{"id":2125,"date":"2016-11-07T12:00:01","date_gmt":"2016-11-07T10:00:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2125"},"modified":"2024-05-14T10:22:29","modified_gmt":"2024-05-14T07:22:29","slug":"tehdasyhteison-arkea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tehdasyhteison-arkea\/","title":{"rendered":"Tehdasyhteis\u00f6n arkea"},"content":{"rendered":"<p>Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteis\u00f6ss\u00e4 oli 1950\u20131970-luvuilla ty\u00f6nt\u00e4yteist\u00e4. Vanhempien ty\u00f6nantajalla, Finlayson-Forssa Oy:ll\u00e4, oli keskeinen vaikutus koko perheen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2127\" aria-describedby=\"caption-attachment-2127\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/TUTK_Vanha-Simila\u2560\u00ea_Kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2127\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/TUTK_Vanha-Simila\u2560\u00ea_Kuva1-300x211.jpg\" alt=\"Forssan tekstiiliteollisuudessa ty\u00f6skenteli sek\u00e4 naisia ett\u00e4 miehi\u00e4. Kuvassa Finlayson-Forssa Oy:n kehr\u00e4\u00e4m\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 venytyskoneella 1950-luvulla. Kuva Forssan museon kokoelma. \" width=\"300\" height=\"211\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2127\" class=\"wp-caption-text\">Forssan tekstiiliteollisuudessa ty\u00f6skenteli sek\u00e4 naisia ett\u00e4 miehi\u00e4. Kuvassa Finlayson-Forssa Oy:n kehr\u00e4\u00e4m\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 venytyskoneella 1950-luvulla. Kuva Forssan museon kokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Tehtaaseen, tehtaaseen!<\/strong><\/p>\n<p>Forssan tekstiiliteollisuudessa ty\u00f6skenneltiin usein sukupolvesta toiseen tai sinne muutettiin ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4. Perhe vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti hakeutumisessa t\u00f6ihin tekstiiliteollisuuteen. Jos vanhemmat ja muut sukulaiset ty\u00f6skenteliv\u00e4t tehtaalla, monelle nuorelle se oli luonnollinen valinta pienell\u00e4 paikkakunnalla, jossa ei juuri ollut muita vaihtoehtoja. Muualta muuttaneita houkuttivat varma ty\u00f6paikka, ty\u00f6nantajan tarjoama edullinen asunto sek\u00e4 muut koko perhett\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t etuudet.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2128\" aria-describedby=\"caption-attachment-2128\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/TUTK_Vanha-Simila\u2560\u00ea_Kuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2128\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/TUTK_Vanha-Simila\u2560\u00ea_Kuva2-300x209.jpg\" alt=\"Finlayson-Forssa Oy:n lastentarhassa j\u00e4rjestettiin talviolympialaiset vuonna 1952. Kuva Forssan museon kokoelma. \" width=\"300\" height=\"209\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2128\" class=\"wp-caption-text\">Finlayson-Forssa Oy:n lastentarhassa j\u00e4rjestettiin talviolympialaiset vuonna 1952. Kuva Forssan museon kokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Usein molemmat vanhemmat ty\u00f6skenteliv\u00e4t Forssan tekstiiliteollisuudessa. Naiset yleens\u00e4 jatkoivat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4 my\u00f6s naimisiinmenon j\u00e4lkeen. Toisaalta ty\u00f6 tehtaassa saattoi olla my\u00f6s vaihtoehto avioliitolle, koska se mahdollisti s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ansiotulot. Vuonna 1965 Forssan tekstiiliteollisuudessa ty\u00f6skennelleist\u00e4 naisista oli naimisissa 65 prosenttia. Tekstiiliteollisuus ty\u00f6llisti Forssassa tuolloin reilut 2 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joista noin puolet oli naisia. Lasten syntym\u00e4n j\u00e4lkeen naiset j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 kotiin hoitamaan pieni\u00e4 lapsiaan ja palasivat takaisin t\u00f6ihin vasta lasten kasvettua isommiksi. Oli kuitenkin yleist\u00e4, ett\u00e4 naiset tulivat takaisin tehtaalle jo lyhyiden synnytys- ja \u00e4itiyslomien j\u00e4lkeen. Perheen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaikuttivat \u00e4itien ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiin.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2129\" aria-describedby=\"caption-attachment-2129\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/TUTK_Vanha-Simila\u2560\u00ea_Kuva3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2129\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/TUTK_Vanha-Simila\u2560\u00ea_Kuva3-300x196.jpg\" alt=\"Luoja luo lointa Finlayson-Forssa Oy:n kutomon silkkiosastolla 1950-luvulla. Forssan museon kokoelma.\" width=\"300\" height=\"196\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2129\" class=\"wp-caption-text\">Luoja luo lointa Finlayson-Forssa Oy:n kutomon silkkiosastolla 1950-luvulla. Forssan museon kokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Lastenhoitoa<\/strong><\/p>\n<p>Finlayson-Forssalla oli oma lastentarha, joka oli tarpeellinen monille tehdasyhteis\u00f6n lapsiperheelle, mutta erityisen t\u00e4rke\u00e4 se oli yksinhuoltajille sek\u00e4 muualta Forssaan ty\u00f6nper\u00e4ss\u00e4 muuttaneille, joilta puuttui mahdollisuus turvautua sukulaisten lastenhoitoapuun. Lapsista huolehtivat my\u00f6s kotiapulaiset ja naapurit. Monet vanhemmat ratkaisivat lastenhoidon ty\u00f6skentelem\u00e4ll\u00e4 eri vuoroissa, sill\u00e4 vuoroty\u00f6 oli yleist\u00e4 tekstiiliteollisuudessa. Lasten- ja kodinhoito oli p\u00e4\u00e4asiassa naisten vastuulla, mutta esimerkiksi jotkut is\u00e4t tekiv\u00e4t ainoastaan viikonloppuvuoroa, jolloin he huolehtivat lapsista arkena \u00e4idin ollessa t\u00f6iss\u00e4. Vanhemmat yleisesti j\u00e4rjesteliv\u00e4t ty\u00f6vuorojaan lastenhoidon j\u00e4rjest\u00e4miseksi sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteiden muuttuessa.<\/p>\n<p><em>Maria Vanha-Simil\u00e4 on kansatieteen tohtorikoulutettava, joka tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan lapsiperheiden arkea Forssan tehdasyhteis\u00f6ss\u00e4 1950\u20131970-luvuilla.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteis\u00f6ss\u00e4 oli 1950\u20131970-luvuilla ty\u00f6nt\u00e4yteist\u00e4. Vanhempien ty\u00f6nantajalla, Finlayson-Forssa Oy:ll\u00e4, oli keskeinen vaikutus koko perheen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tehtaaseen, tehtaaseen! Forssan tekstiiliteollisuudessa ty\u00f6skenneltiin usein sukupolvesta toiseen tai sinne muutettiin ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4. Perhe vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti hakeutumisessa t\u00f6ihin tekstiiliteollisuuteen. Jos vanhemmat ja muut&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2126,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,269],"class_list":["post-2125","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2125},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/11\/KARUSELLI_TUTK_Vanha-Simila\u2560\u00ea.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Maria Vanha-Simil\u00e4","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2125"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10072,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2125\/revisions\/10072"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2126"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}