{"id":1553,"date":"2015-11-02T11:59:14","date_gmt":"2015-11-02T09:59:14","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1553"},"modified":"2015-11-02T11:59:14","modified_gmt":"2015-11-02T09:59:14","slug":"tyolaisesta-tietamisen-tieteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tyolaisesta-tietamisen-tieteita\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6l\u00e4isest\u00e4 tiet\u00e4misen tieteit\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>\u201dMin\u00e4 tahtoisin tiet\u00e4\u00e4, oletteko te ensiluokan ty\u00f6voima, vaiko sellainen, joka on samanlainen kuin muutkin halvat ty\u00f6miehet.\u201d N\u00e4in kysyy Frederick W. Taylor fantasioiden subjektiltaan, ty\u00f6mies Schmidtilt\u00e4, teoksessa <em>Tieteellisen liikkeenhoidon periatteet<\/em>. Taylor luottaa Schmidtiin, sill\u00e4 Schmidt ei v\u00e4tystelij\u00f6iden tavoin hangoittele vastaan, koska pennill\u00e4 on h\u00e4nelle sellainen arvo, ett\u00e4 se on vaunun py\u00f6r\u00e4n kokoinen.<\/p>\n<p>Nykykeskusteluissa ty\u00f6n tehostaminen jaetaan kahteen eri kauteen, fordistis-tayloristiseen rationalisointiin ja sit\u00e4 tunteikkaampaan j\u00e4lkifordistiseen rationalisointiin. Syyskuussa tarkastetussa v\u00e4it\u00f6skirjassani <a href=\"https:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/113529\/AnnalesC406Mannevuo.pdf?sequence=2\"><em>Affektitehdas. Ty\u00f6n rationalisoinnin historiallisia<\/em><em> jatkumoita<\/em><\/a> osoitan, ett\u00e4 ty\u00f6n tehostamisen vanhat ja uudet kujeet asettuvat jatkumoon. Tehostamisen keinot poikkeavat, mutta ty\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohta on se, ett\u00e4 \u201dajatteluosasto\u201d korvaa ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaiset k\u00e4sitykset.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1555\" aria-describedby=\"caption-attachment-1555\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/10\/OPIN_Mannevuo_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1555\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/10\/OPIN_Mannevuo_kuva-300x213.jpg\" alt=\"Mona Mannevuo. Kuva: Mari Lehto.\" width=\"300\" height=\"213\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1555\" class=\"wp-caption-text\">Mona Mannevuo. Kuva: Mari Lehto.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Tutkimuksessa kysyn: miten affekteja rationalisoidaan ty\u00f6ss\u00e4, ty\u00f6n tieteiss\u00e4 ja niiden kerrostumissa. Affekti on keskeinen k\u00e4site, sill\u00e4 laaja aineisto osoittaa, ett\u00e4 ensiluokan ty\u00f6voima m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n affektiivisesti kahdella tavalla. Ensinn\u00e4kin asettamalla ominaisuuksia ty\u00f6l\u00e4isen luokittuneeseen ja sukupuolittuneeseen figuuriin ja toiseksi kuvaamalla negaatioiden kautta millainen subjekti ensiluokan ty\u00f6voima ei ole. Aineistona on muun muassa rationalisoinnin klassikkoteokset, ajatushautomoiden uuden ty\u00f6n pamfletit, self-help-teokset uranaisille sek\u00e4 <em>Helsingin Sanomien<\/em> ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskustelut.<\/p>\n<p>Ty\u00f6n etsimiseen ja ty\u00f6n syrj\u00e4ss\u00e4 pysyttelemiseen viitataan usein \u201dmarkkinoiden\u201d k\u00e4sitteell\u00e4. Tutkimukseni osoittaa, ett\u00e4 ty\u00f6markkinat ovat paitsi laskelmoivan toiminnan kentt\u00e4 my\u00f6s historiallisesti kerrostunut, luokittunut ja sukupuolittunut tila, jossa oman paikan etsiminen on tempoilevaa, affektiivista ja ambivalenttia.<\/p>\n<p>Tutkimukseni mukaan itsen tuntemisen ja kertomisen tieteit\u00e4, kuten psykologiaa, tarjotaan usein ratkaisuksi kapitalistisen tuotannon aiheuttamiin suuriin ja pieniin kurjuuksiin. Terapeuttinen tunnekulttuuri itsess\u00e4\u00e4n on kuitenkin muodostunut osana rationalisoinnin ja kapitalismin ambivalentteja kehi\u00e4. N\u00e4in ollen ty\u00f6n j\u00e4rjestyksien keski\u00f6ss\u00e4 s\u00e4ilyy ty\u00f6l\u00e4isen ja affektitehtaan konflikti silloinkin, kun fordistinen imperatiivi \u201d\u00e4l\u00e4!\u201d vaihtuu tiimi\u00e4 motivoivaan kehotukseen \u201dtunne!\u201d.<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja aloittaa tammikuussa 2016 tutkijatohtorina Lisa Adkinsin FidiPro-hankkeessa <\/em><a href=\"http:\/\/socialscienceforthec21st.com\/\"><em>Social Science for the C21st<\/em><\/a><em>. Tutkimusprojektissa tarkastellaan muutoksia talouden ja yhteiskunnan v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa uudessa kapitalismissa fokusoituen kysymykseen ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6mien aktivoinnista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dMin\u00e4 tahtoisin tiet\u00e4\u00e4, oletteko te ensiluokan ty\u00f6voima, vaiko sellainen, joka on samanlainen kuin muutkin halvat ty\u00f6miehet.\u201d N\u00e4in kysyy Frederick W. Taylor fantasioiden subjektiltaan, ty\u00f6mies Schmidtilt\u00e4, teoksessa Tieteellisen liikkeenhoidon periatteet. Taylor luottaa Schmidtiin, sill\u00e4 Schmidt ei v\u00e4tystelij\u00f6iden tavoin hangoittele vastaan, koska&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":890,"featured_media":1554,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353],"class_list":["post-1553","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1553},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/10\/BANNERI_OPIN_Mannevuo.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1553","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/890"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1553"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1553\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}