T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4ni, miten monta aikamuotoa kieless\u00e4 voi olla. Esimerkkein\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n suomenkielt\u00e4 sek\u00e4 muita teit\u00e4 tutuiksi tulleita permil\u00e4isi\u00e4 kieli\u00e4. Pyrin kyseenalaistamaan vakiintuneita k\u00e4sityksi\u00e4 sek\u00e4 kielest\u00e4 ett\u00e4 sen tavoista ilmaista aikaa.<\/p>\n
Montako aikamuotoa suomessa on? Nelj\u00e4, sanoisi suurin osa peruskoulun k\u00e4yneist\u00e4: p\u00e4\u00e4asiassa nykyaikaa ilmaiseva preesens ja kolme mennytt\u00e4 aikaa ilmaisevaa muotoa, imperfekti (preteriti), perfekti ja pluskvamperfekti. T\u00e4t\u00e4 on syyt\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 hetkeksi pohtimaan. Aika voitaneen helposti jakaa kolmeen sen perusteella, onko se niin sanotusti edess\u00e4, takana vai t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Toisin sanoen tulevaisuuteen, menneisyyteen ja nykyisyyteen. N\u00e4in p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti siihen tulokseen, ettei kielik\u00e4\u00e4n voi tuntea enemp\u00e4\u00e4 aikamuotoja, joita voi olla kieless\u00e4 korkeintaan kolme: preesens (nykyaika), futuuri (tuleva aika) ja preteriti (mennyt aika). Suomen osalta tehty jako nelj\u00e4n aikamuodon ja muiden predikatiivisten verbimuotojen v\u00e4lill\u00e4 tuntuu olevan melko mielivaltainen. Luultavasti ruotsin perusteella on p\u00e4\u00e4dytty siihen, ett\u00e4 liittomuoto on tehnyt<\/em> lasketaan aikamuodoksi, kun taas melko vastaavalla tavalla rakentunut muoto on tekem\u00e4ss\u00e4<\/em> ei kelpaa joukkoon.<\/p>\n Minusta olisi luontevinta, jos yksinkertaiset aikamuodot olisivat ensisijaisia \u201dvarsinaisia aikamuotoja\u201d ja liittomuodot toissijaisia, sill\u00e4 ne ovat miltei v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 modaalisesti v\u00e4rittyneit\u00e4. Suomen sukukieliss\u00e4 udmurtissa ja komissa ajanilmaisutavat ovat erilaiset. Kumpikin tuntee futuurin, preesensin, kaksi yksinkertaista menneen ajan muotoa ja kasan liittoaikamuotoja. Kolmen aikamuodon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi liittomuodot voitaneen oitis hyl\u00e4t\u00e4, jolloin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 muotoa, joista kaksi kuvaa mennytt\u00e4 aikaa. Menneen ajan muotoja kutsutaan usein I preteritiksi ja II preteritiksi. J\u00e4lkimm\u00e4inen on kuitenkin selv\u00e4sti merkitympi: sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s evidentiaaliksi. Muoto kertoo sen, mit\u00e4 menneisyydess\u00e4 on tapahtunut, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puhuja ei ole ollut todistamassa tapahtunutta. II preteritill\u00e4 on siis selv\u00e4 modaalinen lataus, ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nkin yleisesti aikamutona.<\/p>\n Edell\u00e4 esitellyll\u00e4 vertailulla yrit\u00e4n kuvailla sit\u00e4, kuinka mielivaltaista kielen rakenteiden jaottelu joskus on. Moni varmaan tuohtuu ajatuksesta, etteiv\u00e4t jo ala-asteelta opitut nelj\u00e4 aikamuotoa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan t\u00e4sm\u00e4llisin kuvaus kielen ajanilmaisukapasiteetista. Silti on silloin t\u00e4ll\u00f6in hyv\u00e4 kyseenalaistaa vakiintuneetkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n Tomi Koivunen on valmistumista vaille valmis uralisti.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4ni, miten monta aikamuotoa kieless\u00e4 voi olla. Esimerkkein\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n suomenkielt\u00e4 sek\u00e4 muita teit\u00e4 tutuiksi tulleita permil\u00e4isi\u00e4 kieli\u00e4. Pyrin kyseenalaistamaan vakiintuneita k\u00e4sityksi\u00e4 sek\u00e4 kielest\u00e4 ett\u00e4 sen tavoista ilmaista aikaa. Montako aikamuotoa suomessa on? Nelj\u00e4, sanoisi suurin osa peruskoulun k\u00e4yneist\u00e4: p\u00e4\u00e4asiassa…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2203,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[125,2353,575],"class_list":["post-2202","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2202},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":575,"label":"suomalais-ugrilainen kielentutkimus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_OPISK_Koivunen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Tomi Koivunen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":575,"name":"suomalais-ugrilainen kielentutkimus","slug":"suomalais-ugrilainen-kielentutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":575,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2202"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2202\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9995,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2202\/revisions\/9995"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2202"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2202"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}