{"id":1501,"date":"2015-11-02T12:06:00","date_gmt":"2015-11-02T10:06:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1501"},"modified":"2024-05-14T12:26:01","modified_gmt":"2024-05-14T09:26:01","slug":"historiallinen-ja-fiktiivinen-dracula","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/historiallinen-ja-fiktiivinen-dracula\/","title":{"rendered":"Historiallinen ja fiktiivinen Dracula"},"content":{"rendered":"

Dracula on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 yksi populaarikulttuurin tunnetuimmista hahmoista. Monille jo pelkk\u00e4 Draculan nimen mainitseminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia Bela Lugosin, Christopher Leen tai Gary Oldmanin esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vampyyrista puremassa uhrinsa kaulaa tai pelottavasta lepakosta lent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u00f6isen Transilvanian taivaalla. Bram Stokerin luoma vampyyrikreivi onkin ilmestymisens\u00e4 (1897) j\u00e4lkeen esiintynyt lukuisissa kirjoissa, elokuvissa, teatteriesityksiss\u00e4, peleiss\u00e4 sek\u00e4 oikeastaan miltei kaikilla populaarikulttuurin osa-alueilla. Niin sanottu historiallinen Dracula eli Vlad Seiv\u00e4st\u00e4j\u00e4, joka tunnettiin my\u00f6s nimell\u00e4 Vlad Dracula, on puolestaan fiktiivist\u00e4 kaimaansa huomattavasti tuntemattomampi \u2013 vaikkakin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kiinnostava ja moniulotteinen.<\/p>\n

\"AJANK_Hovi_Kuva\"<\/a><\/p>\n

Syyskuussa 2015 ilmestynyt teos Vlad Seiv\u00e4st\u00e4j\u00e4 ja vampyyrikreivi Dracula<\/em> (SKS, 2015) k\u00e4sittelee nimens\u00e4 mukaisesti kumpaakin Draculaa, historiallista ja fiktiivist\u00e4. Kirjan alkuosa k\u00e4sittelee Vlad Seiv\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4, valakialaista ruhtinasta jonka maine levisi 1400- ja 1500-luvuilla ymp\u00e4ri Eurooppaa ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 kertovien painatteiden muodossa. Kirjassa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s miksi Vlad Seiv\u00e4st\u00e4j\u00e4 ja fiktiivinen vampyyrikreivi Dracula liitet\u00e4\u00e4n toisiinsa ja onko t\u00e4lle yhdist\u00e4miselle perusteita, sek\u00e4 sit\u00e4, millaista kansanuskon vampyyriperinne on. Kirjan loppuosa keskittyy fiktiiviseen Draculaan. Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ja esitell\u00e4\u00e4n Bram Stokerin k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4, Draculan esiintymist\u00e4 elokuvissa, televisiosarjoissa, kirjoissa, sarjakuvissa ja peleiss\u00e4 sek\u00e4 Dracula-turismia Romaniassa ja Iso-Britanniassa. Kirjan lopusta l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suomennetut Vlad Seiv\u00e4st\u00e4j\u00e4st\u00e4 kertovat saksalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset tarinat, joista ensimm\u00e4iset kirjoitettiin jo 1400-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla.<\/p>\n

Vlad Seiv\u00e4st\u00e4j\u00e4 ja vampyyrikreivi Dracula<\/em><\/a> on suurelle yleis\u00f6lle tarkoitettu tietokirja, joka pohjautuu kirjoittajan vuonna 2014 ilmestynytt\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa varten tekem\u00e4\u00e4n tutkimusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Tuomas Hovi on folkloristiikan post doc-tutkija, jonka v\u00e4it\u00f6skirja <\/em>Heritage Through Fiction: Dracula Tourism in Romania<\/em><\/a> k\u00e4sitteli Romanian Dracula-turismia. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Dracula on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 yksi populaarikulttuurin tunnetuimmista hahmoista. Monille jo pelkk\u00e4 Draculan nimen mainitseminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia Bela Lugosin, Christopher Leen tai Gary Oldmanin esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vampyyrista puremassa uhrinsa kaulaa tai pelottavasta lepakosta lent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u00f6isen Transilvanian taivaalla. Bram Stokerin luoma vampyyrikreivi onkin ilmestymisens\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53],"tags":[251,2353],"class_list":["post-1501","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1501},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Tuomas Hovi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1501","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1501"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1501\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10163,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1501\/revisions\/10163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1501"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1501"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1501"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}