{"id":2196,"date":"2017-04-24T12:00:05","date_gmt":"2017-04-24T09:00:05","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2196"},"modified":"2024-05-13T09:13:14","modified_gmt":"2024-05-13T06:13:14","slug":"vaitoskirjatutkimusta-aineistojen-saatavuuden-murroskohdassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vaitoskirjatutkimusta-aineistojen-saatavuuden-murroskohdassa\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta aineistojen saatavuuden murroskohdassa"},"content":{"rendered":"

Aloitin kulttuurihistorian jatko-opintoni loppuvuodesta 2011 ja v\u00e4ittelin lokakuussa 2016 otsikolla The Awakener of Sleeping Men: Inquisitor Petrus Zwicker, the Waldenses, and the Retheologisation of Heresy in Late Medieval Germany. <\/em>V\u00e4it\u00f6skirjani perustuu suurelta osin editoimattomaan k\u00e4sikirjoitusmateriaaliin, mutta my\u00f6s huomattavaan joukkoon uuden ajan alussa ja 1800-luvulla painettuja keskiaikaisia l\u00e4hteit\u00e4. Kummankin l\u00e4hdetyypin saatavuudessa tapahtui k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 murros niiden viiden vuoden aikana, joina tein tutkimustani, ja t\u00e4m\u00e4 murros on osa laajempaa kehityst\u00e4, joka parhaillaan laajentaa humanistien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia tutkimusaineistoja.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Esimerkki digitoidusta k\u00e4sikirjoituksesta. Yksityiskohta b\u00f6\u00f6mil\u00e4isest\u00e4 inkvisiittorin k\u00e4sikirjasta, 1300-luku. Ober\u00f6sterreichische Landesbibliothek, Digital State Library of Upper Austria. Hs. 177, f. 83r.<\/figcaption><\/figure>\n

Konkretisoin muutosta muutamalla esimerkill\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjani alussa sain matka-apurahan, joka oli tarkoitettu Roomassa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tutkimukseen. Stipendiin oli lukuisia perusteluja, mutta yksi t\u00e4rke\u00e4 syy oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 lukemaan k\u00e4sikirjoitus Vat. Pal. lat. 677. Viel\u00e4 vuonna 2011 paras ja my\u00f6s edullisin tapa tutkia kokonaista k\u00e4sikirjoitusta Vatikaanin kirjastossa oli matkustaa paikan p\u00e4\u00e4lle. Vain muutamia niteit\u00e4 oli digitoitu, ja j\u00e4ljenn\u00f6sten tilaaminen kokonaisesta k\u00e4sikirjoituksesta olisi ollut kalliimpaa kuin matkustaminen Roomaan. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 osittain edelleen paikkansa, mutta Palatina-kokoelman kohdalla tilanne on onneksi t\u00e4ysin muuttunut. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko kokoelma on luettavissa Heidelbergin yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 palvelussa<\/a>.<\/p>\n

Ollessani tutkijavaihdossa Saksassa lukuvuonna 2012\u2013\u00ad2013 iso osa ty\u00f6skentely\u00e4ni oli paitsi tutkia alkuper\u00e4isi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia my\u00f6s lukea 1600\u20131700-luvuilla painettuja teoksia kirjastojen erikoislukusaleissa. Kun tarkistin viitteit\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaani vuoden 2015 lopussa, joka ikinen tarvitsemani uuden ajan alun kirja oli digitoitu joko Googlen tai isojen kirjastojen digitointiprojekteissa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
V\u00e4it\u00f6stilaisuus 8.10.2016. Kuvassa oikealta vasemmalle vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 prof. Peter Biller, kustos, prof. Marjo Kaartinen ja v\u00e4ittelij\u00e4. Kuva: Teemu Immonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Mit\u00e4 aineistojen helppo ja halpa saatavuus merkitsee tutkijalle? P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti se on suunnaton mahdollisuus. En olisi koskaan saanut kahlattua l\u00e4pi niin suurta l\u00e4hdemassaa, jos jokainen teos olisi pit\u00e4nyt katsoa l\u00e4pi kirjastossa tai erikseen tilata j\u00e4ljenteen\u00e4. Toisaalta vauhdilla karttuva aineisto on tutkijalle kaksiter\u00e4inen miekka, jos lopputuloksena on satoja gigoja huonosti j\u00e4sennetty\u00e4 materiaalia. Niin autuasta kuin onkin ladata tarvitsemansa teokset Google Booksista tai Archive.orgista, ei mist\u00e4\u00e4n ole j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4teen niin hyvi\u00e4 muistiinpanoja kuin teksteist\u00e4, joita olen k\u00e4ynyt l\u00e4pi pitkin\u00e4 intensiivisin\u00e4 kirjastop\u00e4ivin\u00e4 takaraivossa tieto siit\u00e4, ett\u00e4 niiden muistiinpanojen varassa on p\u00e4rj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tutkimusprosessin loppuun asti.<\/p>\n

Reima V\u00e4lim\u00e4ki on post doc -tutkija kulttuurihistoriassa ja Institutum Romanum Finlandiae -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n asiamies.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloitin kulttuurihistorian jatko-opintoni loppuvuodesta 2011 ja v\u00e4ittelin lokakuussa 2016 otsikolla The Awakener of Sleeping Men: Inquisitor Petrus Zwicker, the Waldenses, and the Retheologisation of Heresy in Late Medieval Germany. V\u00e4it\u00f6skirjani perustuu suurelta osin editoimattomaan k\u00e4sikirjoitusmateriaaliin, mutta my\u00f6s huomattavaan joukkoon uuden…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2197,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[125,2353,275],"class_list":["post-2196","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2196},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_OPIN_Va\u2560\u00ealima\u2560\u00eaki.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Reima V\u00e4lim\u00e4ki","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2196"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10029,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2196\/revisions\/10029"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2197"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}