joita voidaan kenties vasta tulevaisuudessa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, rakennuskulttuurin tuotteisiin lopulta sis\u00e4ltyyk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kokem\u00e4enjokilaakson rakennusperinn\u00f6n historiaa seminaariesityksiss\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t varadekaani, professori Pekka Korvenmaa (Aalto-yliopisto), tutkija Terttu Nupponen (Aalto-yliopisto), dosentti Anna Sivula (Turun yliopisto), tohtorikoulutettava Sami Louekari (Turun yliopisto), koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja (Satakunnan ammattikorkeakoulu) sek\u00e4 museonjohtaja Juhani Ruohonen (Satakunnan Museo).<\/p>\n
Rakennusperint\u00f6 vaikuttaa ja n\u00e4kyy my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. Seminaariesityksiss\u00e4 nykyist\u00e4 kehittyv\u00e4\u00e4 maisemaa, arkkitehtuurin ja rakennuskulttuurin l\u00e4hihistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 teemoja edustavat professori Outi Tuomi-Nikula (Turun yliopisto), arkkitehti Maija Anttila, maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto (Satakuntaliitto), arkkitehti Jukka Koivula, arkkitehti Ulla R\u00e4ih\u00e4, rakennustutkija Liisa Nummelin (Satakunnan Museo) sek\u00e4 fil. maist. Eeva Karhunen (Turun yliopisto).<\/p>\n
Perint\u00f6, rakennusperint\u00f6 mukaan luettuna, ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aineellista ja n\u00e4kyv\u00e4\u00e4. Seminaarity\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja, professori Outi Tuomi-Nikula Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta nostaa esiin my\u00f6s rakennusperinn\u00f6n merkityksen aineettomana perint\u00f6n\u00e4. Tuomi-Nikula muistuttaa:<\/p>\n
Rakennusperint\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aineellisen kulttuuriperinn\u00f6n konkreettisina ilmentymin\u00e4. Kirkot, kartanot, raatihuoneet, linnat tai vaikkapa suomalaiset puukaupungit tunnustetaan rakennushistoriallisesti ja oman menneisyyden j\u00e4lkin\u00e4 merkitt\u00e4viksi ihmiskunnan saavutuksiksi.\u00a0 Harvemmin on keskusteltu siit\u00e4, mik\u00e4 merkitys ja rooli rakennusperinn\u00f6n s\u00e4ilymiselle on aineettomalla perinn\u00f6ll\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n
Aineetonta perint\u00f6\u00e4 ovat henkiset ja kulttuuriset voimavarat, jotka pulppuavat ihmisen oman historian ja menneisyyden tunnistamisesta, esimerkiksi sukuun, paikkaan ja rakennuksiin kytkeytyv\u00e4st\u00e4 jatkuvuuden tunteesta, yhteisesti jaetuista arvoista ja rakennuksiin liitetyist\u00e4 henkil\u00f6kohtaisista merkityksist\u00e4. Tuomi-Nikulan mukaan aineeton perint\u00f6 tarjoaa perustan ja merkityksen rakennuksen s\u00e4ilytt\u00e4miselle. Rakennusten s\u00e4ilyminen tuleville polville puolestaan tukee kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteita.<\/p>\n