{"id":17,"date":"2011-09-16T16:44:00","date_gmt":"2011-09-16T16:44:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=17"},"modified":"2024-05-21T14:38:46","modified_gmt":"2024-05-21T11:38:46","slug":"jarjestyksen-hamarilla-juurilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/jarjestyksen-hamarilla-juurilla\/","title":{"rendered":"J\u00e4rjestyksen h\u00e4m\u00e4rill\u00e4 juurilla"},"content":{"rendered":"

Valoa ja erityisesti sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n suurta kausittaista vaihtelua voidaan pit\u00e4\u00e4 pohjoisessa Suomessa erityisen\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n olemisen ja toimimisen olosuhteena. Tuoreen pro gradu -ty\u00f6n tutkimuskohde on suomalaisten suhde valoon ja pimeyteen sek\u00e4 kulttuurisen merkitysrakenteen l\u00e4p\u00e4isevin\u00e4 k\u00e4sitteellisin\u00e4 abstraktioina ett\u00e4 kokemuksellisina ymp\u00e4rist\u00f6elementtein\u00e4. T\u00e4t\u00e4 suhdetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kirjallisesti tuotetun kokemuskerronnan analyysin avulla.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>\u201dSuomi on harhaan asuttu maa. Alakulon kansa ahmii suklaata ja rasvaa syyskuun alusta toukokuuhun asti.\u201d Kirjailija Jari Tervon poleeminen sitaatti syyskuun Seura-lehdest\u00e4 (8.9.2011) her\u00e4ttelee pohtimaan luonnonolosuhteiden vaikutusta jaettuun mentaliteettiin ja el\u00e4m\u00e4ntapaan. Mets\u00e4 on klassinen suomalaisuuden tunnus, mutta arkisessa itsem\u00e4\u00e4rittelyn retoriikassa sen tuntuisi haastavan pitk\u00e4, valoton talvi.<\/p>\n

Olen gradussani hahmottanut suomalaisten suhdetta valoon ja pimeyteen analysoimalla niihin kytkeytyvi\u00e4 merkityksi\u00e4 ja ottanut l\u00e4ht\u00f6kohdakseni sen, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 merkityksi\u00e4 on mielek\u00e4st\u00e4 tulkita verbaalisesti v\u00e4litettyjen henkil\u00f6kohtaisten kokemusten avulla. Kahta primaariaineistoa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 edustaa aiheeltaan paitsi kulttuuriseen merkityksenmuodostukseen ja arkiel\u00e4m\u00e4n organisoitumiseen my\u00f6s ihmisen eri aistein koettuun, elettyyn ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvaa tutkimusta. V\u00e4lj\u00e4 kysymyksenasettelu antaa tilaa ilmi\u00f6n monipuoliseen tematisointiin valon kulttuurihistoriallisesta merkityksest\u00e4 modernin v\u00e4itettyyn silm\u00e4keskeisyyteen saakka.<\/p>\n

Valo on osa habituaalista ymp\u00e4rist\u00f6suhdetta ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 perustavalla tavalla kaikkea kokemustamme. Nina S\u00e4\u00e4skilahden mukaan valon ja h\u00e4m\u00e4r\u00e4n kokemukset kuuluvat \u201dkulttuurin ja historian n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n alueeseen\u201d, jotka esikielellisin\u00e4 \u201dolemisen hienovaraisina olosuhteina\u201d ovat melkein kielen tavoittamattomissa. Valo on hajuun verrattava aistimuksellinen kvaliteetti, jonka merkityksellisyydest\u00e4 ei tule puhua ainoastaan merkityksenannon vaan my\u00f6s affektin k\u00e4sitteen avulla.<\/p>\n

Kieli pelkist\u00e4\u00e4 valon vivahteikkuuden osaksi kulttuurisen tiet\u00e4myksen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 \u2013 tyypillisesti j\u00e4rjestyksen itsens\u00e4 symboliksi. Valo on kehityst\u00e4 ja j\u00e4rjestyst\u00e4 \u2013 Jari Lyytim\u00e4en mielest\u00e4 konkreettisestikin oiva edistyksen mittari ja t\u00e4ss\u00e4 suhteessa kenties meluun rinnastettavissa \u2013 joka paitsi avaa maailman mytologisessa kuvastossa, l\u00e4p\u00e4isee valistuksen j\u00e4rjeksi sekularisoituneena my\u00f6s tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pimeyden. Kokemus valosta eletyn ymp\u00e4rist\u00f6n perustavana kudoksena tekee valosta my\u00f6s omassa kulttuurissamme ymm\u00e4rryksen, j\u00e4rjestyksen ja itse tiedon affektiivisen ja poliittisesti latautuneen metaforan, ja samalla visuaalisen modaliteetista hankalasti paettavan kielellisen troopin. Toisaalta valo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n luonnollistuneen keinovalon muodossa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhteiskunnallista j\u00e4rjestyst\u00e4 ja sosiaalisten normien velvoittavuutta.<\/p>\n

Esit\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4ni, kuinka pimeyden voi puolestaan n\u00e4hd\u00e4 rakentuvan yhdeksi modernin vastaiseksi kattok\u00e4sitteeksi. Se on latautunut vastakuva niille tunnuksille, jotka tyypillisesti nostetaan esiin l\u00e4nsimaisen moderniteetin (kiistanalaisiksi) leimoiksi: puhtaalle j\u00e4rjelle ja tiedolle, subjektin ja objektin erolle, n\u00e4k\u00f6aistille ja dominoivalle katseelle, maskuliiniselle prinsiipille, ehe\u00e4lle subjektille ja kiinte\u00e4lle merkitykselle. N\u00e4in moniaalle artikuloituvana merkitsij\u00e4n\u00e4 pimeys on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 symbolisesti voimakas k\u00e4site, mutta se on puhutteleva my\u00f6s elettyn\u00e4 tilana. Pimeys on freudilaisen kammottavan omaa maaper\u00e4\u00e4 \u2013 h\u00e4m\u00e4ryys luo asetelman kulttuurisen luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4n ep\u00e4koherenssille \u2013 mutta saattaa lis\u00e4ksi mahdollistaa sellaisen kokemuksen tyypin, jota voidaan psykoanalyysin k\u00e4sitteist\u00f6ll\u00e4 luonnehtia regressiiviseksi. Pimeys on uhkaava, aistillisesti \u201dp\u00e4\u00e4llek\u00e4yv\u00e4\u201d ymp\u00e4rist\u00f6elementti, tarkkaan ottaen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n itsens\u00e4 uhkaavuutta.<\/p>\n

Antti Lindfors
\nKirjoittaja on folkloristiikan ja uskontotieteen opiskelija, joka on vastik\u00e4\u00e4n viimeistellyt pro gradu -tutkielmansa \u201dValon politiikkaa, pimeyden poetiikkaa. Suomalaisten pimeyskokemusten ja kertomusten etnografinen analyysi\u201d.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valoa ja erityisesti sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n suurta kausittaista vaihtelua voidaan pit\u00e4\u00e4 pohjoisessa Suomessa erityisen\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n olemisen ja toimimisen olosuhteena. Tuoreen pro gradu -ty\u00f6n tutkimuskohde on suomalaisten suhde valoon ja pimeyteen sek\u00e4 kulttuurisen merkitysrakenteen l\u00e4p\u00e4isevin\u00e4 k\u00e4sitteellisin\u00e4 abstraktioina ett\u00e4 kokemuksellisina ymp\u00e4rist\u00f6elementtein\u00e4. T\u00e4t\u00e4 suhdetta…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":117,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[251,2353,257],"class_list":["post-17","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":17},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2011\/10\/OPIN_Lindfors_logo-720x720.jpg",300,300,true],"author_info":{"display_name":"Antti Lindfors","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10592,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions\/10592"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}