{"id":1788,"date":"2016-04-04T12:07:40","date_gmt":"2016-04-04T09:07:40","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1788"},"modified":"2024-05-14T10:51:25","modified_gmt":"2024-05-14T07:51:25","slug":"henkiin-heraavia-valokuvia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/henkiin-heraavia-valokuvia\/","title":{"rendered":"Henkiin her\u00e4\u00e4vi\u00e4 valokuvia"},"content":{"rendered":"

Tutkin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta olevia ferrotyyppivalokuvia, joita kutsuttiin pelti- tai plootukuviksi. Tein aineiston kuvista omia kuvallisia ja tarinan muotoon kirjoitettuja tulkintoja tieteellisen analyysin kirjoittamisen rinnalla. Taiteellinen ja tieteellinen tulkinta muotoutuivat yhdess\u00e4 prosessissa eiv\u00e4tk\u00e4 ole erotettavissa toisistaan.<\/p>\n

Tuntemattomia henkil\u00f6it\u00e4<\/strong><\/p>\n

Ferrotyyppivalokuvat tekiv\u00e4t minuun vaikutuksen Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. Ne vetiv\u00e4t minua puoleensa. Niiden visuaalinen maailma oli mielest\u00e4ni maagisen kiehtova. Peltikuva on mustaksi maalatulle pellille valotettu negatiivinen kuva. Se n\u00e4ytt\u00e4ytyy positiivina tumman taustan vuoksi. Menetelm\u00e4 oli nopea, helppo ja halpa verrattuna muihin tuon ajan valokuvamenetelmiin. Tavallisimpia ferrotyyppej\u00e4 ovat pikakuvat, markkinoilla ja automaateissa kuvatut muotokuvat, joissa ei ole harkittuja sommitelmia.<\/p>\n

\"Kehyskortin
Kehyskortin painokuvassa on hein\u00e4nkorsia, joiden katveessa istuu hiirulainen. Kortin aukosta n\u00e4kyy peltikuvan poika, jonka hieman kyyry asento tekee h\u00e4nest\u00e4 pienen ja aran, molemmat hiirulaiseen liitett\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia. Kirjoitin pojasta novellin nimelt\u00e4 Hukattu<\/strong> (liitteen\u00e4 artikkelin lopussa). Ferrotyyppi Turun museokeskuksen valokuvakokoelmasta. Kuva: Anu-Riikka Lepp\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Arkistokuoriin kirjatut tekstit olivat ainoita taustatietoja kuvista. Suuri osa teksteist\u00e4 sis\u00e4lsi ainoastaan kaksi sanaa: \u201dtuntematon naishenkil\u00f6\u201d tai \u201dtuntematon mieshenkil\u00f6\u201d. Kuvien irrallisuus kirjoitetusta historiasta tuntui antavan oikeutuksen tulkinnassa kaipaamilleni taiteellisille vapauksille.<\/p>\n

Taiteellisina tekniikoina k\u00e4ytin muun muassa litografiaa, maalaamista ja luovaa kirjoittamista. N\u00e4ist\u00e4 luova kirjoittaminen oli t\u00e4rkein, koska tutkimusmenetelm\u00e4ni autoetnografia perustuu juuri luovaan kirjoittamiseen. Autoetnografia on tekemisen tapa, jossa tutkijan omat kokemukset ovat tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtia ja sen keskeist\u00e4 aineistoa. Autoetnografinen tutkimusmenetelm\u00e4 ja -teksti kuvaavat kirjoittajan omia kokemuksia, ja sijoittavat nuo kokemukset sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa.<\/p>\n

Katsoja tulkitsee valokuvan kuvaajan tai sen omistajan siihen koodaamien merkitysten ohella omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyvi\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nkokemuksensa kautta tuntemiaan asioita. N\u00e4iden katson olevan fantasiaa. Ferrotyypeiss\u00e4 on ominaisuuksia, jotka ohjaavat niiden tulkintaa fantasiakuvituksina. T\u00e4llaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kuvitetut kehyskortit ja optiset illuusiot.<\/p>\n

Kehyskorttien fantasiaa<\/strong><\/p>\n

Pienikokoisia ferrotyyppej\u00e4 kiinnitettiin usein pahvisiin kehyskortteihin, jotka olivat hyvin koristeellisia. Kehyskorteissa oli erilaisia kohokuviointeja ja painokuvituksia. Ferrotyyppi n\u00e4kyy pelikorttia muistuttavien kehyskorttien ovaalinmuotoisesta kuva-aukosta kuin pienest\u00e4 ikkunasta.<\/p>\n

\"Kehyskortin<\/a>
Kehyskortin kohokuvioitu koristelu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jatkuvan peltikuvaan, jonka pinta on alkanut kuplia ajansaatossa. Ferrotyyppi Turun museokeskuksen valokuvakokoelmasta. Kuva: Anu-Riikka Lepp\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kohokuvioidut ja painokuvitetut kortit ovat eriluonteisia. Kohokuvioitujen korttien kiinnostavuus on tuntoaistimuksellinen. Kohokuvioinnin tunnusteleminen voimistaa aistimusta yhteydest\u00e4 menneisyyteen, koska kuvaa aiemmin hypistelleet ovat tunteneet samat muodot ja kohoumat sormenp\u00e4iss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Painokuvitettujen kehyskorttien kuvituksissa on luontoaiheita, rokokoohon viittaavia kuva-aiheita ja ornamentteja. Yhdess\u00e4 kehyskortin painokuvitus ja kehykseen asetettu ferrotyyppi muodostavat kuva kuvassa -rakenteen, joka tunnetaan kirjallisuuden fantasiakuvituksissa. Rakenne mahdollistaa metonymian eli jatkumon ja siirtyvyyden painokuvituksen ja ferrotyypin v\u00e4lille. Kehyskortin kuvitus ja ovaalista aukosta kurkistava peltikuva vastaavat havaintoa siirtym\u00e4st\u00e4 kahden todellisuuden v\u00e4lill\u00e4, jotka ovat erilaisia visuaalisesti ja materiaaliltaan. Ne muodostavat rinnakkaiset kuvamaailmat, jotka keskustelevat tarinana. Kehyksen kuvitus saa mielikuvituksen tuottamaan fantasiaa, joka vaikuttaa kuvan tulkintaan.<\/p>\n

Markkinahaamu \u2013 optinen illuusio<\/strong><\/p>\n

Suupielest\u00e4 roikkuu paperossi, ja silm\u00e4luomet lep\u00e4\u00e4v\u00e4t puoliummessa harottavien silmien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. P\u00e4\u00e4ttelen miehen olevan p\u00e4ihtynyt, kyseess\u00e4 voisi siis olla markkinakuva. Markkinakuvat ovat pikavalokuvaajien otoksia. Pikavalokuvaajilla oli suuret laatikkokamerat, joiden sis\u00e4ll\u00e4 kuvat voitiin kehitt\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. He kuvasivat ihmisi\u00e4 markkinoilla, kaupunkien toreilla ja yleis\u00f6juhlissa. Kuvat olivat hinnaltaan halpoja ja erityisesti palkolliset ja maaseudun v\u00e4h\u00e4varaiset kuvauttivat itsens\u00e4 kaupunkimatkoillaan pikakuvaajilla. Pikakuvaajien huippukausi oli 1920\u20131930-luvuilla.<\/p>\n

\"Hattup\u00e4isen<\/a>
Hattup\u00e4isen herran katse harottaa. Ferrotyyppi Turun museokeskuksen valokuvakokoelmasta. Kuva: Anu-Riikka Lepp\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Humalan aiheuttama estottomuus tekee t\u00e4m\u00e4n miehen kuvasta kiinnostavan ja poikkeavan. Mies on kuvassa todella rennon oloisesti vailla mink\u00e4\u00e4nlaista j\u00e4nnityst\u00e4. Kuvassa on muutakin poikkeavaa. Kun kuvaa kallistaa, miehen kasvot katoavat vaaleaan taustaan, kun kallistaa takaisin, nousevat sielt\u00e4 j\u00e4lleen esiin. Kun kuvaa siis k\u00e4\u00e4ntelee edes takaisin k\u00e4dess\u00e4\u00e4n, v\u00e4lke k\u00e4y, ja hahmo katoaa ja ilmestyy j\u00e4lleen.<\/p>\n

Useissa ferrotyypeiss\u00e4 poikkeavat valotukset luovat kuviin erikoisia efektej\u00e4. Lopulta katsojan liike luo efektin, joten se ei ole sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ferrotyyppien ominaisuus, vaan niiden katsomiskokemukseen kiinnittyv\u00e4 seikka. N\u00e4m\u00e4 efektit ovat optisia illuusioita.<\/p>\n

\"Tuntematon<\/a>
Tuntematon henkil\u00f6, etsaus 2015, Anu-Riikka Lepp\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Paperossimies markkinakuvassa on kuin haamu, joka kantaa vaatteita olematta niiden sis\u00e4ll\u00e4. Kasvoista j\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4ljelle vain hatun ja takin v\u00e4liss\u00e4 leijuvat silm\u00e4t, nen\u00e4 ja viiksien v\u00e4list\u00e4 roikkuva savuke. Katoamis\u2013ilmestymis-efekti saa h\u00e4net visuaalisesti hikottelemaan. H\u00e4n on kuin humalainen kummitus, joka ilmestyy n\u00e4kyviin aina hikotellessaan.<\/p>\n

\u201dPeltiselfie\u201d<\/strong><\/p>\n

Pikakuvana ferrotyyppi on valokuvan nykyisen arkik\u00e4yt\u00f6n edelt\u00e4j\u00e4. Seuraavia pikakuvia olivat polaroid ja digitaalinen valokuva. Pikakuvaferrotyypit olivat ensiaskelia reaaliaikaiseen omakuvavalokuvaan, jolla merkit\u00e4\u00e4n muistiin itse kuvanottopaikassa, peilataan itse\u00e4 ja ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n omaa identiteetti\u00e4. Nykyisess\u00e4 kuvakulttuurissa selfie eli sosiaalisessa mediassa jaettu digitaalinen omakuva t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainakin nuo samat teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Anu-Riikka Lepp\u00e4nen pro gradu -tutkielma \u201dPeltikuvien mustanpuhuva ja visusti vaikeneva kansa. Ferrotyyppivalokuvien fantasiaa ja magiaa\u201d valmistui kansatieteen oppiaineeseen joulukuussa 2015.<\/em><\/p>\n

Hukattu<\/a>-novelli (PDF)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta olevia ferrotyyppivalokuvia, joita kutsuttiin pelti- tai plootukuviksi. Tein aineiston kuvista omia kuvallisia ja tarinan muotoon kirjoitettuja tulkintoja tieteellisen analyysin kirjoittamisen rinnalla. Taiteellinen ja tieteellinen tulkinta muotoutuivat yhdess\u00e4 prosessissa eiv\u00e4tk\u00e4 ole erotettavissa toisistaan. Tuntemattomia henkil\u00f6it\u00e4 Ferrotyyppivalokuvat…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1789,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,269],"class_list":["post-1788","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1788},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/OPIN_Leppa\u00a6\u00eanen_banneri.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Anu-Riikka Lepp\u00e4nen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1788","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1788"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1788\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10122,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1788\/revisions\/10122"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1789"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1788"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1788"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1788"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}