{"id":1929,"date":"2016-04-04T12:37:38","date_gmt":"2016-04-04T09:37:38","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1929"},"modified":"2024-05-14T10:36:43","modified_gmt":"2024-05-14T07:36:43","slug":"utopioita-akkirikastumisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/utopioita-akkirikastumisesta\/","title":{"rendered":"Utopioita \u00e4kkirikastumisesta"},"content":{"rendered":"<p>K\u00f6yhyys ei ole ilo, vaikka se v\u00e4lill\u00e4 naurattaakin. Rikkaus sen sijaan on tavoiteltava asia ja olotila, ja kuten tunnettua, harva on ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n rikastunut. Sek\u00e4 vanha agraarinen ett\u00e4 moderni urbaani folklore tarjoavat runsaasti esimerkkej\u00e4 unelmista, joissa rikkaus tulee joko taidolla tai tuurilla, mutta ei raskaalla ty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Prinsessa ja puoli valtakuntaa<\/strong><\/p>\n<p>Kansansaduissa tavanomainen asetelma on, ett\u00e4 k\u00f6yhist\u00e4 oloista tuleva p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 kokee huiman ja \u00e4killisen nousun yhteiskunnan alimmilta portailta sen huipulle. Niin kutsutuissa novellisaduissa uusi status ja kaikki siihen kuuluva maallinen hyv\u00e4 saavutetaan oman nokkeluuden ja oveluuden avulla, arkitodellisuuteen kuulumattomia aineksia sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 ihmesaduissa taas yliluonnollisten auttajien my\u00f6t\u00e4vaikutuksella. K\u00f6yh\u00e4 poika saa prinsessan ja puoli valtakuntaa, kultaa ja hopeaa jaellaan hevoskuormittain ja h\u00e4iss\u00e4 juodaan viinaa pohjattomasta pullosta ja poltellaan sylen mittaisia rullatupakoita.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1932\" aria-describedby=\"caption-attachment-1932\" style=\"width: 205px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva1-1.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1932\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1932\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva1-1-205x300.jpg\" alt=\"Prinsessa ja alamaisiaan Richard Wilsonin teoksessa The Russian Story Book, kuvitus Frank C. Pap\u00e9 (1916). Wikimedia Commons.\" width=\"205\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva1-1-205x300.jpg 205w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva1-1-156x228.jpg 156w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva1-1-360x527.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva1-1.jpg 547w\" sizes=\"auto, (max-width: 205px) 100vw, 205px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1932\" class=\"wp-caption-text\">Prinsessa ja alamaisiaan Richard Wilsonin teoksessa The Russian Story Book, kuvitus Frank C. Pap\u00e9 (1916). Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Satuperinteen mielikuvat yl\u00e4luokan rajattoman ylt\u00e4kyll\u00e4isest\u00e4 ja loisteliaasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on sosiaalihistoriallisissa tulkinnoissa selitetty utopioiksi, joiden avulla v\u00e4h\u00e4v\u00e4kiset ovat edes hetkellisesti voineet paeta omaa ahdinkoaan. Sadun maailmassa on mahdollista sellainen, mik\u00e4 tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole. Utopioiden henkil\u00f6kohtaisuutta osoittaa se, ett\u00e4 sadunkertojat ovat toisinaan sijoittaneet itsens\u00e4 kertomuksensa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ksi tai ainakin osallistujaksi mielikuvituksellisen kertomuksen loppuhuipentumaan, jossa aineellista runsautta on tarjolla kaikille paikalla olijoille.<\/p>\n<p><strong>Onni suosii rohkeaa<\/strong><\/p>\n<p>Astetta realistisemman kuvan \u00e4kkirikastumisen mahdollisuudesta antavat aarretarinat, kertomukset maahan k\u00e4tketyist\u00e4 rikkauksista, jotka oikeat keinot hallitsevan on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja saada itselleen. Aarreperinteen perustana ovat osaltaan olleet menneisyyden kriisiaikoina vihollisilta piilotetut ja my\u00f6hemmin l\u00f6ytyneet raha- ja arvoesinek\u00e4tk\u00f6t \u2012 t\u00e4llaisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4h\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n silloin t\u00e4ll\u00f6in nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin, joko arkeologisissa kaivauksissa tai sattumalta. Tyypillisesti aarretarinoihin kuuluu kuitenkin my\u00f6s uskomuksellinen aspekti: aarre on \u201dlukittu\u201d maahan maagisin sanoin, sen saamiseksi on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 k\u00e4tkij\u00e4n asettamat ehdot tai suoritettava vaadittu uhri, ja sen vartijaksi on asetettu yliluonnollinen olento. K\u00e4tk\u00f6n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 palaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin aarretuli, jonka perusteella yritteli\u00e4s rohkelikko voi ryhty\u00e4 vaaralliseen, mutta onnistuessaan tuottoisaan nostoyritykseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa vaikkapa aamunkoittoon saakka jatkuvaa kamppailua nyljetyn, verisen h\u00e4r\u00e4n kanssa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1933\" aria-describedby=\"caption-attachment-1933\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva2-1.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1933\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1933\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_Kuva2-1-300x199.jpg\" alt=\"Merirosvojen aarre hyv\u00e4ss\u00e4 tallessa Houstonin luonnontieteellisess\u00e4 museossa. Kuva: Theodore Scott, 2010. CC-BY-2.0, Wikimedia Commons.\" width=\"300\" height=\"199\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1933\" class=\"wp-caption-text\">Merirosvojen aarre hyv\u00e4ss\u00e4 tallessa Houstonin luonnontieteellisess\u00e4 museossa. Kuva: Theodore Scott, 2010. CC-BY-2.0, Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Yleinen tarina-aihe on, ett\u00e4 aarteen nostajat saavat tavoittelemansa rikkaudet jo silmiens\u00e4 eteen, mutta jokin h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4, rohkeuden pett\u00e4minen tai oma virhe aiheuttaa sen, ett\u00e4 aarre painuu uudelleen ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa lopullisesti maahan. \u00c4kkirikastumisen utopioista on siis kysymys aarretarinoissakin. Maaseutuyhteis\u00f6iss\u00e4 aarreperinne on kuitenkin voinut toimia my\u00f6s varakkuuden ep\u00e4tasaisen jakautumisen selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Paikallisissa juoruissa \u00e4killisesti rikastunut on voinut saada onnekkaan aarteen l\u00f6yt\u00e4j\u00e4n maineen, nopea k\u00f6yhtyminen taas on voitu selitt\u00e4\u00e4 n\u00e4enn\u00e4iseksi ja arvella, ett\u00e4 kaukaa viisas taloudenpit\u00e4j\u00e4 on katsonut parhaaksi pist\u00e4\u00e4 omaisuutensa varmaan talteen.<\/p>\n<p><strong>\u201dVain veikkaamalla voit voittaa\u201d<\/strong><\/p>\n<p>Nykyp\u00e4iv\u00e4n aarretuli on televisioruudussa lauantai-iltaisin py\u00f6riv\u00e4 lottopallo. Mit\u00e4 suurempi p\u00e4\u00e4voitto on luvassa, sit\u00e4 innokkaammin suomalaiset tavoittelevat t\u00e4ysosumaa, vaikka onnistumisen todenn\u00e4k\u00f6isyys on h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni. Syntym\u00e4p\u00e4iviin, sosiaaliturvatunnuksiin ja muihin itselle jostakin syyst\u00e4 t\u00e4rkeisiin numerosarjoihin perustuva magia kukoistaa, ja mielenrauhan s\u00e4ilytt\u00e4miseksi oma onnenrivi on pakko laittaa vet\u00e4m\u00e4\u00e4n joka viikko. Joku ne miljoonat kuitenkin saa, miksi en siis min\u00e4? My\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 jotkut ihmiset ovat onnekkaampia kuin toiset, kuuluu nykyhetken maailmaan. Siksi kupongin palauttamisen lapsen tai lapsenlapsen nimiss\u00e4, tai sen t\u00e4ytt\u00e4misen yhdess\u00e4 jonkun onnekkaana pidetyn henkil\u00f6n kanssa ajatellaan parantavan voitonmahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Loton ja muiden vastaavien rahapelien pelaamista ei kuitenkaan voi tulkita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4kkirikkauden tavoittelemiseksi. Se on ajanvietett\u00e4 ja arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 rituaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, jossa kuka leikkimielisesti, kuka vakavammin koettelee onneaan. Kukaan kaupan peliautomaattiin kolikkojaan syyt\u00e4v\u00e4 tuskin pyrkii elintasonsa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kohentamiseen. Sen sijaan h\u00e4n voi odottaa edes parin euron verran merkki\u00e4 siit\u00e4, onko onni t\u00e4n\u00e4\u00e4n h\u00e4nen puolellaan.<\/p>\n<p><strong>\u00c4kkirikastuminen: siunaus vai kirous?<\/strong><\/p>\n<p>Nykyp\u00e4iv\u00e4n kertomusperinteess\u00e4, jota voi kuulla vaikkapa arkisissa kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissa ja lukea viikkolehtien sivuilta ja internetin keskustelupalstoilta, ep\u00e4onnisten lottoajien ja lottomiljon\u00e4\u00e4rien kova kohtalo on vakiintunut ja toistuva aihe. Palauttamatta j\u00e4\u00e4nyt lottokuponki tai ajattelematon luopuminen viikoittaisesta vakiorivist\u00e4 ovat folkloreksi tunnistettavia motiiveja: juuri sill\u00e4 kierroksella rivill\u00e4 olisi saanut p\u00e4\u00e4voiton! Potin meneminen sivu suun ei merkitse pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahallista menetyst\u00e4, vaan omaa syyt\u00e4\u00e4n osattomaksi j\u00e4\u00e4nyt menett\u00e4\u00e4 mielenterveytens\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nhalunsa, ja menee lopulta ep\u00e4toivoissaan hirteen. Yht\u00e4\u00e4n paremmin ei k\u00e4y p\u00e4\u00e4voiton saaneille. K\u00f6yh\u00e4n\u00e4 el\u00e4nyt ihminen, jolla on yht\u00e4kki\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 rahaa, ei pysty suunnittelemaan ja hallitsemaan sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, vaan tuhlaa sen asioihin, jotka j\u00e4lkik\u00e4teen itsekin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 turhiksi. Ensialkuun loputtomalta tuntunut varallisuus on huvennut hetkess\u00e4 tyhjiin ja siksi monen taitamattoman \u00e4kkirikastujankin kerrotaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 omatekoisessa kaulakiikussa.<\/p>\n<p>T\u00e4llaiset kateuden- ja s\u00e4\u00e4linsekaiset kertomukset ovat keino k\u00e4sitell\u00e4 sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 todellinen voittamisen mahdollisuus on olematon. Niill\u00e4 voi vakuuttaa itselleen, ett\u00e4 oikeastaan onkin hyv\u00e4 kun p\u00e4\u00e4voitto ei ole sattunut omalle kohdalle, raha kun ei automaattisesti tee ket\u00e4\u00e4n onnelliseksi. Mutta yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei sent\u00e4\u00e4n luovuta! Jos oma rivi nyt kuitenkin sattuisi olemaan se oikea, osaisi kyll\u00e4 toimia j\u00e4rkev\u00e4mmin kuin nuo onnettomat. Kunhan se onni vain potkaisisi!<\/p>\n<p><em>Pasi Enges on folkloristiikan yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00f6yhyys ei ole ilo, vaikka se v\u00e4lill\u00e4 naurattaakin. Rikkaus sen sijaan on tavoiteltava asia ja olotila, ja kuten tunnettua, harva on ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n rikastunut. Sek\u00e4 vanha agraarinen ett\u00e4 moderni urbaani folklore tarjoavat runsaasti esimerkkej\u00e4 unelmista, joissa rikkaus tulee joko taidolla tai&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1930,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[251,2353,149],"class_list":["post-1929","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-raha"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1929},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":149,"label":"raha"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/03\/TUTK_Enges_banneri.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Pasi Enges","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":149,"name":"raha","slug":"raha","term_group":0,"term_taxonomy_id":149,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":41,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1929","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1929"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1929\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10092,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1929\/revisions\/10092"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1930"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1929"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1929"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1929"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}