{"id":1989,"date":"2016-11-07T12:00:26","date_gmt":"2016-11-07T10:00:26","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1989"},"modified":"2024-05-13T15:24:55","modified_gmt":"2024-05-13T12:24:55","slug":"ilo-etsia-tutkia-ja-ajatella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ilo-etsia-tutkia-ja-ajatella\/","title":{"rendered":"Ilo etsi\u00e4, tutkia ja ajatella"},"content":{"rendered":"

Miten menneisyyden ihmiset itse j\u00e4sensiv\u00e4t tekemisi\u00e4\u00e4n ja toimiaan, millaisia heid\u00e4n kokemuksensa olivat ja miksi he toimivat tietyll\u00e4 tavalla? N\u00e4m\u00e4 kysymykset ovat johdattaneet minut tutkimaan aristokratian kulutustottumuksia ja el\u00e4m\u00e4ntapaa, ty\u00f6t\u00e4 ja vapaa-aikaa, materiaalista kulttuuria, tiloja, esineit\u00e4 ja kokemuksia 1600-luvun lopulta 1800-luvun alkupuolelle ulottuvana ajanjaksona Ruotsissa, Suomessa ja muualla Euroopassa.<\/p>\n

Erityisen kiehtovaa on tarkastella k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden merkityst\u00e4 tai rationaalisuutta ei oikop\u00e4\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 tai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden taustalla on paljon monitahoisemmat syyt ja merkitykset kuin aluksi odotti. T\u00e4llaisia ovat vaikkapa ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 eliitit eiv\u00e4t olisi tehneet ty\u00f6t\u00e4 tai ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6t olivat tarpeetonta yl\u00e4luokan naisten askarointia. Shoppailu Pariisissa saattoi 1700-luvulla olla mielihyv\u00e4n tavoittelua tavaran ostamisella, mutta my\u00f6s hyv\u00e4n maun ilment\u00e4mist\u00e4, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten tukemista tai osa kansainv\u00e4lisi\u00e4 diplomaattisuhteita. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6n ruokakokemukset liittyiv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 usein aterialla olleiden henkil\u00f6iden sosiaaliseen asemaan ja heid\u00e4n v\u00e4lisiins\u00e4 suhteisiin tai siihen, ett\u00e4 ruokaa ei ollut tarjolla kuin ylt\u00e4kyll\u00e4isiin aterioihin. Uudessa tutkimushankkeessa pohdin k\u00e4sit\u00f6iden merkityst\u00e4 menneisyydess\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muun muassa aivotutkimuksen uusia tuloksia k\u00e4sill\u00e4 tekemisen merkityksest\u00e4 ihmisten hyvinvoinnille ja luovuudelle.<\/p>\n

Tutkimukseen ja tieteeseen liittyy vahva l\u00f6yt\u00e4misen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen halu sek\u00e4 tahto keskustella asioista niin tutkijoiden, opiskelijoiden kuin muiden aiheista kiinnostuneiden kanssa. T\u00e4t\u00e4 ajattelun, oppimisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen ajatusta sek\u00e4 kasvua akateemisen yhteis\u00f6n j\u00e4seneksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi pyrin painottamaan my\u00f6s opetuksessani. Usean vuoden tutkimukseen keskittymisen j\u00e4lkeen onkin suuri ilo opettaa yliopistossa ja oppia itsekin samalla.<\/p>\n

\"Johanna<\/a>
Johanna Ilmankunnas. Kuva: Tuukka Lindberg.<\/figcaption><\/figure>\n

Alma materini<\/em> on Helsingin yliopisto, josta siirryin Turkuun, joka on yht\u00e4 aikaa tuttu ja vieras, sill\u00e4 minulla on ollut ilo jo pidemp\u00e4\u00e4n ohjata ja opettaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Opetan my\u00f6s Luxemburgin yliopistossa, teen tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 tutkijoiden kanssa useissa eri maissa ja olen ollut vierailevana tutkijana Britanniassa. Ennen akateemista uraani toimin vuosikymmenen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimittajana ja toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Tieteellinen kirjoittaminen ja julkaiseminen ovatkin intohimoisen kiinnostuksen kohteita, joihin olen viime vuosina perehtynyt tutkijan ja toimittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Johanna Ilmakunnas hoitaa Suomen historian professuuria 2016\u20132017.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten menneisyyden ihmiset itse j\u00e4sensiv\u00e4t tekemisi\u00e4\u00e4n ja toimiaan, millaisia heid\u00e4n kokemuksensa olivat ja miksi he toimivat tietyll\u00e4 tavalla? N\u00e4m\u00e4 kysymykset ovat johdattaneet minut tutkimaan aristokratian kulutustottumuksia ja el\u00e4m\u00e4ntapaa, ty\u00f6t\u00e4 ja vapaa-aikaa, materiaalista kulttuuria, tiloja, esineit\u00e4 ja kokemuksia 1600-luvun lopulta 1800-luvun…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1990,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[59],"tags":[2353,245],"class_list":["post-1989","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilokunta","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1989},"taxonomy_info":{"category":[{"value":59,"label":"Henkil\u00f6kunta"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/KARUSELLI_HENK_Ilmakunnas.png",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Johanna Ilmakunnas","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":59,"name":"Henkil\u00f6kunta","slug":"henkilokunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":59,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":105,"filter":"raw","cat_ID":59,"category_count":105,"category_description":"","cat_name":"Henkil\u00f6kunta","category_nicename":"henkilokunta","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1989","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1989"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1989\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10053,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1989\/revisions\/10053"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1989"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1989"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1989"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}