{"id":1925,"date":"2016-04-04T12:08:57","date_gmt":"2016-04-04T09:08:57","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1925"},"modified":"2024-05-14T10:47:23","modified_gmt":"2024-05-14T07:47:23","slug":"pitojen-politiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/pitojen-politiikkaa\/","title":{"rendered":"Pitojen politiikkaa"},"content":{"rendered":"

Talonpoikaisia ruokapitoja on Varsinais-Suomessa j\u00e4rjestetty p\u00e4\u00e4asiassa h\u00e4iden, hautajaisten ja kinkerien yhteydess\u00e4. Lisensiaatintutkimuksessani teemoittelen esiin ruokapitoinstituutiota j\u00e4sent\u00e4neen kolmiosaisen kulttuurisen mallin (rankij\u00e4rjestyksen noudattaminen, eri roolinhaltijat muokkaamassa pitoja sek\u00e4 pitorituaalien statushierarkkinen ulottuvuus). Selvit\u00e4n my\u00f6s, ovatko pitotapojen syv\u00e4rakenteen s\u00e4\u00e4tyajattelun merkitykset olennaisesti muuttuneet yhteiskunnallisen muutoksen ja modernisoitumiskehityksen my\u00f6t\u00e4. Tarkastelen pitoja kyl\u00e4yhteis\u00f6n hierarkiaa heijastaneina ja muokanneina poliittisina rituaaleina. Lis\u00e4ksi tunnistan pitorituaaleihin osallistuneiden ihmisten eri roolit ja toisaalta kaikkia ohjanneen yleisen pitonormin ja -etiketin.<\/p>\n

Keskeinen ilmi\u00f6 pidoissa oli kursailu, joka oli kuumeista pohdintaa, kuka kehtaa, tai kenen kuuluisi, ottaa ensimm\u00e4isen\u00e4 pitop\u00f6yd\u00e4st\u00e4. My\u00f6s ensimm\u00e4isen ottajan j\u00e4lkeinen jatkoj\u00e4rjestys oli selvitett\u00e4v\u00e4 nopeasti; tilanne oli varmaan hyvinkin stressaava. Kovasti kursailtiin ja em\u00e4nt\u00e4 sai k\u00e4ske\u00e4 monta kertaa, ennen kuin mentiin ottamaan. Paimiolaisinformantti kirjoittaa kursailusta h\u00e4\u00e4pidoissa:<\/p>\n

\"Humppilalaiset<\/a>
Humppilalaiset pitoem\u00e4nn\u00e4t Ida Lepp\u00e4 (vas.) ja Liisa Virtanen. Kuva Matti R\u00e4s\u00e4sen artikkelista \u201dLounaish\u00e4m\u00e4l\u00e4inen pitoperinne\u201d teoksessa Lounais-H\u00e4meen Kotiseutu ja Museoyhdistyksen vuosikirja 51, Forssa 1982.<\/figcaption><\/figure>\n

”Jos pidoissa oli pappi, aloitti h\u00e4n ja morsiuspari aterian. Mutta senj\u00e4lkeen sit\u00e4 sitten olikin kruussamist. Vuosikaupalla sitten muisteltiin j\u00e4lkeenp\u00e4in jos joku oli erehtynyt itsens\u00e4 korottamaan. Useaan kertaan piti kehoittaa ottamaan.”<\/p>\n

Seuraava kertomusmuotoa tavoitteleva muistuma toimii esimerkkin\u00e4 r\u00e4ike\u00e4st\u00e4 normirikkomuksesta, joka osaltaan paljastaa vallinneen pitonormin:<\/p>\n

”Em\u00e4nt\u00e4 M.P. \u2013 \u2013 kertoi, ett\u00e4 heille P:aan tulivat pitoihin kutsumattomina H:n H:n pojat V:n kyl\u00e4st\u00e4 noin vuonna 1900 ja istuivat salissa arvokkaimmilla paikoilla hienojen vieraiden joukossa karvalakit korvilla p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja suuret nahkaiset ty\u00f6hansikkaat k\u00e4siss\u00e4 komentaen tuomaan heille samat tarjoilut = trahtamenti, portsjuuni kuin kutsutuille vieraillekin. Sitten kun heille tuotiin ruokaa, niin he kahmivat = krohmisiva sit\u00e4 suuhunsa k\u00e4sin, viitsim\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lusikkaakaan, kiroilivat kauheasti ja puhuivat kamalan ruokottomia. T\u00e4m\u00e4 oli harvinainen poikkeustapaus kuitenkin.”<\/p>\n

Empiirinen tutkimusaineistoni koostuu Turun yliopiston kansatieteen laitoksen vuonna 1958 vastaajaverkolleen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n postikyselyn (TYKL\/kys\/2 Pidot ja pitopiirit) vastauksista, joita Varsinais-Suomesta tuli 29 kappaletta. Kyselyvastausaineistoa kuvailen yksityiskohtaisesti teemoitellen, mik\u00e4 yhdistyy hermeneuttiseen asenteeseen, aineiston \u201dkuunteluun\u201d eli sen etsimiseen, mik\u00e4 vastauksissa on tulkintani mukaan merkityksellist\u00e4. Tutkimusotteessani yhdistelen universaalisia rituaalikategoriointeja sek\u00e4 toisaalta rituaalin \u201druohonjuuritason\u201d k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kuvailua kulttuurik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teorian (practice theory<\/em>) pohjalta:<\/p>\n

a) liminaalisten symbolien avulla ritualisoidut toimijat rakensivat esityksen yhteis\u00f6n hierarkiasta, jota sitten kommentoitiin, uudistettiin ja muokattiin rituaalin toisesta asemasta k\u00e4sin;<\/p>\n

b) rituaalin osanottaja ei kuitenkaan hahmottanut, mit\u00e4 h\u00e4n teki ja tuotti rituaalitoiminnan operaatiovaiheessa. H\u00e4n ei tiedostanut sit\u00e4 tuotantoprosessia, joka sai aikaan objektin, rituaalin. Siksi tutkin rituaalin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 pitorituaali oli varsinaissuomalaisen kyl\u00e4hierarkian kulttuurisen ja sosiaalisen v\u00e4littymisen, m\u00e4\u00e4rittelyn sek\u00e4 muutoksen keskeinen symbolis-poliittinen areena.<\/p>\n

Pekka-Erik Eskelinen viimeistelee Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineeseen lisensiaatinty\u00f6t\u00e4 \u201dRuokapitorituaalien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja niiden merkitysten tulkinta. Pitoperinne modernisoituvan Varsinais-Suomen maaseudulla\u201d.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Talonpoikaisia ruokapitoja on Varsinais-Suomessa j\u00e4rjestetty p\u00e4\u00e4asiassa h\u00e4iden, hautajaisten ja kinkerien yhteydess\u00e4. Lisensiaatintutkimuksessani teemoittelen esiin ruokapitoinstituutiota j\u00e4sent\u00e4neen kolmiosaisen kulttuurisen mallin (rankij\u00e4rjestyksen noudattaminen, eri roolinhaltijat muokkaamassa pitoja sek\u00e4 pitorituaalien statushierarkkinen ulottuvuus). Selvit\u00e4n my\u00f6s, ovatko pitotapojen syv\u00e4rakenteen s\u00e4\u00e4tyajattelun merkitykset olennaisesti muuttuneet yhteiskunnallisen muutoksen…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1926,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[251,2353,269],"class_list":["post-1925","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1925},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Eskelinen_banneri.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Pekka-Erik Eskelinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1925","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1925"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1925\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10112,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1925\/revisions\/10112"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1926"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1925"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1925"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1925"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}