{"id":18,"date":"2011-09-16T16:54:27","date_gmt":"2011-09-16T16:54:27","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=18"},"modified":"2024-05-21T14:38:35","modified_gmt":"2024-05-21T11:38:35","slug":"millaista-on-kristinusko-amazoniassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/millaista-on-kristinusko-amazoniassa\/","title":{"rendered":"Millaista on kristinusko Amazoniassa?"},"content":{"rendered":"

Miten rukous toimii? Voiko usko olla jotain aineellista? Miten samanistinen maailmankuva vaikuttaa k\u00e4sityksiin kristinuskosta? Muun muassa t\u00e4llaisiin kysymyksiin fil. tri Minna Opas pyrkii vastaamaan Turun yliopiston uskontotieteess\u00e4 aloittamassaan Amazonian alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n kristinuskon tulkintoihin keskittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>
Evankelisia kokoontuneena jumalanpalvelukseen Diamanten yinekyl\u00e4ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Syyskuussa 2011 aloitin ty\u00f6ni Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina uskontotieteess\u00e4. Kolmevuotinen tutkimusprojektini \u201dAineellisuuden ja aineettomuuden problematiikka Amazonian alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n kristinuskon tulkinnoissa\u201d jatkaa osaltaan jo v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4 aloittamaani Amazonin sademets\u00e4alueen alkuper\u00e4iskansojen uskontojen tutkimusta. Tutkimus kuuluu uskontoantropologian alaan ja sen tavoitteena on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aineellisuuden ja aineettomuuden problematiikkaa osana Perun sademets\u00e4alueella asuvan yine-kansan kristinuskoa ja toisaalta tarjota ty\u00f6kaluja Amazonian alueen alkuper\u00e4iskansojen eletyn kristinuskon vertailevaan tutkimukseen.<\/p>\n

Tutkimusaineiston tulen muodostamaan etnografisen kentt\u00e4ty\u00f6n menetelmin minulle jo aiemmissa tutkimuksissani tutuksi tulleessa noin 300 asukkaan yinekyl\u00e4ss\u00e4, joka sijaitsee Kaakkois-Perussa Madre de Diosin sademets\u00e4alueella. Yinet ovat Arawak-kieliperheeseen kuuluva alkuper\u00e4iskansa ja heit\u00e4 arvioidaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olevan yhteens\u00e4 noin 4\u00a0000\u20135\u00a0000 henke\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 palkkat\u00f6ist\u00e4 huolimatta yinejen p\u00e4\u00e4elinkeinoina ovat edelleen mets\u00e4stys, kalastus ja kaskiviljely. Suurin osa yineist\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 joko katolisia tai evankelis-protestantteja kristittyj\u00e4.<\/p>\n

Yinejen k\u00e4sityksiss\u00e4 maailman ja koko kosmoksen luonteesta ja sit\u00e4 kautta heid\u00e4n sosiaalisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ruumiillisuus on keskeisell\u00e4 sijalla. T\u00e4ss\u00e4 ruumiillisuudessa, kuten my\u00f6s muissakin havaittavaa maailmaa koskevissa k\u00e4sityksiss\u00e4 aineellisuuden ja aineettomuuden v\u00e4linen raja piirtyy hyvin eri tavalla verrattuna omiin l\u00e4nsimaiseen ajatteluun pohjaaviin k\u00e4sityksiini. Yinejen keskuudessa esimerkiksi kahden ihmisen ajatellaan voivan olla toisiinsa aineellisessa yhteydess\u00e4 vaikka he fyysisesti olisivatkin kaukana toisistaan. Erilaisten ei-ihmisolentojen katsotaan my\u00f6s pystyv\u00e4n halutessaan ottamaan ihmishahmon \u2013 materia voi siis muuttaa muotoaan. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten juuri aineellisuuden ja aineettomuuden problematiikka nouseekin kiinnostavaksi tutkimuksen kohteeksi yinejen kristinuskossa. Millainen t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on esimerkiksi ihmisen ja Jumalan v\u00e4linen suhde yinejen kristillisyydess\u00e4? Ent\u00e4p\u00e4 sielun suhde ruumiiseen? Yinejen n\u00e4kemykset kosmoksen luonteesta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t toisaalta my\u00f6s kysymyksen aineellisuuden itsens\u00e4 k\u00e4sitteellist\u00e4misest\u00e4: mist\u00e4 puhumme kun puhumme aineellisuudesta yinejen kontekstissa?<\/p>\n

Koska n\u00e4kemykset kosmoksen luonteesta ovat hyvin samankaltaisia eri Amazonian alueen alkuper\u00e4iskansoilla, toivon t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen luovan pohjan my\u00f6s laajemmalle Amazonian nykyp\u00e4iv\u00e4n kristinuskon vertailevalle tutkimukselle.<\/p>\n

Minna Opas
\nuskontotieteen tutkijatohtori<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten rukous toimii? Voiko usko olla jotain aineellista? Miten samanistinen maailmankuva vaikuttaa k\u00e4sityksiin kristinuskosta? Muun muassa t\u00e4llaisiin kysymyksiin fil. tri Minna Opas pyrkii vastaamaan Turun yliopiston uskontotieteess\u00e4 aloittamassaan Amazonian alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n kristinuskon tulkintoihin keskittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":19,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,257],"class_list":["post-18","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":18},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2011\/09\/TUTK_Opas_kuva-720x497.jpg",435,300,true],"author_info":{"display_name":"Minna Opas","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10591,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions\/10591"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}