{"id":2228,"date":"2017-04-24T12:00:54","date_gmt":"2017-04-24T09:00:54","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2228"},"modified":"2024-05-07T15:24:59","modified_gmt":"2024-05-07T12:24:59","slug":"reformaatio-kulttuurin-ja-yhteiskunnan-muokkaajana-menneisyydessa-ja-nykyaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/reformaatio-kulttuurin-ja-yhteiskunnan-muokkaajana-menneisyydessa-ja-nykyaan\/","title":{"rendered":"Reformaatio kulttuurin ja yhteiskunnan muokkaajana menneisyydess\u00e4 ja nyky\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

TUCEMEMS-keskus<\/a> j\u00e4rjesti 15.\u201316. maaliskuuta seminaarin, jossa tarkasteltiin reformaation historiaa ja sen vaikutusta (suomalaiseen) yhteiskuntaan ja kulttuuriin.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Seminaariyleis\u00f6\u00e4. Kuva: Miika Norro.<\/figcaption><\/figure>\n

Seminaarin ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4siteltiin aluksi reformaation taustaa ja siihen johtaneita syit\u00e4. Professori emeritus Bertil Nilsson<\/strong> kertoi kirkollisesta tilanteesta Ruotsissa ennen reformaatiota. Kirkon piispat olivat 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa osallistuneet valtakunnan politiikkaan, ja valtaapit\u00e4vien vaihtuessa iso osa piispoista oli menett\u00e4nyt henkens\u00e4 tai joutunut maanpakoon. N\u00e4in ollen kirkko oli Ruotsissa heikossa asemassa kuningas Kustaa Vaasan aloittaessa reformaation 1527. Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhuivat my\u00f6s TT Ilmari Karimies<\/strong>, professori Kurt Villads Jensen<\/strong> ja professori Jason Lavery<\/strong>.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n viimeisen luennon piti professori, Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden erityisl\u00e4hettil\u00e4s Margot K\u00e4ssmann<\/strong>, joka puhui reformaation merkityksest\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. K\u00e4ssmann nosti esille asioita, joissa nyky-yhteiskuntamme voisi tarvita reformaatiota. Esimerkiksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on vaalia yhteytt\u00e4 my\u00f6s eri tavoin ajatteleviin. Samoin reformaation keskeinen sanoma, armo, kelpaaminen ilman tekoja, on todella t\u00e4rke\u00e4 viesti suoriutumista ja menestyst\u00e4 ihailevassa yhteiskunnassamme. P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi j\u00e4rjestettiin kiertok\u00e4vely Turussa, jossa dosentti Liisa Sepp\u00e4sen<\/strong> johdolla tutustuttiin reformaation aikaansaamiin muutoksiin Turussa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Margot K\u00e4ssman esitelm\u00f6i reformaation merkityksest\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Kuva: Miika Norro.<\/figcaption><\/figure>\n

Toinen p\u00e4iv\u00e4 aloitettiin pohtimalla kielen ja kansallisen identiteetin yhteytt\u00e4 reformaatioon. Professori emerita Kaisa H\u00e4kkinen<\/strong> puhui suomen kirjakielen synnyst\u00e4 reformaation aikana, ja FT Kaius Sinnem\u00e4ki<\/strong> esitti reformaation vaikuttaneen ep\u00e4suorasti suomen kielen muuttumiseen nationalistiseksi \u201dpyh\u00e4ksi\u201d kieleksi. VTT Anneli Portman<\/strong> puolestaan kertoi kuinka Ven\u00e4j\u00e4n keisarien julistukset muokkasivat suomen kansallista ymm\u00e4rryst\u00e4, jossa luterilaisuus oli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n

Professori Antti Laato<\/strong> puhui Lutherin juutalaisvastaisista kirjoituksista. TT Niko Huttunen<\/strong> puolestaan kertoi kuinka luterilainen esivaltaoppi on kehittynyt Suomessa, ja TM Sini Mikkola<\/strong> puhui Lutherin ajatuksista naisista. Seminaarin lopuksi Liisa Sepp\u00e4nen kertoi reformaation vaikutuksesta Turun kaupunkikuvaan, ja arkkipiispa emeritus Jukka Paarma<\/strong> pohti mit\u00e4 muutoksia reformaatio toi Suomen kirkolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Miika Norro ty\u00f6skentelee TUCEMEMS-keskuksessa ja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa kulttuurihistorian oppiaineessa<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TUCEMEMS-keskus j\u00e4rjesti 15.\u201316. maaliskuuta seminaarin, jossa tarkasteltiin reformaation historiaa ja sen vaikutusta (suomalaiseen) yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Seminaarin ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4siteltiin aluksi reformaation taustaa ja siihen johtaneita syit\u00e4. Professori emeritus Bertil Nilsson kertoi kirkollisesta tilanteesta Ruotsissa ennen reformaatiota. Kirkon piispat olivat…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2229,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[125,2353,401],"class_list":["post-2228","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-tucemems"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2228},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":401,"label":"TUCEMEMS"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TAPAH_Norro_A-720x480.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Miika Norro","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":401,"name":"TUCEMEMS","slug":"tucemems","term_group":0,"term_taxonomy_id":401,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":12,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2228"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9962,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2228\/revisions\/9962"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}