{"id":1836,"date":"2016-04-04T15:00:15","date_gmt":"2016-04-04T12:00:15","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1836"},"modified":"2024-05-14T10:25:56","modified_gmt":"2024-05-14T07:25:56","slug":"transsitilaturismia-ja-puoli-ilmaisia-illuusioita-intia-ja-maallistuvan-pyhan-ongelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/transsitilaturismia-ja-puoli-ilmaisia-illuusioita-intia-ja-maallistuvan-pyhan-ongelma\/","title":{"rendered":"Transsitilaturismia ja puoli-ilmaisia illuusioita \u2013 Intia ja maallistuvan pyh\u00e4n ongelma"},"content":{"rendered":"

Onko pyh\u00e4n tunne mitattavissa rahassa? Ent\u00e4 onko usko jumaluuteen ehdottoman henkil\u00f6kohtainen, yksityinen asia? Vai onko se sittenkin yhteinen, universaali hy\u00f6dyke, joka on mahdollista tai jopa syyt\u00e4 asettaa veronalaiseksi? Voiko siunauksia ostaa irtotavarana \u2013 ja jos on, niin mist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 saaneensa rahoilleen ja rukouksilleen vastinetta?<\/p>\n

Muun muassa n\u00e4it\u00e4 asioita pohdiskelin matkustaessani Delhin savusumuiseen suurkaupunkiin. Kolme viikkoa kest\u00e4neen matkani aikana minun oli tarkoitus paitsi ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 Suomeen my\u00f6s tutkiskella Rajasthanin osavaltion n\u00e4kemyksi\u00e4 pyhyyden ja rahan v\u00e4lisist\u00e4 suhteista.<\/p>\n

Varsinainen matkani alkoi vaaleanpunaisesta Jaipurista. Osavaltion kauniin p\u00e4\u00e4kaupungin lis\u00e4ksi pys\u00e4hdyin Jaisalmerin aavikkomilj\u00f6\u00f6ss\u00e4, Jodhpurin indigonsinisill\u00e4 kujilla, Udaipurin eurooppalaistyylisess\u00e4 kaupunki-idylliss\u00e4, sek\u00e4 Pushkarin rauhaa henkiv\u00e4n pyh\u00e4n j\u00e4rven rantamilla.<\/p>\n

Kaikki matkakohteet olivat silmi\u00e4 hivelev\u00e4n kauniita \u2013 ja kaikilla oli oma, tunnusmerkillinen tunnelmansa. Mutta kaikissa oli my\u00f6s havaittavissa pyh\u00e4n ja maallisen raju yhteent\u00f6rm\u00e4ys. L\u00e4ht\u00f6kohdat empiiriselle tarkastelulleni olivat siis varsin otolliset.<\/p>\n

Tuuria, rakkautta ja kest\u00e4vyytt\u00e4 \u2013 el\u00e4insymbolit Rajasthanin kaupunkien t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavaramerkkin\u00e4<\/strong><\/p>\n

Monet tiet\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 Intiassa nautael\u00e4imi\u00e4 kunnioitetaan ja ett\u00e4 riikinkukko on pyh\u00e4 lintu. Pyh\u00e4nh\u00e4v\u00e4istyksest\u00e4 voi saada tuntuvat sakot tai jopa pitk\u00e4n vankilatuomion. Lis\u00e4ksi monilla kaupungeilla on omat merkitt\u00e4v\u00e4t \u2013 \u201dl\u00e4hes pyh\u00e4t\u201d \u2013 symbolinsa.<\/p>\n

Symbolit ovat toki kauniita, mutta osataan niill\u00e4 rahastaakin; aina l\u00f6ytyy kauppiaita, taidemaalareita, temppelioppaita ja taksi- ja riksankuljettajia, jotka tuntevat jonkun yst\u00e4v\u00e4n, perheenj\u00e4senen tai muun tuttavan, joka tarjoaa matkailijoille juuri sit\u00e4 mit\u00e4 he matkallaan tarvitsevat \u2013 taidetta, koruja, patsaita ja kankaita, joissa kaikissa toistuu juuri tuon alueen oma symboli.<\/p>\n

\"Galtajin<\/a>
Galtajin temppelialue Jaipurissa. Kuva: Sami Lehtinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Jaipurin tunnusel\u00e4in on elefantti, joka symboloi onnea. Kaupunki suorastaan hersyy elefanttikuvioisia sein\u00e4kankaita, kaulahuiveja ja p\u00e4iv\u00e4peittoja. Jaipur on my\u00f6s erityisen tunnettu jokavuotisesta leijafestivaalistaan, sek\u00e4 Galtajin pyhiinvaelluskohteesta, jota asuttaa monituhatp\u00e4inen apinajoukkio.<\/p>\n

Jaisalmerissa puolestaan pidet\u00e4\u00e4n kamelia \u2013 rakkauden symbolia \u2013 suuressa arvossa. Aavikon keskell\u00e4 sijaitsevassa kaupungissa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kamelinnahkaisiin tuotteisiin. On kameliprintill\u00e4 varustettuja lompakoita, laukkuja, reppuja, v\u00f6it\u00e4, hattuja, k\u00e4velykenki\u00e4 ja sandaaleja. Lis\u00e4ksi on turisteja aavikolle kuljettavia kamelikaravaaneja.<\/p>\n

Udaipurissa luotetaan tasokkaisiin ravintoloihin ja jylh\u00e4\u00e4n J\u00e4rvipalatsiin, jossa kuvattiin kohtauksia j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n kolmanteentoista Bond-elokuvaan, Octopussy \u2013 mustekala<\/em> (1983). Kaupungin tunnusel\u00e4in on hevonen, joka symboloi kest\u00e4vyytt\u00e4 ja voimaa.<\/p>\n

Siunauksia koko rahan edest\u00e4 \u2013 anekauppaa ja taivaallisen pelastuksen hinnoittelua<\/strong><\/p>\n

Vuorijonon ja kuulaan j\u00e4rven puristuksessa syk\u00e4htelev\u00e4ss\u00e4 Pushkarissa puolestaan voi n\u00e4hd\u00e4 pyh\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 kylpevi\u00e4 asukkaita ja kuulla aamusta iltaan jatkuvia mantroja ja rummutuksia. Musisoinnista vastaavat p\u00e4\u00e4osin hindulaisuuden tunnetut pyh\u00e4t miehet eli babat<\/em>. Kaiken kauneuden takana piilee kuitenkin rahanahneus, jonka edess\u00e4 pyhyyden illuusio s\u00e4rkyy hetkess\u00e4 sirpaleiksi.<\/p>\n

Jo ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni kaupungissa minut raahattiin k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4en Pushkarj\u00e4rven rantaportaikolle. Raahaajanani oli paikallinen baba, jolla tosin oli yll\u00e4\u00e4n puku ja ik\u00e4\u00e4 vain reilut kolmekymment\u00e4 vuotta. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ep\u00e4ilyksi\u00e4, sill\u00e4 tavanomainen baba on l\u00e4hes poikkeuksetta vanha, silminn\u00e4hden varaton ja ulkoiselta olemukseltaan vaatimaton. Baballa ei ole perinteisesti lainkaan maallista omaisuutta. Toimeentulo saadaan p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 kerj\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Minut j\u00e4rven rantaan taluttanut nuori baba aloitti kysym\u00e4ll\u00e4, kuinka monta sukulaista minulla kaiken kaikkiaan on. Heitin hatusta jonkin luvun, ja niin baba aloitti vaadittavien riittien valmistelun. Pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4neen rukoiluhetken j\u00e4lkeen mies pyysi yst\u00e4v\u00e4lliseen s\u00e4vyyn minulta pient\u00e4, vapaaehtoista lahjoitusta. Sanoin harkitsevani asiaa, jahka olen ensin kastautunut pyh\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rvess\u00e4.<\/p>\n

\"Pushkarj\u00e4rvi<\/a>
Pushkarj\u00e4rvi auringonlaskun aikaan. Kuva: Sami Lehtinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kastautumisen ja vaatteiden vaihtamisen j\u00e4lkeen palasin baban luo ja ojensin h\u00e4nelle pienen rahallisen korvauksen rukoushetkest\u00e4. K\u00e4vi kuitenkin ilmi, ettei tarjoamani maksu riitt\u00e4nyt. Pukuun somistautunut baba kertoi is\u00e4llisen neuvovalla \u00e4\u00e4nell\u00e4, ett\u00e4 tavanomainen summa siunausrahaa on 1000 rupiaa jokaista siunattavaa kohden. Ja kun olin heitt\u00e4nyt hatusta luvun 5, tulisi minun maksaa 5000 rupiaa (n. 65 euroa). Kielt\u00e4ydyin jyrk\u00e4sti.<\/p>\n

Baba oli raivoissaan, mik\u00e4 sai minut h\u00e4pe\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaani. Ett\u00e4 minut ja sukulaiseni on nyt siunattu, mutten suostu maksamaan siit\u00e4 vaadittavaa summaa. Lopulta jouduin antamaan periksi ja maksamaan 15 euroa. Mies j\u00e4tti minut rauhaan huomatessaan, etten tarjonnutkaan h\u00e4nelle en\u00e4\u00e4 rupioita, vaan huomattavasti arvokkaampaa ulkomaanvaluuttaa. Olin huojentunut, mutta vihainen. Siunattavaksi tuleminen oli tuntunut samanaikaisesti sek\u00e4 kevyelt\u00e4 ett\u00e4 raskaalta. Se pyhyyden tunne jota olin tavoitellut, oli karissut tiehens\u00e4 heti rahan tultua kuvioihin.<\/p>\n

Aika on rahaa \u2013 vai onko?<\/strong><\/p>\n

Loppumatkasta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 edellisen kaltainen psykologinen peli on tavanomaista Intiassa. Ihmiset \u2013 niin pyh\u00e4t miehet kuin kauppiaatkin \u2013 ovat aluksi maltillisen yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4. \u201dKatseleminen ja kokeileminen ei maksa mit\u00e4\u00e4n\u201d, on yleinen mantra, jota turisteille tupataan hokea.<\/p>\n

\"Jaipurilainen<\/a>
Jaipurilainen elefanttikuvioinen kaulahuivi, Jaisalmerille tyypillinen kamelinnahkalaukku, sek\u00e4 puulaatta, jossa Udaipurin tunnusel\u00e4in, hevonen. Kuva: Sami Lehtinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Basaarikojuissa voit hypistell\u00e4 ja sovittaa vaatteita niin paljon kuin haluat. Hinta sovitaan lopuksi tinkaamalla. Jos asiakas aloittaa tinkaamisen, tarkoittaa se periaatteessa jo kauppoja. Tinkaamisen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 erimielisyyteen voi turistille tulla kiire ulos putiikista.<\/p>\n

Samoin on esimerkiksi taidepajoissa: jos j\u00e4\u00e4t pitk\u00e4ksi aikaa katselemaan, on sekin pieni lupaus ostamisesta. Kaikki kaupank\u00e4ynti perustuu siihen yksinkertaiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 turistia autetaan ja palvellaan. Turisti on herra tai rouva, jonka edess\u00e4 \u201dv\u00e4hempiarvoinen\u201d kauppias n\u00f6yristelee \u2013 mutta vain tietyn aikaa. Turistilla on lompakko, kauppiaalla sekuntikello.<\/p>\n

Kun tinkaaminen tuottaa molempia osapuolia tyydytt\u00e4v\u00e4n lopputuloksen, ja asiakas tekee ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, saa kauppias rahaa ja asiakas rahoilleen vastinetta. Jos n\u00e4in ei syyst\u00e4 tai toisesta tapahdu, yritt\u00e4\u00e4 kauppias useimmissa tapauksissa vedota asiakkaan omatuntoon; hyv\u00e4 asiakas ostaa ja tiet\u00e4\u00e4 samalla auttavansa. Huono asiakas saa osakseen pahan mielen ja h\u00e4pe\u00e4n tunteen.<\/p>\n

Voisikin tiivist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiakas on kunnon ihminen vain ostaessaan. Mik\u00e4\u00e4n ei ole loppujen lopuksi ilmaista, vaikka muuta v\u00e4itett\u00e4isiinkin.<\/p>\n

\u201dPakollinen paha pyh\u00e4\u201d \u2013 hengellisiin tiloihin lompakon kautta<\/strong><\/p>\n

Anekaupat ja pyhyyden arvottaminen maallisin perustein ei ole suinkaan Pushkarin ainoa, saati pahin ep\u00e4kohta. Kaupunki k\u00e4rsii my\u00f6s kasvavasta huumeongelmasta. Babat ovat vuosisatoja k\u00e4ytt\u00e4neet tajuntaa laajentavia aineita. Ne ovat pit\u00e4neet v\u00e4symyksen poissa ja mielen transsitilassa. Yleinen seremoniajuoma hindujen keskuudessa on edelleen niin kutsuttu bhang lassi<\/em> eli er\u00e4\u00e4nlainen kannabispirtel\u00f6. Nykyisin sit\u00e4 saa kuka tahansa, kunhan vain osaa vinkata silm\u00e4\u00e4 ja kysell\u00e4 ruokalistan ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 tarjontaa.<\/p>\n

\"Kirjoittajalle<\/a>
Kirjoittajalle matka on m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4. Kuva: Elli Heino.<\/figcaption><\/figure>\n

Kannabiksen kaltaiset miedot huumeet ovat kuitenkin v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 kovempien tielt\u00e4. Kiitos turismin, on moni vieras huumausaine p\u00e4\u00e4ssyt rantautumaan Pushkariin, ja nyt niit\u00e4 nauttivat paitsi babat my\u00f6s turistit. Kaupungilla kaupitellaan ja kerj\u00e4t\u00e4\u00e4n muun muassa LSD:t\u00e4, heroiinia, kokaiinia ja oopiumia. Babojen nykyiset transsiaineet ja annostukset ovat sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 tottumaton kokeilija voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 elinik\u00e4isen tripin vangiksi tai pahimmassa tapauksessa menehty\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

Huumausaineet ovat pakollinen paha pyh\u00e4, josta on kuoriutunut uusi, viihdek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva kulttuurinsa. Kaikilla on nykyisin mahdollisuus kokeilla oraakkelin roolia. Kaikille on annettu lupa astua keskelle pyhyyden lavasteita, jumalalliseen simulaatioon \u2013 kunhan vain on rahaa.<\/p>\n

Sami Lehtinen on v\u00e4sym\u00e4t\u00f6n pyhyyden etsij\u00e4 ja yleisen kirjallisuustieteen maisterivaiheen opiskelija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onko pyh\u00e4n tunne mitattavissa rahassa? Ent\u00e4 onko usko jumaluuteen ehdottoman henkil\u00f6kohtainen, yksityinen asia? Vai onko se sittenkin yhteinen, universaali hy\u00f6dyke, joka on mahdollista tai jopa syyt\u00e4 asettaa veronalaiseksi? Voiko siunauksia ostaa irtotavarana \u2013 ja jos on, niin mist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 saaneensa…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1837,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,149,359],"class_list":["post-1836","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-raha","tag-yleinen-kirjallisuustiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1836},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":149,"label":"raha"},{"value":359,"label":"yleinen kirjallisuustiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/OPISK_S_Lehtinen_banneri.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Sami Lehtinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":149,"name":"raha","slug":"raha","term_group":0,"term_taxonomy_id":149,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":41,"filter":"raw"},{"term_id":359,"name":"yleinen kirjallisuustiede","slug":"yleinen-kirjallisuustiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":359,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1836","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1836"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1836\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10075,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1836\/revisions\/10075"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1836"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1836"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1836"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}