{"id":206,"date":"2012-03-26T12:00:54","date_gmt":"2012-03-26T09:00:54","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=206"},"modified":"2024-05-21T13:21:51","modified_gmt":"2024-05-21T10:21:51","slug":"maahanmuuttajanuorten-koulutusvalinnat-monikulttuurisessa-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/maahanmuuttajanuorten-koulutusvalinnat-monikulttuurisessa-suomessa\/","title":{"rendered":"Maahanmuuttajanuorten koulutusvalinnat monikulttuurisessa Suomessa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Nuoren l\u00e4hestyess\u00e4 aikuisuutta h\u00e4nelt\u00e4 vaaditaan kyky\u00e4 ja valmiutta tehd\u00e4 tulevaisuuteensa vaikuttavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Koulutusvalintojen tutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten nuoret valintojaan tekev\u00e4t ja kenell\u00e4 on todellinen vastuu nuorten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Aihetta kulttuurintutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hestyv\u00e4 pro gradu -tutkielma perehtyy ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten nuorten tapaan tehd\u00e4 koulutustaan koskevia valintoja. <\/strong><\/p>\n<p>Nuoret viett\u00e4v\u00e4t suuren osan arjestaan suomalaisessa kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Koulutusvalinnat johtavat heid\u00e4t aina erilaisiin koulutusymp\u00e4rist\u00f6ihin ja lopulta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai ty\u00f6tt\u00f6myyteen. Yhteiskunnalliset instituutiot halutaan usein ajatella kulttuurisesti ja historiallisesti neutraaleiksi laitoksiksi. Suomalaisella koulumaailmalla on kuitenkin taustansa ja juurensa suomalaisessa kulttuurissa. Koulussa toimitaan tietyin s\u00e4\u00e4nn\u00f6in ja n\u00e4iden kirjoittamattomienkin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tuntemus auttaa nuorta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Pro gradu -tutkielmani \u201dTieto on aina omaa \u2013 maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutusvalinnat monikulttuurisessa Suomessa\u201d l\u00e4hestyy perinteisesti varsin yhteiskuntatieteellist\u00e4 aihetta kulttuurintutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, millaisia valintoja nuoret maahanmuuttajat tekev\u00e4t ja mitk\u00e4 tekij\u00e4t n\u00e4iden valintojen taustalla vaikuttavat. Tilastojen tarkastelun sijaan ty\u00f6 pohjautuu yksitt\u00e4isten nuorten omiin kokemuksiin ja ajatuksiin. Tutkielman keski\u00f6ss\u00e4 on siis nuorten oma \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n<p>Tutkielma pohjautuu tekemiini maahanmuuttajataustaisten nuorten teemahaastatteluihin, joissa joko parhaillaan toisen asteen koulutuksessa olevat tai jo loppututkinnon suorittaneet nuoret kertoivat tekemist\u00e4\u00e4n valinnoista ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Aineiston analyysiss\u00e4 nostan esiin erilaisia haastatteluissa l\u00e4pik\u00e4ytyj\u00e4 teemoja, joita ovat muun muassa perhe, koulumaailma ja opinto-ohjaus sek\u00e4 vapaa-aika. Samoin ty\u00f6ss\u00e4 tarkastellaan nuorten k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, kenell\u00e4 on vastuu valintojen tekemisest\u00e4 ja mitk\u00e4 voimat valintojen taustalla heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n vaikuttavat.<\/p>\n<p>Koulutusvalintojen tekemiseen vaikuttaa suuresti maahanmuuttoik\u00e4. Kielen oppiminen ja suomalaiseen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sopeutuminen ovat teini-i\u00e4ss\u00e4 Suomeen muuttaneiden nuorten ensimm\u00e4iset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Varsinaista haaveammattia l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tavoittelemaan vasta my\u00f6hemmin. Varsinkin pakolaisina maahan muuttaneet nuoret haluavat ajaa valinnoillaan my\u00f6s perheens\u00e4 tai etnisen yhteis\u00f6ns\u00e4 etua. Pienin\u00e4 lapsina Suomeen muuttaneille nuorille kielitaito ei koidu ongelmaksi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta hekin joutuvat usein opettelemaan itse suomalaisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t. He toimivat oman koulumaailmansa asiantuntijoina ja omien vanhempiensa kielellisin\u00e4 sek\u00e4 yhteiskunnallisina tulkkeina. Perheen esikoiset usein my\u00f6s neuvovat ja auttavat nuorempia sisaruksiaan.<\/p>\n<p>Vastuun ja kontrollin kokemukset kuvaavat David ja Gerald Suen mukaan ihmisen k\u00e4sityst\u00e4 omasta maailmastaan. Yksil\u00f6n k\u00e4sitys omista vaikuttamismahdollisuuksistaan vaikuttaa h\u00e4nen tekemiins\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. My\u00f6s muiden ihmisten mielipiteill\u00e4 saattaa olla suuri merkitys kun valintoja tehd\u00e4\u00e4n. Samoin yhteiskunnalliset laitokset voivat vaikuttaa ihmisten tapaan valita ja kykyyn tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Erilaiset vastuu- ja kontrollik\u00e4sitykset vaikuttavat siis suoraan siihen, millaisiksi nuori valinnanmahdollisuutensa mielt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Valintoja tehdess\u00e4 nuoret kuuntelevat vanhempien ja sisarusten neuvoja, mutta vastuu valinnasta j\u00e4\u00e4 haastateltavien mielest\u00e4 nuorelle itselleen. Opinto-ohjauksen taso vaihtelee suuresti kouluittain ja aikaa henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen on hyvin v\u00e4h\u00e4n. Tietoa opiskelupaikoista onkin osattava aktiivisesti etsi\u00e4 itse. Erityisesti maahanmuuttajanuorten kohdalla olisi kuitenkin tarpeellista ottaa huomioon heid\u00e4n erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohtansa tehd\u00e4 valintoja. Ohjaajan ja nuoren tavat katsoa maailmaa saattavat poiketa toisistaan ratkaisevalla tavalla.<\/p>\n<p><em>Maria Tiilikkala<br \/>\nkansatieteen oppiaineesta valmistunut filosofian maisteri<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nuoren l\u00e4hestyess\u00e4 aikuisuutta h\u00e4nelt\u00e4 vaaditaan kyky\u00e4 ja valmiutta tehd\u00e4 tulevaisuuteensa vaikuttavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Koulutusvalintojen tutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten nuoret valintojaan tekev\u00e4t ja kenell\u00e4 on todellinen vastuu nuorten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Aihetta kulttuurintutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hestyv\u00e4 pro gradu -tutkielma perehtyy ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten nuorten&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,269],"class_list":["post-206","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":206},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Maria Tiilikkala","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10533,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions\/10533"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=206"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}