{"id":1905,"date":"2016-04-04T12:30:52","date_gmt":"2016-04-04T09:30:52","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1905"},"modified":"2024-05-14T10:41:43","modified_gmt":"2024-05-14T07:41:43","slug":"miksi-markkinoita-on-saanneltava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/miksi-markkinoita-on-saanneltava\/","title":{"rendered":"Miksi markkinoita on s\u00e4\u00e4nnelt\u00e4v\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Vakaa talouskasvu on osoittautunut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeaksi tavoitteeksi. Erityisen hankalaa on linjanveto, tuleeko yhteiskunnan asettaa rajoja taloudelliselle toiminnalle, vai johtaako yksil\u00f6iden mahdollisimman pitk\u00e4lle viety vapaus parhaimpaan lopputulokseen. Ongelman syvyytt\u00e4 korostaa taloudellisten suhteiden mutkikkuus: talous lienee maailman laajin sosiaalinen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Taloushistorioitsijan silmin menneisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy kokeiluina, joissa kulloinkin on uskottu l\u00f6ydetyn lopullisen ratkaisun ohjailun ja vapaiden markkinoiden v\u00e4liseen tasapainoiluun. Vuonna 1991 omaan mahdottomuuteensa romahtaneen Neuvostoliiton suunnitelmatalous edusti \u00e4\u00e4rimallia, jossa koko j\u00e4rjestelm\u00e4 oli alistettu valtion ohjailuun. Liberaali talousajattelu on henkil\u00f6itynyt pitk\u00e4lti Milton Friedmaniin ja h\u00e4nen edustamaansa Chicagon koulukuntaan. Ryhm\u00e4n j\u00e4senten mielest\u00e4 avain talouden ongelmiin on julkisen s\u00e4\u00e4ntelyn kevent\u00e4minen. Suuntaus ajoi karille viime vuosikymmenen finanssikriisin yhteydess\u00e4, kun valtion huutaminen apuun markkinoiden pelastamiseksi pakotti sen teeseihin uskoneet katsomaan kiusallisesti peiliin.<\/p>\n

\"Yhdysvaltalainen<\/a>
Yhdysvaltalainen rahoitusalan yritys Lehman Brothers p\u00e4\u00e4tyi konkurssiin syyskuussa 2008. Yrityksen vaikeudet kiihdyttiv\u00e4t tapahtumaketjua, joka johti maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Kuva: Arnoldius (2008), CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Kriisit ovat j\u00e4lkiviisaasti ajatellen parasta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 taloudelle. Ne paljastavat, miss\u00e4 on menty mets\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 tulisi jatkossa, niin haluttaessa, tehd\u00e4 toisin. T\u00e4t\u00e4 heijastaa my\u00f6s taloushistorian kiinnostus lamoihin ja niiden syihin. Yhdysvalloista vuonna 1929 k\u00e4ynnistynyt \u201dSuuri lama\u201d tuottaa jatkuvasti uutta tutkimusta.<\/p>\n

Selv\u00e4 enemmist\u00f6 suomalaisista on ilmoittanut kannattavansa taloutta ohjaavien s\u00e4\u00e4d\u00f6ksien ja valvonnan purkamista. Normitalkoilla on silti rajansa. Paradoksaalisesti vapaa kilpailu ei voi toteutua ilman s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Viime vuosisadan alkupuolella maailmantaloutta hallinneet vahvat kartellit osoittivat, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyn puuttuminen johtaa markkinoiden rajoittamiseen yritysten keskin\u00e4isin sopimuksin. Kohtuulliset hinnat, kuluttajien etu ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tehokas voimavarojen suuntaaminen edellytt\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kilpailua. Menneest\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 kriisien siemen piilee informaation ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon piilottamisessa kabinettien k\u00e4tk\u00f6ihin.<\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen luotu l\u00e4nsimainen kilpailu- ja rahoitusvalvonta on tavoitellut tasapainoa kilpailun vapauden ja s\u00e4\u00e4ntelyn v\u00e4lill\u00e4. Kyse ei ole itsetarkoituksellisesta normien rakentelusta, vaan kohdennetusta ja vaikutuksiltaan mitattavasta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4, jonka hy\u00f6dyt ylitt\u00e4v\u00e4t sen haitat. Kriisien toistuvuus kertoo, ett\u00e4 markkinoiden kaitsenta kaipaa hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Mika Kallioinen on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vakaa talouskasvu on osoittautunut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeaksi tavoitteeksi. Erityisen hankalaa on linjanveto, tuleeko yhteiskunnan asettaa rajoja taloudelliselle toiminnalle, vai johtaako yksil\u00f6iden mahdollisimman pitk\u00e4lle viety vapaus parhaimpaan lopputulokseen. Ongelman syvyytt\u00e4 korostaa taloudellisten suhteiden mutkikkuus: talous lienee maailman laajin sosiaalinen j\u00e4rjestelm\u00e4. Taloushistorioitsijan silmin…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1906,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,149,245],"class_list":["post-1905","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-raha","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1905},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":149,"label":"raha"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Kallioinen_banneri.jpeg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Mika Kallioinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":149,"name":"raha","slug":"raha","term_group":0,"term_taxonomy_id":149,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":41,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1905"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1905\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10100,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1905\/revisions\/10100"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1906"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}