{"id":1870,"date":"2016-04-04T12:33:48","date_gmt":"2016-04-04T09:33:48","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1870"},"modified":"2024-05-14T10:39:46","modified_gmt":"2024-05-14T07:39:46","slug":"vain-rajallinen-maara-hyvaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vain-rajallinen-maara-hyvaa\/","title":{"rendered":"Vain rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyv\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Varhaismodernin ajan ihmiset ajattelivat, ett\u00e4 taloudellista hyv\u00e4\u00e4 oli maailmassa jaettavissa vain rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 toisen menestys oli pois omasta hyv\u00e4st\u00e4, jota oli pyritt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikin keinoin. Yleisen\u00e4 keinona 1600-luvun Turussa k\u00e4ytettiin toisen onnen kyseenalaistamista haukkumalla vastapuolta tai levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 per\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 huhuja.<\/p>\n<p><strong>Pieni velka, suuret mittasuhteet<\/strong><\/p>\n<p>Pieni velka saattoi saada suuret suhteet. Vuonna 1645 porvari Nils Silli kiihtyi kadulla kaalimaalleen matkalla olleelle porvari Matts Tontille ja kutsui t\u00e4t\u00e4 valehtelijaksi, pirttimieheksi, py\u00f6veliksi ja murhamieheksi. Vastaus tuli pikaisesti, sill\u00e4 Tontti kutsui kaupungin py\u00f6velin perheen kanssa riidoissa ollutta Silli\u00e4 itse\u00e4\u00e4n py\u00f6veliksi ja py\u00f6velin naapuriksi. Kumpikin porvari korosti toisen kunniattomuutta ja heikkoa taloudellista tilannetta vertaamalla t\u00e4t\u00e4 py\u00f6veliin. Esimerkiksi pirttimies tarkoitti toisten nurkissa asuvaa viratonta huonemiest\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Juorujen mahti<\/strong><\/p>\n<p>My\u00f6s mahtiporvaristo syyllistyi asiattomaan k\u00e4yt\u00f6kseen. Johtavan porvariston naiset olivat herkki\u00e4 loukkaantumaan asemansa tahraamisesta. Oikeudessa vastapuolelle voitiin sanoa, ett\u00e4 oltiin samanarvoisia, porvarin tytt\u00e4ri\u00e4 molemmat. Vuonna 1628 porvarisvaimo Malin Tr\u00e4ll levitti huhua, ett\u00e4 raatimiehen vaimo Margareta Gabrielintyt\u00e4r oli maannut palvelijansa kanssa. Oikeus totesi molemmat naiset kunniallisiksi ja jumalisiksi porvarisvaimoiksi.<\/p>\n<p>Huhujen levitt\u00e4misell\u00e4 saattoi kuitenkin olla kohtalokas vaikutus. Mik\u00e4li ihminen ei puhdistanut tai voinut puhdistaa mainettaan oikeudessa, oli h\u00e4n juuri sellainen, kuin juorut ilmoittivat. T\u00e4m\u00e4 puolestaan vaikutti h\u00e4nen perheens\u00e4 taloudelliseen menestykseen, sill\u00e4 kunniattoman ihmisen kanssa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 haluttu olla taloudellisessa kanssak\u00e4ymisess\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1872\" aria-describedby=\"caption-attachment-1872\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Toropainen_kuva-1.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1872\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1872\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Toropainen_kuva-1-300x239.jpg\" alt=\"Simon Blom anoi raadilta toistuvasti, ett\u00e4 se edist\u00e4isi h\u00e4nen asiaansa. Raati kuitenkin katsoi, ett\u00e4 h\u00e4n valitti asioista jatkuvasti aiheetta ja ty\u00f6llisti siten turhaan jo valmiiksi kiireist\u00e4 raatia. Turun kaupunginarkisto, raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirja BIa 8, 1636, p\u00e4iv\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n liite. Kuva: Veli Pekka Toropainen.\" width=\"300\" height=\"239\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1872\" class=\"wp-caption-text\">Simon Blom anoi raadilta toistuvasti, ett\u00e4 se edist\u00e4isi h\u00e4nen asiaansa. Raati kuitenkin katsoi, ett\u00e4 h\u00e4n valitti asioista jatkuvasti aiheetta ja ty\u00f6llisti siten turhaan jo valmiiksi kiireist\u00e4 raatia. Turun kaupunginarkisto, raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirja BIa 8, 1636, p\u00e4iv\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n liite. Kuva: Veli Pekka Toropainen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Sukkapakoiset saiturit<\/strong><\/p>\n<p>Valtaporvari Simon Blom tunnettiin Turussa melkoisena suunsoittajana. H\u00e4nen h\u00e4v\u00e4istyskirjoituksensa eli <em>pasqilinsa<\/em> olivat niin tavallisia, ett\u00e4 h\u00e4nen sanottiin antaneen kaikille turkulaisille pilkkanimen. H\u00e4n pilkkasi useita turkulaisia lukkarin l\u00e4nkis\u00e4\u00e4risen hevosen ominaisuuksilla, mutta kaksi raatimiest\u00e4, joita h\u00e4n syytti taloudellisiksi vihollisikseen, saivat rahaan liittyv\u00e4t pilkkanimet. Toinen kun oli sukkapakoinen ja toinen saituri! Hyv\u00e4t turkulaiset hermostuivat lopulta niin, ett\u00e4 raati tuomitsi Blomin karkotettavaksi kaupungista. Kuningatar Kristina armahti Blomin t\u00e4m\u00e4n odotettua aikansa maatilallaan Luonnonmaalla, ja Simon saattoi palata kaupunkiin. H\u00e4nelle tosin ilmoitettiin, ett\u00e4 mik\u00e4li h\u00e4n en\u00e4\u00e4 haukkuisi kaupunkilaisia, h\u00e4nen kielens\u00e4 voitaisiin leikata pois.<\/p>\n<p><em>Fil. maist. Veli Pekka Toropainen v\u00e4ittelee Suomen historian oppiaineessa 14.5.2016 aiheesta P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u25001670.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varhaismodernin ajan ihmiset ajattelivat, ett\u00e4 taloudellista hyv\u00e4\u00e4 oli maailmassa jaettavissa vain rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 toisen menestys oli pois omasta hyv\u00e4st\u00e4, jota oli pyritt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikin keinoin. Yleisen\u00e4 keinona 1600-luvun Turussa k\u00e4ytettiin toisen onnen kyseenalaistamista haukkumalla vastapuolta tai&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1871,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,149,245],"class_list":["post-1870","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-raha","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1870},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":149,"label":"raha"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Toropainen_banneri.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Veli Pekka Toropainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":149,"name":"raha","slug":"raha","term_group":0,"term_taxonomy_id":149,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":41,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1870","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1870"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1870\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10096,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1870\/revisions\/10096"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1871"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1870"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1870"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1870"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}