{"id":1998,"date":"2016-11-07T12:00:19","date_gmt":"2016-11-07T10:00:19","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1998"},"modified":"2024-05-14T09:30:22","modified_gmt":"2024-05-14T06:30:22","slug":"ylirajaisia-kohtaamisia-sarjakuvassa-voiko-sarjakuva-saada-lukijan-nakemaan-maailman-siirtolaisen-silmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ylirajaisia-kohtaamisia-sarjakuvassa-voiko-sarjakuva-saada-lukijan-nakemaan-maailman-siirtolaisen-silmin\/","title":{"rendered":"Ylirajaisia kohtaamisia sarjakuvassa. Voiko sarjakuva saada lukijan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailman siirtolaisen silmin?"},"content":{"rendered":"

Toukokuussa valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ylirajaisuutta Ville Tiet\u00e4v\u00e4isen vuonna 2011 julkaistussa N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t k\u00e4det <\/em>-sarjakuvaromaanissa. Ylirajaisuus eli transnationalismi on laaja, etenkin yhteiskuntatieteiss\u00e4 k\u00e4ytetty teoreettinen kehys, joka toimii analyyttisena ty\u00f6kaluna siirtolaisuuteen liittyvien ilmi\u00f6iden tutkimisessa. Yksinkertaisesti sanottuna transnationalismi viittaa valtioiden rajoja ylitt\u00e4viin virtauksiin; ihmisten, paikkojen ja instituutioiden v\u00e4lisiin taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin yhteyksiin. Tutkielmani n\u00e4k\u00f6kulma kumpuaakin kohdeteoksen tematiikasta, joka liikkuu globaalin eriarvoisuuden, luvattoman siirtolaisuuden, etnisyyden ja rasismin kysymysten, koti-ik\u00e4v\u00e4n, uskonnon, kunnian ja hulluuden sek\u00e4 rajojen ja niiden ylitt\u00e4misen ymp\u00e4rill\u00e4. Tutkielmassani k\u00e4sittelen ylirajaisuuden ilmenemist\u00e4 sek\u00e4 sarjakuvan ilmaisun ja tarinamaailman tasolla ett\u00e4 teoksen siirtolaishahmojen ja lukijan v\u00e4lisen\u00e4 kohtaamisena.<\/p>\n

N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t k\u00e4det <\/em>kuvaa k\u00f6yh\u00e4n marokkolaisen Rashidin matkaa luvattomana siirtolaisena V\u00e4limeren yli Espanjaan ty\u00f6n ja paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. Rashidin matka vie h\u00e4net ensin Andalusian kasvihuoneille paperittomaksi ty\u00f6l\u00e4iseksi ja my\u00f6hemmin Barcelonan kaduille mielenterveytens\u00e4 menett\u00e4neen\u00e4 kerj\u00e4l\u00e4isen\u00e4. Tiet\u00e4v\u00e4isen sarjakuvaromaani on fiktiivinen teos, mutta se pohjautuu todellisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n: Tiet\u00e4v\u00e4inen teki osana teoksen taustatutkimusta matkan Marokkoon ja Espanjaan seuraillen useiden luvattomien siirtolaisten kulkemaa reitti\u00e4.<\/p>\n

Siirtolaisen n\u00e4k\u00f6kulma sarjakuvan keinoin<\/strong><\/p>\n

Sarjakuva on erilaisia ilmaisukeinoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 kerronnan muoto, mist\u00e4 johtuen sarjakuvatutkimusta tehd\u00e4\u00e4n monista erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Sarjakuvatutkimuksen monitieteisyys n\u00e4kyy my\u00f6s omassa analyysissani, jossa ammennan niin taidehistorian, kirjallisuustutkimuksen kuin yhteiskuntatieteidenkin teoretisoinneista. L\u00e4hestyn tutkimuksessani Tiet\u00e4v\u00e4isen teosta aluksi kerronnan teorian kautta, sitten intertekstuaalisuutta hy\u00f6dynt\u00e4en ja lopuksi sarjakuvasemiotiikan ja representaatioteorian keinoin, ja tulkitsen Tiet\u00e4v\u00e4isen sarjakuvaromaanin ylirajaisten teemojen rakentuvan sarjakuvailmaisulle tyypilliseen tapaan sek\u00e4 sanallisesti ett\u00e4 kuvallisesti.<\/p>\n

\"Kohtaus<\/a>
Kohtaus N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien k\u00e4sien alkupuolelta toimii esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten sarjakuvan ruutujen toisteisuuden kautta aukeamalle muodostuu k\u00e4sien verkosto. Rashidin ja Nadimin verkkoon on kalojen sijaan tarttunut hukkuneen siirtolaisen ruumis. Kuva: Ville Tiet\u00e4v\u00e4inen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kerronnan teoriasta lainamaani fokalisaation k\u00e4sitteen kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi sarjakuvan n\u00e4k\u00f6kulmaan eli siihen, kuka tapahtumia kokee. Fokalisaatio n\u00e4ytt\u00e4ytyykin yhten\u00e4 mahdollisena ylirajaisuuden ilmenemismuotona sarjakuvailmaisussa, sill\u00e4 fokalisaation kautta lukijan ja sarjakuvan henkil\u00f6n v\u00e4lille rakennetaan henkil\u00f6kohtaista suhdetta ja luodaan mahdollisuus samaistua p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Rashidiin, kokea maailma h\u00e4nen kauttaan.<\/p>\n

Intertekstuaalisten viittausten avulla Tiet\u00e4v\u00e4isen teos sitoutuu osaksi laajempaa historiallista kontekstia. N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t k\u00e4det <\/em>sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti sellaisia intertekstuaalisia viittauksia, joiden tulkitsen ylitt\u00e4v\u00e4n valtioiden ja kulttuurien rajoja ja n\u00e4in osaltaan rakentavan teoksen ylirajaisuutta. Osa viittauksista tuo esille Euroopan ja Afrikan yhteenkietoutunutta historiaa, muun muassa nostamalla esille historiallisen al-Andaluzin maurivaltakunnan. Suomalaisesta kulttuurista kumpuavat intertekstuaaliset viittaukset, esimerkiksi Jamppa Tuomisen musiikki, rakentavat teokseen samaistumispintaa suomalaislukijalle ja niiden avulla my\u00f6s rinnastetaan nykyinen siirtolaisuus 1900-luvun suomalaissiirtolaisuuteen.<\/p>\n

Koskettavat k\u00e4det<\/strong><\/p>\n

Kuten Tiet\u00e4v\u00e4isen sarjakuvaromaanin nimikin paljastaa, k\u00e4det esiintyv\u00e4t teoksessa keskeisen\u00e4 elementtin\u00e4 ja metaforana. K\u00e4sien kuvaamisen kautta teokseen rakentuu visuaalista haptisuutta, joka vetoaa lukijaan kehollisella tasolla ja saa t\u00e4m\u00e4n tuntemaan empatiaa sarjakuvan ylirajaiseen tilanteeseen joutuneita henkil\u00f6it\u00e4 kohtaan. Haptinen visuaalisuus viittaa siis paitsi koskettamiseen fyysisen\u00e4 eleen\u00e4 my\u00f6s koskettamiseen emotionaalisessa mieless\u00e4.<\/p>\n

\"Sarjakuvan<\/a>
Sarjakuvan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n Rashidin ja lukijan v\u00e4lille luodaan samaistumispintaa esimerkiksi n\u00e4k\u00f6kulmakuvalla, jossa Rashid katsoo itse\u00e4\u00e4n peilist\u00e4. Samalla lukija katsoo Rashidia silmiin, mutta my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n silmin. Kuva: Ville Tiet\u00e4v\u00e4inen.<\/figcaption><\/figure>\n

Teoksen ylirajaisuus on paitsi aiheessa, teemoissa ja niiden verbaalisessa ja visuaalisessa ilmenemisess\u00e4, my\u00f6s siin\u00e4, miten sen fiktiivinen tarina puhuttelee lukijaa, suorastaan kurottaa t\u00e4t\u00e4 kohti. Ty\u00f6ni punaisena lankana kulkee n\u00e4kemys sarjakuvan mahdollisuuksista vedota lukijaan, mink\u00e4 kiteyt\u00e4n ylirajaisen kohtaamisen ajatukseksi. Globaalin siirtolaisuuden aiheuttamaa ihmisten ahdinkoa on vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mutta sarjakuvan v\u00e4litt\u00f6myyden kautta lukijan on mahdollista el\u00e4yty\u00e4 muiden k\u00e4rsimykseen. Tiet\u00e4v\u00e4isen sarjakuvaromaanin mahdollistama kohtaaminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy ylirajaisena etenkin silloin, kun lukijan oma el\u00e4m\u00e4npiiri on kaukana kuvatusta aiheesta, sill\u00e4 ylirajaisen kohtaamisen kautta se, mik\u00e4 aluksi n\u00e4ytt\u00e4ytyy pelottavana toiseutena, saattaa muuttua erilaisuudeksi, jota ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Aura Nikkil\u00e4 on taidehistoriasta viime kes\u00e4n\u00e4 valmistunut filosofian maisteri, joka vastasi useamman vuoden ajan kysymykseen gradun valmistumisesta: \u201dKev\u00e4\u00e4ll\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

Aura Nikkil\u00e4: Ylirajaisuus Ville Tiet\u00e4v\u00e4isen sarjakuvaromaanissa N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t k\u00e4det<\/em>. Taidehistorian pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toukokuussa valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ylirajaisuutta Ville Tiet\u00e4v\u00e4isen vuonna 2011 julkaistussa N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t k\u00e4det -sarjakuvaromaanissa. Ylirajaisuus eli transnationalismi on laaja, etenkin yhteiskuntatieteiss\u00e4 k\u00e4ytetty teoreettinen kehys, joka toimii analyyttisena ty\u00f6kaluna siirtolaisuuteen liittyvien ilmi\u00f6iden tutkimisessa. Yksinkertaisesti sanottuna transnationalismi viittaa valtioiden rajoja ylitt\u00e4viin…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1999,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,293],"class_list":["post-1998","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-taidehistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1998},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":293,"label":"taidehistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/KARUSELLI_OPIN_Nikkila\u2560\u00ea.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Aura Nikkil\u00e4","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":293,"name":"taidehistoria","slug":"taidehistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":293,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1998","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1998"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1998\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10057,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1998\/revisions\/10057"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1999"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1998"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1998"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1998"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}