{"id":1654,"date":"2015-11-02T12:03:49","date_gmt":"2015-11-02T10:03:49","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1654"},"modified":"2024-05-14T12:42:27","modified_gmt":"2024-05-14T09:42:27","slug":"esine-eksotiikkaa-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/esine-eksotiikkaa-suomessa\/","title":{"rendered":"Esine-eksotiikkaa Suomessa"},"content":{"rendered":"

Suomeen p\u00e4\u00e4tyi jo varhain monia eksoottisiksi miellettyj\u00e4 ja nimitettyj\u00e4 esineit\u00e4. Teoksessaan Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma <\/em>Leila Koivunen tarkastelee Euroopan ulkopuolisten esinekokoelmien n\u00e4yttelyhistoriaa Suomessa 1870\u20131910-luvuilla.<\/p>\n

N\u00e4yttelyt kulttuurisen m\u00e4\u00e4rittelyn paikkoina<\/strong><\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4ntyvien matkojen ja tihenevien kulttuurikontaktien my\u00f6t\u00e4 Suomeen tuotiin erityisesti 1800-luvulta l\u00e4htien kiinalaista posliinia, afrikkalaisia soittimia, alaskalaisia vaatteita sek\u00e4 lukuisia muita kaukaisten kansojen esineit\u00e4. Niist\u00e4 valtaosa p\u00e4\u00e4tyi vastaperustettujen museoiden haltuun. Monien nykymuseoiden \u2013 esimerkiksi Suomen kansallismuseon tai Designmuseon \u2013 kokoelmat koostuivatkin varhaisvaiheissaan erityisesti n\u00e4ist\u00e4 ulkomaisista esineist\u00e4.<\/p>\n

\"Postikorttikuva<\/a>
Postikorttikuva Suomen l\u00e4hetysseuran vuonna 1911 Helsinkiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinalais-afrikkalaisesta n\u00e4yttelyst\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Karttuvia kokoelmia alettiin pian esitell\u00e4 yleis\u00f6lle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat hyvin vaihtelevia. Kokoelmien omistajien toisistaan poikkeavat l\u00e4ht\u00f6kohdat ja tavoitteet vaikuttivat my\u00f6s olennaisesti siihen, millaisilla tarinoilla ja merkityksill\u00e4 vieraiden kulttuurien esineet milloinkin ymp\u00e4r\u00f6itiin. Esimerkiksi l\u00e4hetysseurojen tai taideteollisuuspiirien tavat tulkita hallussaan olleita esinekokoelmia poikkesivat merkitt\u00e4v\u00e4sti. N\u00e4yttelyist\u00e4 muodostui vieraiden kulttuurien m\u00e4\u00e4rittelyn paikkoja, mutta samalla niiss\u00e4 pyrittiin paikantamaan Suomea osaksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa.<\/p>\n

Eksoottinen osasto j\u00e4\u00e4 lukkojen taa<\/strong><\/p>\n

Suomen kansallismuseon syntyvaiheet kuvastavat sit\u00e4 kohtaloa, joka Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kokoelmilla usein oli. Vaikka niit\u00e4 pidettiin museoty\u00f6n varhaisvaiheissa arvokkaina, j\u00e4iv\u00e4t ne kansallisuusaatteen vahvistuessa nopeasti suomalaiskokoelmien varjoon.<\/p>\n

\"Varhaisin<\/a>
Varhaisin tunnettu kuva Kansallismuseon ullakkokerroksen eksoottiselta osastolta on vuodelta 1936. Hufvudstadsbladet 31.1.1936.<\/figcaption><\/figure>\n

Kansallismuseo avattiin yleis\u00f6lle pitk\u00e4n odotuksen j\u00e4lkeen tammikuussa 1916. Sen hallussa oli tuolloin maan laajimmat Euroopan ulkopuolisten kansojen kokoelmat, mutta niille suunniteltu \u201dEksoottinen osasto\u201d j\u00e4i museon avautuessa suljettujen ovien taakse ja yleis\u00f6lle tuntemattomiksi. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli erityisesti museon kansallinen painotus, mik\u00e4 n\u00e4kyi jatkuvana resurssipulana museon muiden kokoelmien kohdalla.<\/p>\n

Vieraiden kulttuurien esinekokoelmat ovat j\u00e4\u00e4neet sivurooliin my\u00f6s aiemmassa suomalaisessa kokoelma- ja museotutkimuksessa, joka on keskittynyt erityisesti kansalliseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n ja sit\u00e4 suojelevan instituution syntyyn.<\/p>\n

Leila Koivunen on yleisen historian professori.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Leila Koivunen: Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma. Euroopan ulkopuoliset kulttuurit n\u00e4ytteill\u00e4 Suomessa 1870\u20131910-luvuilla<\/a>. <\/em>Historiallisia Tutkimuksia 268. Helsinki: SKS, 2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomeen p\u00e4\u00e4tyi jo varhain monia eksoottisiksi miellettyj\u00e4 ja nimitettyj\u00e4 esineit\u00e4. Teoksessaan Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma Leila Koivunen tarkastelee Euroopan ulkopuolisten esinekokoelmien n\u00e4yttelyhistoriaa Suomessa 1870\u20131910-luvuilla. N\u00e4yttelyt kulttuurisen m\u00e4\u00e4rittelyn paikkoina Lis\u00e4\u00e4ntyvien matkojen ja tihenevien kulttuurikontaktien my\u00f6t\u00e4 Suomeen tuotiin erityisesti 1800-luvulta l\u00e4htien…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1655,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,188],"class_list":["post-1654","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1654},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2015\/10\/BANNERI_TUTK_Koivunen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Leila Koivunen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1654","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1654"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1654\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10182,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1654\/revisions\/10182"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1655"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1654"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1654"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1654"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}