Suomen 1700-luvun tutkimuksen seura j\u00e4rjesti perjantaina 7.10. Turussa seminaarin 1700-luvun moniaistisesta historiasta. Puhujat pohtivat menneisyyden ihmisten tapoja n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla, mutta my\u00f6s haju, maku ja tunto 1700-luvun maailmassa olivat esill\u00e4. Kuulijalle aistit avasivat menneisyydest\u00e4 aivan uudenlaisia kokemuksia kuten seuraavista makupaloista k\u00e4y ilmi.<\/p>\n
L\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4 Lontoo, pahanhajuinen Pariisi<\/strong><\/p>\n Tohtori Emily Cockayne<\/strong> (University of East Anglia) kertoi, miten kaupunkilainen harvoin hahmottaa, kuinka meluisa, l\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4 ja saastainen Lontoon kaltainen metropoli oli viel\u00e4 pari sataa vuotta sitten. Yritystoiminta oli usein sanan varsinaisessa mieless\u00e4 likaista ja haisevaa, kun ulosteita ja teurastusj\u00e4tteit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4nyt nahka- ja liimateollisuus majaili keskustojen tuntumassa.<\/p>\n FT Heli Rantalan<\/strong> aiheena oli suomalainen runoilija Frans Michael Franz\u00e9n<\/strong> (1772\u20131847), joka oli nuoruudessaan suuri Ranskan vallankumouksen ihailija. Franz\u00e9n matkusti 1795 palvomaansa Pariisiin. Nuoren miehen pettymys oli musertava, kun valistuksen kehto osoittautui haisevaksi, sotkuiseksi ja h\u00e4lisev\u00e4ksi suurkaupungiksi.<\/p>\n Ruudinsavun katku ja lyijyn maku<\/strong><\/p>\n FM Riku Kauhanen<\/strong> osoitti, miten aistien kautta katsottuna my\u00f6s 1700-luvun taistelukentt\u00e4 esimerkiksi Isonkyr\u00f6n Napuella peittyy l\u00e4pitunkemattomaan ruudinsavuun, jonka keskelt\u00e4 sotamiesten rivist\u00f6t erottuivat vain v\u00e4rikkyytens\u00e4 ansiosta. Ruotsin armeija puki miehens\u00e4 sinikeltaisiin ja britit kirkkaaseen punaiseen. Sotamiesten suissa maistui sanan mukaisesti lyijy, kun he kiv\u00e4\u00e4reit\u00e4 ladatessaan joutuivat puristamaan lyijykuulan hampaidensa v\u00e4liin.<\/p>\n Tirisev\u00e4\u00e4 paistia, kermaista viili\u00e4<\/strong><\/p>\n Professori Johanna Ilmakunnas<\/strong> nosti esiin ruoan ja etenkin ylh\u00e4is\u00f6n juhlavat illalliset, jotka olivat niin ik\u00e4\u00e4n aistien ilottelua. Runsas aamiainen, jota me voisimme kutsua vaikka brunssiksi, piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n niin tirisevi\u00e4 paisteja, kermaista viili\u00e4 kuin maukkaita marjojakin. Hienoimpiin p\u00e4iv\u00e4llisp\u00f6ytiin katettiin ranskalaiseen tapaan kaikki herkut samalla kertaa. Toisaalta jopa hoviv\u00e4ki saattoi el\u00e4\u00e4 pieness\u00e4 n\u00e4l\u00e4ntunteessa, kun he seurasivat kuninkaallisen is\u00e4nt\u00e4v\u00e4kens\u00e4 seremoniallista ateriointia ilman ruoan muruakaan.<\/p>\n Huumaava lilja, palanen makeaa ananasta<\/strong><\/p>\n Professori Elisabet Mans\u00e9n<\/strong> (Stockholms universitet) nosti esiin, sen, miten rakkauttakin kuvattiin tuoksujen ja makujen avulla. Ihastuksen huuma tuoksui liljoilta ja laventelilta ja maistui suussa kuin palanen makeaa ananasta. Ananas oli viel\u00e4 1700-luvulla harvinainen ja kallis herkku, maksusensaatio ja rikkaiden aterioita koristanut statussymboli.<\/p>\n Kuun kajo<\/strong><\/p>\n Ennen s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja katuvalaistusta ihmiset eliv\u00e4t ja kokivat my\u00f6s pime\u00e4n eri tavalla kuin nyky\u00e4\u00e4n. Kuun valo oli todellinen tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 muutoin pimeill\u00e4 teill\u00e4 ja kujilla. FM Susanna Lahtinen<\/strong> kertoi, miten kuun kajo saatettiin kokea niin nautittavaksi, ett\u00e4 1700-luvun turistit halusivat ihailla n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 nimenomaan y\u00f6ll\u00e4 kuun valaistessa maisemaa.<\/p>\n Kielletty kahvi<\/strong><\/p>\n Tietyt \u00e4\u00e4net, hajut tai maut olivat turmeltuneita ja jopa kiellettyj\u00e4. Elisabeth Mans\u00e9n nosti esiin, miten ruokosokeri sai jo 1700-luvulla karvaan sivumaun, kun se yhdistettiin L\u00e4nsi-Intian orjaty\u00f6h\u00f6n. Ruotsin kuningaskunnassa ei suvaittu vallankumouksellisen Ranskan kansallislauluksi julistettua Marseljeesia. Kalliin kahvin maistelu oli niin ik\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 kielletty\u00e4 ja sen haju ohjasi virkavallan salakeitt\u00e4jien j\u00e4ljille. Viimeinen kahvinjuontikielto kumottiin vuonna 1802.<\/p>\n Aistit avaavat ikkunoita ja portteja menneeseen<\/strong><\/p>\n Aistit voivat toimia my\u00f6s porttina menneeseen. \u00c4\u00e4nien, tuoksujen ja makujen kautta pystymme el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n menneisyyden ihmisten kokemusmaailmaan. Tied\u00e4mme, miten makealta maistuu kyps\u00e4 ananas tai miten huumaavasti liljat voivat tuoksua. Toisaalta emme tied\u00e4, kokiko harvinaista ananasta ensi kertaa maistanut 1700-luvun ihminen maun samalla tavalla kuin arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 s\u00e4ilykeananaspaloja pitsastaan haarukoiva nykyihminen.<\/p>\n Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen historian professori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen 1700-luvun tutkimuksen seura j\u00e4rjesti perjantaina 7.10. Turussa seminaarin 1700-luvun moniaistisesta historiasta. Puhujat pohtivat menneisyyden ihmisten tapoja n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla, mutta my\u00f6s haju, maku ja tunto 1700-luvun maailmassa olivat esill\u00e4. Kuulijalle aistit avasivat menneisyydest\u00e4 aivan uudenlaisia kokemuksia kuten seuraavista makupaloista…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2077,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,545,245],"class_list":["post-2076","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-historiantutkimus","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2076},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":545,"label":"historiantutkimus"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/KARUSELLI_TAPAH_Vainio-Korhonen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kirsi Vainio-Korhonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":545,"name":"historiantutkimus","slug":"historiantutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":545,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":11,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2076","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2076"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2076\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10063,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2076\/revisions\/10063"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2076"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2076"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2076"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}