{"id":2079,"date":"2016-11-07T12:00:49","date_gmt":"2016-11-07T10:00:49","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2079"},"modified":"2024-05-13T15:18:02","modified_gmt":"2024-05-13T12:18:02","slug":"itsemurha-keskiajan-skandinaviassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/itsemurha-keskiajan-skandinaviassa\/","title":{"rendered":"Itsemurha keskiajan Skandinaviassa"},"content":{"rendered":"

Itsemurhaa keskiajan Skandinaviassa ei ole aikaisemmin tutkittu lainkaan. Aiempi itsemurhan historian tutkimus on keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 Manner-Eurooppaan ja Brittein saariin. Skandinaavista itsemurhaa on tutkittu kattavasti vasta reformaation j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta alkaen.<\/p>\n

\"Senecan<\/a>
Senecan kuolema. Luca Giordianon (1632\u20131705) maalaus. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Miksi tutkia itsemurhan historiaa keskiajan Pohjolassa?<\/strong><\/p>\n

Asenteet itsemurhaa kohtaan, siihen liittyv\u00e4t normit ja k\u00e4sitykset sen syist\u00e4 eiv\u00e4t s\u00e4ily muuttumattomina vuosisadasta ja paikasta toiseen. Esimerkiksi antiikin Roomassa ylimysmiehen itsemurhaa pidettiin yksil\u00f6n oikeutena. Kristinuskon oppineet n\u00e4kiv\u00e4t itsemurhan moraalisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, mutta yksil\u00f6n uhrautuminen toisten puolesta saattoi olla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. My\u00f6hemmin keskiajalla itsemurha muuttui my\u00f6s lain edess\u00e4 rangaistavaksi rikokseksi ja s\u00e4ilyi t\u00e4llaisena pitk\u00e4\u00e4n, esimerkiksi Suomessa vuoteen 1894 asti. My\u00f6s itsemurhan syit\u00e4 on selitetty eri tavoin. Syyt\u00e4 on etsitty esimerkiksi paholaisesta, jumalattomuudesta, vanhuudesta, raihnaudesta tai toivottomuudesta. Nykyaikaa l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 itsemurhaa selitt\u00e4v\u00e4t syyt ovat maallistuneet ja l\u00e4\u00e4ketieteellistyneet.<\/p>\n

Keskiajan Pohjolassa vanhat ja uudet k\u00e4sityksen eliv\u00e4t rinnakkain<\/strong><\/p>\n

1100\u20131300-luvulla Pohjolassa oltiin jo ainakin nimellisesti kristittyj\u00e4, mutta monet vanhat k\u00e4sitykset ja tavat s\u00e4ilyiv\u00e4t silti vahvoina. On mahdollista, etteiv\u00e4t kaikki skandinaavit pit\u00e4neet automaattisesti itsemurhaa moraalisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 tai lain edess\u00e4 rangaistavana tekona. My\u00f6s kristillisest\u00e4 taivaasta, helvetist\u00e4 ja kiirastulesta oli kuultu, mutta tieto ei aina vaikuttanut ihmisten k\u00e4sityksiin siit\u00e4, minne itsemurhan tehneet kuolemansa j\u00e4lkeen meniv\u00e4t. Monet asenteet ja k\u00e4sitykset kuitenkin muuttuivat keskiajan kuluessa Pohjolassakin, kun uusia ajattelumalleja omaksuttiin ja sis\u00e4istettiin.<\/p>\n

Historian tunteminen auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisyytt\u00e4<\/strong><\/p>\n

\"Juudaksen<\/a>
Juudaksen hirtt\u00e4ytyminen. Kapiteeli Saint-Lazaren katedraalissa, Autunissa (1100-luvulta). Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Itsemurhaan liitetyt k\u00e4sitykset, normit ja asenteet ovat vaihdelleet aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. My\u00f6s keskiajan skandinaavisen itsemurhan tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 itsemurhasta kulttuurisena ja historiallisena ilmi\u00f6n\u00e4. Kuten historia yleens\u00e4, my\u00f6s itsemurhan historia voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin nykyhetken ilmi\u00f6it\u00e4, kuten marttyyriutta, sankarikuolemaa, eutanasiaa tai muita vapaaehtoisia kuolintapoja.<\/p>\n

Kirsi Kanerva on kulttuurihistorian tutkija, joka tutkii v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeisess\u00e4 tutkimuksessaan itsemurhaa koskeneita normeja, asenteita ja k\u00e4sityksi\u00e4 1100\u20131300-luvun Skandinaviassa.<\/em><\/p>\n

Lis\u00e4tietoa tutkimuksesta<\/strong>:<\/p>\n

Kirjoittajan blogi Suicide in Medieval Scandinavia<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Itsemurhaa keskiajan Skandinaviassa ei ole aikaisemmin tutkittu lainkaan. Aiempi itsemurhan historian tutkimus on keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 Manner-Eurooppaan ja Brittein saariin. Skandinaavista itsemurhaa on tutkittu kattavasti vasta reformaation j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta alkaen. Miksi tutkia itsemurhan historiaa keskiajan Pohjolassa? Asenteet itsemurhaa kohtaan, siihen liittyv\u00e4t…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2080,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,275],"class_list":["post-2079","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2079},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/KARUSELLI_TUTK_Kanerva.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kirsi Kanerva","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2079","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2079"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2079\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10043,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2079\/revisions\/10043"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2079"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2079"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2079"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}