{"id":1814,"date":"2016-04-04T12:10:33","date_gmt":"2016-04-04T09:10:33","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1814"},"modified":"2024-05-14T10:42:40","modified_gmt":"2024-05-14T07:42:40","slug":"tarina-loytyy-kirjoittamalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tarina-loytyy-kirjoittamalla\/","title":{"rendered":"Tarina l\u00f6ytyy kirjoittamalla"},"content":{"rendered":"

Mink\u00e4laisen tutkimusmatkan kirjan kirjoittaminen vaatii? Kuinka monia arkistoissa vietettyj\u00e4 tunteja, ja kuinka tarpeellista on, ett\u00e4 fiktiosta l\u00f6ytyy faktaa? Luovan kirjoittamisen oppiaine j\u00e4rjesti \u201dAineistoista tarinoiksi\u201d -luentosarjan, jonka puhujia olivat ansioituneet tietokirjailijat sek\u00e4 aineistoja tekstiens\u00e4 luomiseksi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaunokirjailijat. Luentosarjan tarkoituksena oli avata, mink\u00e4laisia tapoja kirjailijat aineistojenkeruussaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja samalla innostaa kuuntelemaan saapuneita kirjoittajia. Kirjoittaminen on l\u00f6yt\u00f6retki, jolla ei aina l\u00f6yd\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 l\u00e4htee etsim\u00e4\u00e4n, mutta joskus jotain viel\u00e4kin parempaa.<\/p>\n

Luentosarjan aloitti kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Niina Repo<\/strong>, joka haastatteli n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Satu Rasilaa<\/strong>. Rasila sai aikoinaan omakohtaisesti huomata, kuinka taustaty\u00f6n tekemisen laajuutta ei aina tule ajatelleeksi. H\u00e4n on kirjoittanut kolme Turun historiaan liittyv\u00e4\u00e4 komediaa Linnateatterille. Ensimm\u00e4ist\u00e4 aloittaessaan h\u00e4n istui kirjaston koneelle ja kirjoitti hakusanaksi \u201dTurun historia\u201d. Kun oikeanlaista tietoa ei tuntunut l\u00f6ytyv\u00e4n tarpeeksi, h\u00e4n pyysi neuvoa kirjastovirkailijalta, joka vei huoneeseen, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 Turun historiaan liittyv\u00e4\u00e4 materiaalia.<\/p>\n

Luentosarjan aikana toistui, kuinka haasteellista on osata poimia aineistoista oleellisimmat ja omaa tekemist\u00e4 kantavat osat. Materiaalia kun on usein runsaasti tarjolla. Rasilan mukaan ty\u00f6t\u00e4 helpottaa, kun tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 hakee. Toisinaan taustaty\u00f6n tekeminen voi osoittautua turhaksi, mutta usein se kuitenkin ohjailee kirjoittamista. Kirjailija Aki Ollikainen<\/strong> kertoi omalla luennollaan, kuinka h\u00e4nen toinen pienoisromaaninsa Musta satu<\/em> (2015) sai varsinaisen tarinansa muutoksen kautta. Alun perin Ollikaisen oli tarkoitus kirjoittaa Tattarisuon tapauksesta, joka sai alkunsa vuonna 1931 Tattarisuon l\u00e4hteest\u00e4 l\u00f6ydetyist\u00e4 ihmisten ruumiinosista. Ollikainen k\u00e4vi suolla ja huomasi siell\u00e4 pienen, asutun m\u00f6kin. H\u00e4n kiinnostui siit\u00e4 ja lopulta alkuper\u00e4inen aineisto j\u00e4i aikalailla taka-alalle. Mustassa sadussa<\/em> h\u00e4n sitoo yhteen yhden suvun vaiheet Tattarisuon tapahtumiin.<\/p>\n

Tarina, teema vai aineisto edell\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kirjoittajan on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 piste, josta l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle. Kirjoittamisen liikkeelle panevia voimia on varmasti yht\u00e4 monia kuin on kirjoittajia ja aiheita. Yleisesti ottaen voidaan ajatella, ett\u00e4 prosessi l\u00e4htee liikkeelle tarinasta, teemasta tai aineistosta. Kirjoittajalla saattaa olla mieless\u00e4\u00e4n tarina, jonka haluaa kertoa tai sitten h\u00e4nell\u00e4 on teema vailla tarinaa. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tavatonta l\u00e4hte\u00e4 arkistoista etsim\u00e4\u00e4n aihetta kirjoitukselleen. Kirjailija Tommi Kinnunen <\/strong>kertoi luennollaan kirjoittavansa tarina edell\u00e4: \u201dAjatus siit\u00e4, ett\u00e4 keksit\u00e4\u00e4n ensin teema, jonka pohjalta l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n rakentamaan tarinaa, on kammottava.\u201d Kinnusen mukaan teemat syntyv\u00e4t tarinasta. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle tarina etenee, sit\u00e4 enemm\u00e4n sielt\u00e4 alkaa hahmottua teemoiksi nousevia asioita. Kinnunen ei halua \u201dsaarnata\u201d lukijoilleen, esitt\u00e4\u00e4 teoksissaan n\u00e4kemyksi\u00e4, kuinka asioista tulisi ajatella. Helposti teemal\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 kirjoittamisessa niin k\u00e4y, kun kietoudutaan liian tiukasti tietynlaisten ajatusten puolestapuhujiksi.<\/p>\n

Tietokirjailija Hannu Salmi<\/strong> kertoi luennollaan vuonna 2004 kirjoittamastaan suudelman historiasta, jossa h\u00e4nell\u00e4 oli ajatus kirjoittaa yhdest\u00e4 teemasta tarkasti. Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki puolestaan toi esiin, kuinka historiallisista aiheista tai henkil\u00f6ist\u00e4 kirjoittaessa on usein l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 aineistoista liikkeelle. Silloin tutkitaan arkistoista l\u00f6ytyvi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjoja, kirjeit\u00e4, asiakirjoja ja muita materiaaleja, joista saa selville tutkittavan henkil\u00f6n tai ilmi\u00f6n taustoja. Leskel\u00e4-K\u00e4rjen mukaan arkistokuume valtaa tutkijan helposti, sill\u00e4 tutkimus pakottaa toistuvasti palaamaan l\u00e4hdemateriaaleihin ja sit\u00e4 kautta aineistot saattavat my\u00f6s johdattaa uusiin suuntiin.<\/p>\n

\"Salmi<\/a>
Salmi esitelm\u00f6i tietokirjailijan ty\u00f6tavoista sek\u00e4 omakohtaisuudesta, joka tutkijalle aihettaan kohtaan syntyy. Kuva: Nora Palonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Luentosarjan aikana useammat luennoitsijat kertoivat valokuvilla olleen suuri merkitys heid\u00e4n teostensa syntymiselle. Eniten siit\u00e4 puhui Kinnunen, joka tulee valokuvaajan perheest\u00e4. \u201dMeille el\u00e4m\u00e4 on se, mit\u00e4 tapahtuu kahden valokuvan v\u00e4liss\u00e4.\u201d Nelj\u00e4ntienristeyksen <\/em>jokainen \u201dkohtaus\u201d perustuu johonkin valokuvaan tai sen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielikuvaan. Kinnunen kiinnostuu valokuvissa n\u00e4kyvist\u00e4 yksityiskohdista, joista tarina l\u00e4htee helposti syntym\u00e4\u00e4n. Yksityiskohdat puhuttelevat kirjailijoita muutenkin, sill\u00e4 Ollikainen painotti niiden merkityst\u00e4 uskottavuuden luomiseksi tarinassa. Niist\u00e4 on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle ja ne toimivat my\u00f6s muuta teksti\u00e4 tukevana kirjallisena palikkana.<\/p>\n

Valokuvista puhuivat my\u00f6s Salmi ja Rasila. Salmi sanoi kuvien olevan tarinallisia, jos niit\u00e4 tulkitaan siten. Rasila puhui Seilin<\/em> tekemisest\u00e4, jota varten k\u00e4vi Seilin saarella ja otti sielt\u00e4 kuvia. Niist\u00e4 tuli osa kirjoittamisprosessia sek\u00e4 tarinan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle tuontia. Ennen kuin kirjailija voi luoda tarinan ehj\u00e4ksi kokonaisuudeksi lukijan eteen, on h\u00e4nen n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 se itse omassa mieless\u00e4\u00e4n. Kuvat tekev\u00e4t tarinasta olemassa olevan jo ennen kuin se on valmis muille n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Kahlitseeko vai vapauttaako aineisto?<\/strong><\/p>\n

Kun on kyse kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta, ei kaikkien faktojen ole Kinnusen mukaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 olla kohdillaan. Ollikaisen mukaan faktoihin ei tarvitse hirtt\u00e4yty\u00e4, mutta jos tuo tarinaan jotain ei-totta, se t\u00e4ytyy motivoida. Tietokirjoittamisessa asian laita on toisin, sill\u00e4 kun kyse on ei-fiktiivisest\u00e4 kirjoittamisesta, faktojen on oltava oikein.<\/p>\n

Aineistojen k\u00e4ytt\u00f6 rajaa mahdollisuuksia, jos kirjoittajan on oltava uskollinen l\u00e4hdemateriaaleilleen. Aineistot voivat my\u00f6s olla puutteellisia tai niin laajoja, ett\u00e4 niiden kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii paljon yhteen liimaamista. Kaunokirjailijat eiv\u00e4t kuitenkaan ole sidottuja samanlaiseen uskollisuuteen aineistoja kohtaan kuin tietokirjailijat. Esimerkiksi Rasila ker\u00e4si paljon arkistotietoa Seilin saareen ja siell\u00e4 kuolleisiin henkil\u00f6ihin liittyen, mutta eettisist\u00e4 syist\u00e4 ei voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arkistoista l\u00f6ytyvien ihmisten tarinoita sellaisinaan. H\u00e4n loi uusia henkil\u00f6llisyyksi\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 varten, jotka pohjautuivat aineistoista l\u00f6ydettyjen ihmisten tarinoihin. Kaunokirjailijat valjastavat materiaalit omiin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiinsa sopiviksi, kun taas tietokirjailijat ovat enemm\u00e4n sidottuja lojaaliuteen l\u00e4hdemateriaaleja kohtaan.<\/p>\n

Miten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotain sellaista, mik\u00e4 on aikaa sitten kadonnut?<\/strong><\/p>\n

Aineistoihin pohjautuvat ty\u00f6t vaativat menneeseen sukeltamista ja usein my\u00f6s pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 etsimist\u00e4 tarvittavien tietojen l\u00f6yt\u00e4miseksi. Leskel\u00e4-K\u00e4rki puhui aineistojen lumosta \u2013 siit\u00e4, kuinka olemme sen varassa, mit\u00e4 on arkistoitu ja miten aineistot helposti viev\u00e4t mukanaan. Arkistoja tutkittaessa on pohdittava tutkimisen etiikkaa, muun muassa intiimin rajoja. Ajallinen et\u00e4isyys tuottaa erilaisia kysymyksi\u00e4. Tutkija on ik\u00e4\u00e4n kuin tirkistelij\u00e4, mutta kyse on asenteesta ja tavoitteista, mill\u00e4 aineistoja \u201dtirkistelee\u201d. Halutaanko skandaaleja vai laajempaa ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, oikeuden tekemist\u00e4 ja ehk\u00e4 my\u00f6s jonkin tietyn aikakauden avaamista. My\u00f6s lukijalla on aina vastuu siit\u00e4, miten h\u00e4n teksti\u00e4 lukee.<\/p>\n

\"Leskel\u00e4-K\u00e4rki<\/a>
Leskel\u00e4-K\u00e4rki puhui aineistojen lumosta, joka helposti valtaa tutkijan arkistojen sy\u00f6vereiss\u00e4. Kuva: Nora Palonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Leskel\u00e4-K\u00e4rki kertoi omassa tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaisuuden olevan ydin monellakin eri tasolla. My\u00f6s Salmi nosti esiin tutkijan oman henkil\u00f6kohtaisen suhteen tutkimusaiheisiin. \u201dEi ihmist\u00e4 voi tutkijana luoda kokonaiseksi, kyse on aina tulkinnoista, tarinoiden tekemisest\u00e4\u201d, totesi Leskel\u00e4-K\u00e4rki. H\u00e4n puhui siit\u00e4, kuinka jokainen ihminen haluaa tulla kerrotuksi ja ne, jotka kertovat muista, kertovat samalla jotain itsest\u00e4\u00e4n. Ihmisill\u00e4 on tarve n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 toisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Luentosarja her\u00e4tti pohtimaan, kuinka suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 vaikuttavan ja uskottavan teoksen takana on. Aineistoista tarinoiden taustalla ei usein julkisesti puhuta, joten oli mehev\u00e4\u00e4 saada kuulla, mink\u00e4laisia materiaaleja kirjailijat olivat k\u00e4ytt\u00e4neet. Luentosarjaan kuuluu viel\u00e4 kirjailija Kristiina Vuoren<\/strong> luento-osuus, mutta se tulee mukaan t\u00e4m\u00e4n jutun laajempaan versioon, joka julkaistaan luovan kirjoittamisen oppiaineen Ote<\/em>-lehdess\u00e4<\/a> huhtikuun lopussa.<\/p>\n

Nora Palonen on turkulainen kirjallisuudesta inspiroituva luovan kirjoittamisen opiskelija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mink\u00e4laisen tutkimusmatkan kirjan kirjoittaminen vaatii? Kuinka monia arkistoissa vietettyj\u00e4 tunteja, ja kuinka tarpeellista on, ett\u00e4 fiktiosta l\u00f6ytyy faktaa? Luovan kirjoittamisen oppiaine j\u00e4rjesti \u201dAineistoista tarinoiksi\u201d -luentosarjan, jonka puhujia olivat ansioituneet tietokirjailijat sek\u00e4 aineistoja tekstiens\u00e4 luomiseksi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaunokirjailijat. Luentosarjan tarkoituksena oli avata,…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1815,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113,119],"tags":[2353,311],"class_list":["post-1814","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-luova-kirjoittaminen"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1814},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":311,"label":"luova kirjoittaminen"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TAPAH_Palonen_banneri.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Nora Palonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":311,"name":"luova kirjoittaminen","slug":"luova-kirjoittaminen","term_group":0,"term_taxonomy_id":311,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1814"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10104,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions\/10104"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1815"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}