{"id":215,"date":"2012-03-26T12:00:10","date_gmt":"2012-03-26T09:00:10","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=215"},"modified":"2024-05-21T13:27:57","modified_gmt":"2024-05-21T10:27:57","slug":"kenen-historia-on-ollut-sailyttamisen-arvoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kenen-historia-on-ollut-sailyttamisen-arvoista\/","title":{"rendered":"Kenen historia on ollut s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoista?"},"content":{"rendered":"

Suomen historian tutkimushanke \u201dKansallista menneisyytt\u00e4 rakentamassa ja tulkitsemassa \u2013 suomalaiset arkistoinstituutiot vallan verkostoina ja muistin paikkoina\u201d pureutuu kysymyksiin arkistojen julkisivujen taakse k\u00e4tkeytyv\u00e4st\u00e4 vallasta ja sen vaikutuksista historiantutkimukseen.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>
Petroskoin maisemaa jatkosodan aikana.<\/figcaption><\/figure>\n

Syksyll\u00e4 2006 Suomen historian oppiaineessa k\u00e4ynnistyi arkistolinja, joka tarjoaa yliopistotasoista humanistista arkistokoulutusta \u2013 ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa. Linjan toimintaa on kehitetty jatkuvasti sen toiminnan aikana. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaksikielist\u00e4 linjaa toteutetaan Suomen historian, folkloristiikan ja \u00c5bo Akademin pohjoismaisen historian oppiaineiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Ensi lukuvuotena opintojen painopistett\u00e4 ollaan siirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aineopinnoista syvent\u00e4viin opintoihin.<\/p>\n

Arkistolinjalta valmistuvilla opiskelijoilla on ammatillinen p\u00e4tevyys julkishallinnon ja yhteis\u00f6jen arkistojen akateemisiin virkoihin. Linjalta valmistuu siis ammattilaisia arkistoalan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n. Tavoitteena on ollut my\u00f6s luoda pohjaa humanistispainotteiselle arkistotieteelle Suomessa. T\u00e4lt\u00e4 osin viime kuukaudet ovat tuoneet ilahduttavia uutisia. Arkistolinjalta valmistunut Taina Saarenp\u00e4\u00e4 sai tohtorikoulutuspaikan muistiorganisaatioiden Memornet-tohtorikoulussa ja alkaa tutkia porvarisnaisia keskiajan asiakirjakulttuurissa. Viime syksyn\u00e4 Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa k\u00e4ynnistyi Suomen Akatemian rahoittama arkistotieteellinen tutkimushanke, jonka v\u00e4it\u00f6skirjantekij\u00f6ist\u00e4 Liisa Vuonokari on niin ik\u00e4\u00e4n valmistunut arkistolinjalta.<\/p>\n

Yleens\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 arkistot koostuvat neutraaleista historiallisista asiakirjoista. N\u00e4in ei kuitenkaan ole, ja siksi uusi arkistotieteellinen tutkimus haluaa pohtia, miksi ja miten arkistot ovat syntyneet, miten niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja miten arkistojen toiminnalliset ratkaisut, aineistojen keruun periaatteet eri aikoina, indeksointi, kuvailu ja luettelointi ohjaavat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tutkimusta. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n 1990-luvulla virinnyt keskustelu kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 ja sen merkityksist\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tutkimustietoa menneisyyden tulkitsemisen edellytyksist\u00e4. Asiakirjojen kansallinen ja historiallinen arvottaminen on ollut erilaista eri aikoina, ja t\u00e4ss\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 ovat olleet ja ovat edelleen arkistojen ty\u00f6ntekij\u00e4t. Erityisess\u00e4 portinvartijanroolissa ovat olleet keskeiset kansalliset arkistot ja n\u00e4iden arkistojen johtajat. Viime k\u00e4dess\u00e4 he ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet kenen historia on ollut s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoista.<\/p>\n

Suomen historian tutkimushanke \u201dKansallista menneisyytt\u00e4 rakentamassa ja tulkitsemassa – suomalaiset arkistoinstituutiot vallan verkostoina ja muistin paikkoina (Kamera)\u201d analysoi historiaan ja kulttuuriperint\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja henkil\u00f6verkostosuhteita. Hanke tuottaa uutta tietoa arkistoihin liittyvist\u00e4 kulttuurisista ilmi\u00f6ist\u00e4. Sen tavoitteena on tutkia suomalaisen arkistoalan toimijoita ja heid\u00e4n valintojaan 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Tavoitteen voi kiteytt\u00e4\u00e4 seuraaviin kysymyksiin: kenen historia on ollut ja on s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoista? Miten ja mill\u00e4 perustein pysyv\u00e4sti s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4t aineistot on valittu ja valitaan? Kenen aineistot tai mitk\u00e4 ilmi\u00f6t on sivuutettu tai unohdettu tai sivuutetaan ja unohdetaan?<\/p>\n

Miten aineistot ovat tutkijoiden tavoitettavissa?<\/h3>\n

Tammikuussa 2012 hankkeen v\u00e4it\u00f6skirjantekij\u00e4n\u00e4 aloittaneen Liisa Vuonokarin tutkimusaihe \u201dIt\u00e4-Karjalan sotasaalisarkisto osana It\u00e4-Karjalan miehityspolitiikkaa 1941\u20131944\u201d tuo kysymykset arkistojen vallasta keskelle sotaa ja sotilasorganisaatiota, joissa valta n\u00e4ytt\u00e4ytyy my\u00f6s hyvin konkreettisella tasolla. Pentti Renvallin johtama It\u00e4-Karjalan sotasaalisarkisto kokosi alueelle j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 asiakirja-aineistoa Petroskoin yliopiston tiloihin. Tavoitteena oli luoda perusta \u201d\u00c4\u00e4nislinnan maakunta-arkistolle\u201d \u2013 ja samalla sille kuinka alueen menneisyys suunnitellussa Suur-Suomessa n\u00e4ht\u00e4isiin. Suomen miehitysvalta It\u00e4-Karjalassa tarkoitti siis sotilaallisen kontrollin lis\u00e4ksi my\u00f6s menneisyydenhallintaa.<\/p>\n

Tutkimushankkeen johtajana toimii professori Kirsi Vainio-Korhonen. Yhteisty\u00f6tahoina ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sek\u00e4 Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland. Nelivuotinen ja seitsem\u00e4n tutkijaa ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 hanke aloitti toimintansa syyskuussa 2011. Toukokuussa 2012 hanke j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4 kansainv\u00e4lisen arkistohistoriallisen seminaarin.<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen ja Liisa Vuonokari<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen historian tutkimushanke \u201dKansallista menneisyytt\u00e4 rakentamassa ja tulkitsemassa \u2013 suomalaiset arkistoinstituutiot vallan verkostoina ja muistin paikkoina\u201d pureutuu kysymyksiin arkistojen julkisivujen taakse k\u00e4tkeytyv\u00e4st\u00e4 vallasta ja sen vaikutuksista historiantutkimukseen. Syksyll\u00e4 2006 Suomen historian oppiaineessa k\u00e4ynnistyi arkistolinja, joka tarjoaa yliopistotasoista humanistista arkistokoulutusta \u2013…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":216,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,245],"class_list":["post-215","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":215},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/03\/TUTK_Kamera_kuva-720x470.jpg",460,300,true],"author_info":{"display_name":"Kirsi Vainio-Korhonen & Liisa Vuonokari","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=215"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10554,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215\/revisions\/10554"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}