{"id":1447,"date":"2015-11-02T12:00:40","date_gmt":"2015-11-02T10:00:40","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1447"},"modified":"2024-05-14T12:49:41","modified_gmt":"2024-05-14T09:49:41","slug":"syntia-saastaa-ja-salatieteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/syntia-saastaa-ja-salatieteita\/","title":{"rendered":"Synti\u00e4, saastaa ja salatieteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Turun Keskiaikaisia markkinoita viettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna 25.\u201328. kes\u00e4kuuta. Vaikka ilma oli pitkin viikkoa harmaa ja sateinen, se ei tuntunut tapahtuman menoa haittaavan. Mahdollisuus kurkistaa vuosisatojen takaiseen el\u00e4m\u00e4ntyyliin ker\u00e4si paikalle sankoin joukoin uteliaita katselijoita.<\/p>\n

\"TAPAH_Lehtinen_Keskiaika_Kuva1\"<\/a>
Turku keskiaikaisissa tunnelmissa. Kuva: Sami Lehtinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Tapahtumassa n\u00e4htiin kaikenkirjava joukko erilaisia myyntikojuja, puhdepajoja ja trubaduuri- ja teatteriesityksi\u00e4, mutta my\u00f6s jo perinteeksi muodostunut TUCEMEMSin<\/a> luentosarja. Luentojen t\u00e4m\u00e4nvuotinen aihe oli \u201dTaudit, terveys ja l\u00e4\u00e4kint\u00e4 vanhoina aikoina\u201d. Tilaisuudessa puheenvuoronsa saivat filosofian maisterit Elviira Pulli, Mari-Liisa Varila, Reima V\u00e4lim\u00e4ki, Veli Pekka Toropainen, Sara Norja, sek\u00e4 dosentti Terttu Lempi\u00e4inen.<\/p>\n

Luentosarjan avasi Elviira Pulli<\/strong>, joka kertoi kiinnostuneelle kuulijakunnalle ruumiiseen kohdistuvan v\u00e4kivallan kuvastosta my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisessa hengellisyydess\u00e4. Pulli totesi jo heti alkuun v\u00e4kivallan ja v\u00e4kivaltaisen kuvaston olleen n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 keskiajalla; kirkkotaide krusifikseineen ja kiirastulikuvauksineen kuvasi ihmist\u00e4 kuolevaiseen, kipua tuntevaan ruumiiseen tuomittuna sieluparkana. Kivun, kidutuksen ja k\u00e4rsimyksen kuvauksilla pidettiin hengelt\u00e4\u00e4n heikko kansa kurissa, mutta my\u00f6s valmisteltiin ihmisi\u00e4 tuonpuoleista varten.<\/p>\n

Kuvia, kuvauksia ja kertomuksia tehostettiin paitsi pyhitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne Jeesuksen k\u00e4rsimystarinalla my\u00f6s tekem\u00e4ll\u00e4 k\u00e4rsimyskuvaukset mahdollisimman pelottaviksi ja kuvottaviksi. Esimerkiksi kiirastulessa odoteltiin Taivaan porttien aukenemista milloin sammakoiden, milloin toukkien seurana.<\/p>\n

Mari-Liisa Varila<\/strong> esitti puheenvuorossaan tapoja, joilla astrologiaa hy\u00f6dynnettiin keskiajan ja uuden ajan alun l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. Koska keskiajalla ei viel\u00e4 ollut sairauksien tutkimiseen, taikka terveydentilan muutosten ennustamiseen k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 laitteita, oli astrologia oiva keino tarjota lohtua ja uskoa ruumiinkunnostaan huolestuneille kansalaisille.<\/p>\n

Varila k\u00e4vi puheenvuorossaan laajalti l\u00e4pi keskiajan astrologialle tyypillisi\u00e4 metodeja ja v\u00e4lineit\u00e4. Ihmisen el\u00e4m\u00e4nkaarta tarkasteltiin syntym\u00e4karttojen, humoraaliopin ja taivaankappaleiden liikkeiden avulla. Kunkin yksil\u00f6n kohtaloa koskeviin kysymyksiin vastasi asiaan valveutunut ennustaja. Ennustamisen ollessa ep\u00e4varmaa \u2013 ja l\u00e4hell\u00e4 noituutta \u2013 joutui ammatin harjoittaja usein varomaan sanojaan. Viime k\u00e4dess\u00e4 uskonto m\u00e4\u00e4ritti arkea, kaikkivaltias Jumala ihmisen elinkaarta. Kohtalo ei ollut kantajansa k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n

Reima V\u00e4lim\u00e4ki<\/strong> kuljetti kuulijat heresian eli v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisuuden keskiaikaisiin m\u00e4\u00e4rittelyihin ja kuvailuihin. V\u00e4lim\u00e4ki kertoi, ett\u00e4 harhaoppisuuden katalaa kamaluutta verrattiin keskiajalla monesti kulkutautiin \u2013 eritoten ruttoon.<\/p>\n

\"TAPAH_Lehtinen_Keskiaika_Kuva2\"<\/a>
Reima V\u00e4lim\u00e4ki. Kuva: Sami Lehtinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Ruttoepidemiat olivat tuttuja tuon ajan ihmisille, joten ruumiillisen saastuneisuuden ja rajattoman k\u00e4rsimyksen siirt\u00e4minen koskemaan my\u00f6s ihmisen henkisi\u00e4 puolia oli ilmeinen \u2013 ja varmasti my\u00f6s varsin toimiva \u2013 pelottelukeino. Harhaoppisia saatettiin kuvata my\u00f6s tiettyjen el\u00e4inten kautta. Heresiaan sortunut ihminen oli viekas kuin kettu, limainen kuin rupikonna tai vikkel\u00e4 kuin k\u00e4\u00e4rme. Vihan ja halveksinnan kohteella oli monta nime\u00e4.<\/p>\n

Veli Pekka Toropainen<\/strong> puolestaan kertoi, kuinka ruttoepidemia kulkeutui Turkuun meriteitse. Laivarahtien mukana Turkuun saapui rottia. Rotissa eli kirppuja, jotka puolestaan kantoivat helposti tarttuvaa ja erityisen vaarallista bakteeria. Rutto levisikin nopeasti ja laajalti ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/p>\n

Ruton syyksi nimettiin \u2013 keskiaikaiseen tapaan \u2013 Jumalan viha ihmist\u00e4 kohtaan. Harmonia oli rikottu, kuoleman enkeli p\u00e4\u00e4stetty valloilleen. Tutkimattomia ovat Jumalan tiet, sanotaan. Ja niin t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa. Rutto oli vaikea diagnosoida \u2013 oireet kun muistuttivat useita eri sairauksia. Ruttotartunnan saanutta, tai sellaiseksi ep\u00e4ilty\u00e4, alettiin kutsua spitaaliseksi, joka Toropaisen mukaan tarkoitti my\u00f6s jonkinlaisesta ihomuutoksesta k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Ruttoa vastaan oli lukuisia keinoja. Esimerkiksi Turun ja Paimion v\u00e4lille asetettiin matkustuskielto. Lis\u00e4ksi purjehtiminen kiellettiin kokonaan, ja jo matkalle ehtineet laivat miehist\u00f6ineen pakotettiin saarille karanteeniin. Kaupungeissa vallitsi ulkonaliikkumiskielto. Kun liikehdint\u00e4\u00e4n saatiin lupa, vuoroteltiin sairastuneitten ja terveiden v\u00e4lill\u00e4. Luvattomasta ulkona oleilusta rangaistiin kuolemantuomiolla.<\/p>\n

Ruttoepidemioita oli useita, joista osa oli rajuja, osa lievi\u00e4. Epidemioiden aikana kaupungit hiljeniv\u00e4t, kadut pysyiv\u00e4t tyhjill\u00e4\u00e4n. Yliopistot ja kaupungin virastot olivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n kiinni. \u201dSaastuneiden\u201d talojen ovet merkittiin risteill\u00e4. Vankilasta valitut vapaaehtoiset k\u00e4rr\u00e4siv\u00e4t ruttoon menehtyneiden ruumiita joukkohautoihin.<\/p>\n

Pahimmat ruttoepidemiat vaikuttivat valtavasti kaupunkien v\u00e4kilukuihin. Suomen pahin ruttoepidemia vei esimerkiksi Turussa noin kolmanneksen kaupungin asukkaista hautaan.<\/p>\n

Sara Norja<\/strong> esitteli luennossaan tapoja, joilla keskiajalla hy\u00f6dynnettiin l\u00e4\u00e4kinn\u00e4ss\u00e4 alkemiaa. Alkemia \u2013 joka nykyisin lasketaan n\u00e4enn\u00e4istieteiden laajaan joukkoon \u2013 oli tuohon aikaan suosittu tieteenala. Sen kautta uskottiin olevan mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 \u201del\u00e4m\u00e4n eliksiiriksi\u201d kutsuttu aine. Eliksiiri puhdistaisi elimist\u00f6\u00e4, ja nostaisi mahdollisesti my\u00f6s nauttijansa elinik\u00e4\u00e4. Innokkaimmat uskoivat sen jopa pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n vanhenemisen kokonaan.
\nAlkemian metodeista on jonkin verran tietoa, mutta tuloksista kirjoitettu varsin v\u00e4h\u00e4n. Jos alkemian harjoittamisesta ei muuta kiistatonta hy\u00f6ty\u00e4 ollut, niin ainakin tislausmenetelmien kehittymiseen se vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Alkemian yksi keskeisimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 oli aikoinaan kvintessenssi \u2013 viides elementti \u2013 joka viittaa juurikin tislaamiseen. Norja havainnollisti asiaa toteamalla, ett\u00e4 esimerkiksi viini\u00e4 tislatessa kvintessenssiksi kutsutaan saatua tislett\u00e4 eli puhdasta alkoholia. Kvintessenssi on siis kunkin liuoksen puhtain mahdollinen rakenneosa. Joissain tapauksissa voidaan puhua my\u00f6s sielusta.<\/p>\n

\"TAPAH_Lehtinen_Keskiaika_Kuva3\"<\/a>
Dosentti Terttu Lempi\u00e4inen. Kuva: Sami Lehtinen<\/figcaption><\/figure>\n

Viimeisen esitelm\u00e4n ajaksi paneuduttiin keskiaikaisen yrtti- ja kasvil\u00e4\u00e4kinn\u00e4n kiehtovaan maailmaan. Terttu Lempi\u00e4isen <\/strong>puheenvuoro teki selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kasvil\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 pidettiin keskiajalla monesti jopa kirurginveist\u00e4 varmempana keinona p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon sairauksista, kivuista ja muista vaivoista.<\/p>\n

Keskiajalla ei viel\u00e4 tunnettu nykyajalle ominaisia kemiallisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, eik\u00e4 leikkausp\u00f6yd\u00e4lle p\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 potilasta sen vuoksi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n nukutettu tai puudutettu. Kirurgisten operaatioiden ollessa \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n kivuliaita \u2013 ja lis\u00e4ksi kalliitta \u2013 turvauduttiinkin monesti yrttitarhojen ylitsevuotavaan tarjontaan.<\/p>\n

Yrttitietoutta levitettiin paitsi Mikael Agricolan laatiman Rucouskirian<\/em> almanakka-osiossa, my\u00f6s mit\u00e4 erin\u00e4isimmiss\u00e4, kristillismystisiss\u00e4 kirjoituksissa. Suuri osa keskiajalla arvossa pidetyist\u00e4 l\u00e4\u00e4kint\u00e4yrteist\u00e4 tunnetaan nykyisin tuiki tavallisina mauste- ja ruokakasveina.
\nLempi\u00e4inen huomasi mainita my\u00f6s, ett\u00e4 aina ei kasvil\u00e4\u00e4kint\u00e4k\u00e4\u00e4n tuottanut toivottua tulosta. V\u00e4lill\u00e4 opittiin nimitt\u00e4in my\u00f6s kohtalokkaan erheen kautta. Tuolloin kun ei viel\u00e4 osattu varoa esimerkiksi viljakasveihin kiinnittyneit\u00e4 torajyvi\u00e4. Ne aiheuttivat vakavan ergotismiksi kutsutun myrkytystilan, joka hoitamattomana johti sormien, varpaiden ja raajojen kuolioon ja irtoamiseen ruumiista.<\/p>\n

Vaikka luentojen aihepiirit taipuivat v\u00e4lill\u00e4 synkiksikin, k\u00e4siteltiin niit\u00e4 tilanteeseen sopivalla keveydell\u00e4. Juuri siit\u00e4 syyst\u00e4 tapahtuma oli paitsi opettavainen my\u00f6s viihdytt\u00e4v\u00e4. Keskiajasta on moneksi.<\/p>\n

Sami Lehtinen on yleisen kirjallisuustieteen opiskelija, joka ty\u00f6skenteli kes\u00e4n laitoskanslian harjoittelijana.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun Keskiaikaisia markkinoita viettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna 25.\u201328. kes\u00e4kuuta. Vaikka ilma oli pitkin viikkoa harmaa ja sateinen, se ei tuntunut tapahtuman menoa haittaavan. Mahdollisuus kurkistaa vuosisatojen takaiseen el\u00e4m\u00e4ntyyliin ker\u00e4si paikalle sankoin joukoin uteliaita katselijoita. Tapahtumassa n\u00e4htiin kaikenkirjava joukko erilaisia myyntikojuja, puhdepajoja…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1480,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,401],"class_list":["post-1447","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-tucemems"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1447},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":401,"label":"TUCEMEMS"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/10\/BANNERI_TAPAH_Lehtinen_Keskiaika.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Sami Lehtinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":401,"name":"TUCEMEMS","slug":"tucemems","term_group":0,"term_taxonomy_id":401,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":12,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1447","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1447"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1447\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10189,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1447\/revisions\/10189"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1480"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}