{"id":1800,"date":"2016-04-04T12:07:40","date_gmt":"2016-04-04T09:07:40","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1800"},"modified":"2024-05-14T10:50:32","modified_gmt":"2024-05-14T07:50:32","slug":"rekkacountry-ja-elokuvateollisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/rekkacountry-ja-elokuvateollisuus\/","title":{"rendered":"Rekkacountry ja elokuvateollisuus"},"content":{"rendered":"

Country-musiikki on kautta aikojen ihannoinut kulkumiehi\u00e4: hylki\u00f6it\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t omilla ehdoillaan, vapaana yhteiskunnan normeista. Yksin\u00e4isten cowboy-hahmojen ja kulkureiden ohella rekkakuski on ollut monen country-kappaleen inspiraation l\u00e4hde. Rekkamiest\u00e4 on jopa luonnehdittu viimeiseksi amerikkalaiseksi cowboyksi, joka taittaa matkaa ratsun sijaan valtavalla dieselrekalla tomuisia hiekkateit\u00e4 pitkin.<\/p>\n

\"OPISK_Lehtonen_kuva1\"<\/a><\/p>\n

1960-luvulla muodostunut rekka-country on country-musiikin alagenre, jonka laulunsanat pohjautuvat rekkateemoihin. Sanat kertovat pitkist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ongelmista lain kanssa sek\u00e4 kaipuusta rakkaiden luo. Sen keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat sanoitusten ohella nopeat tempot, puhelaulu sek\u00e4 viitteet muihin musiikkityyleihin, kuten rockiin ja funkiin. Red Simpsonin ja Dave Dudleyn kaltaiset artistit l\u00f6ysiv\u00e4t markkinat rekkakuskeista, koska he samaistuivat kuskien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertoviin lyriikoihin. Lis\u00e4ksi yksin\u00e4isill\u00e4 taipaleilla seurana saattoi olla vain radio ja sen uskonnollista puhetta tai countrya soittavat kanavat.<\/p>\n

\"OPISK_Lehtonen_Kuva2\"<\/a><\/p>\n

Ensimm\u00e4isi\u00e4 tunnettuja rekkakappaleita on Dave Dudleyn \u201dSix Days on the Road<\/a>\u201d (1963), joka loi rekka-countryn perustan. Kappale kertoo kaahailusta Georgian moottoriteill\u00e4, ratsioiden pakoilusta sek\u00e4 valkoisten pillerien popsimisesta hereill\u00e4 pysy\u00e4kseen. Kappaleen puhuja unelmoi kotiin rakastettunsa luokse ja laulaa aina s\u00e4keist\u00f6n lopuksi: \u201dSix days on the road I\u2019m gonna make it home tonight\u201d. Kappale l\u00f6ytyy muun muassa Dudleyn 20 Great Truck Hits <\/em>-kokoelmalta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"OPISK_Lehtonen_Kuva3\"<\/a><\/p>\n

1970-luvulla elokuvateollisuus alkoi tehd\u00e4 rekkamiesten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertovia elokuvia. Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 elokuvista oli Roger Cormanin tuottama White Line Fever<\/em> (1975), jossa nuori mies Carrol Jo Hummer ostaa rekan el\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen perheens\u00e4, mutta joutuu vastatusten kuljetusalaa kontrolloivien gangstereiden kanssa. Elokuvaa seurasi sarja muita samankaltaisia elokuvia, joissa country-musiikki oli keskeinen elementti. Moni country-hitti on tullut kuuluisaksi elokuvan my\u00f6t\u00e4, esimerkiksi mainittakoon Jerry Reedin \u201dEastbound and Down\u201d<\/a> (1977). Kappale soi Konna ja Koukku<\/em> -elokuvassa (Smokey and the Bandit<\/em>), joka oli vuonna 1977 katsotumpi kuin T\u00e4htien sota<\/em>. Sam Peckinpahin ohjaama Convoy<\/em> \u2013 Raivop\u00e4\u00e4t<\/em> (1977) perustuu C. W. McCallin samannimiseen kappaleeseen<\/a>. Convoyn<\/em> puhutut s\u00e4keist\u00f6t viev\u00e4t elokuvan juonta eteenp\u00e4in. Convoyssa <\/em>kapinallinen Rubberduck-niminen kuski jouduttuaan ongelmiin lain kanssa l\u00e4htee pakomatkalle ja kokoaa rekkasaattueen kannattajistaan.<\/p>\n

Populaarikulttuurin luomien stereotypioiden ansiosta rekkamies assosioituu tiukasti countrymusiikkiin.<\/p>\n

Olli Lehtonen on musiikkitieteest\u00e4 valmistunut humanististen tieteiden kandidaatti.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Country-musiikki on kautta aikojen ihannoinut kulkumiehi\u00e4: hylki\u00f6it\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t omilla ehdoillaan, vapaana yhteiskunnan normeista. Yksin\u00e4isten cowboy-hahmojen ja kulkureiden ohella rekkakuski on ollut monen country-kappaleen inspiraation l\u00e4hde. Rekkamiest\u00e4 on jopa luonnehdittu viimeiseksi amerikkalaiseksi cowboyksi, joka taittaa matkaa ratsun sijaan valtavalla dieselrekalla…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1801,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,347],"class_list":["post-1800","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-musiikkitiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1800},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":347,"label":"musiikkitiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/OPISK_Lehtonen_banneri.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Olli Lehtonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":347,"name":"musiikkitiede","slug":"musiikkitiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":347,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":37,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1800","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1800"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1800\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10121,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1800\/revisions\/10121"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1800"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1800"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1800"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}