{"id":223,"date":"2012-03-26T12:01:59","date_gmt":"2012-03-26T09:01:59","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=223"},"modified":"2024-05-21T13:19:47","modified_gmt":"2024-05-21T10:19:47","slug":"siirtolaisuuden-eri-ilmioita-tarkasteltiin-juuret-suomessa-hankkeen-seminaarissa-porissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/siirtolaisuuden-eri-ilmioita-tarkasteltiin-juuret-suomessa-hankkeen-seminaarissa-porissa\/","title":{"rendered":"Siirtolaisuuden eri ilmi\u00f6it\u00e4 tarkasteltiin Juuret Suomessa -hankkeen seminaarissa Porissa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa k\u00e4ynnistyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 hanke, jossa selvitet\u00e4\u00e4n Euroopan maissa asuvien ulkosuomalaisten ja heid\u00e4n lastensa paluumuuton edellytyksi\u00e4. Hankkeen seminaari \u201dJuuret Suomessa\u201d j\u00e4rjestettiin Porin yliopistokeskuksessa 16.3.2012 ja seminaarin puheenvuoroissa siirtolaisuustutkimukseen erikoistuneet luennoitsijat pohtivat siirtolaisuuden eri ilmi\u00f6it\u00e4.<\/strong><\/p>\n<figure id=\"attachment_224\" aria-describedby=\"caption-attachment-224\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/2012\/03\/siirtolaisuuden-eri-ilmioita-tarkasteltiin-juuret-suomessa-hankkeen-seminaarissa-porissa\/tapah_laine_kuva\/\" rel=\"attachment wp-att-224\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-224\" title=\"TAPAH_Laine_kuva\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/03\/TAPAH_Laine_kuva-300x208.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"208\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-224\" class=\"wp-caption-text\">Juuret Suomessa -seminaarin yleis\u00f6\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 muistiinpanoja. Kuva Tarja Laine.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkil\u00e4 pohti suomalaisen maastamuuttajan profiilia ja muuton kohdealueita. Vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen kansalaisia muutti ulkomaille enemm\u00e4n kuin heit\u00e4 muutti takaisin. Suomi onkin perinteisesti ollut maastamuuttomaa. Heikkil\u00e4 my\u00f6s osoitti, mist\u00e4 p\u00e4in Suomea muuttajat ovat l\u00e4hteneet, minne on muutettu ja kuinka suuria muuttajam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat olleet: Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat menett\u00e4neet v\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n eniten, ja perinteisi\u00e4 muuttokohdemaita ovat olleet ja ovat Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat sek\u00e4 muut EU-maat.<\/p>\n<p>Siirtolaisuusinstituutin tietopalvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jouni Korkiasaari puolestaan esitteli suomalaisten maastamuuttoa Ruotsiin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Ruotsiin suuntautunut siirtolaisuus on aina ollut tilastojen k\u00e4rjess\u00e4 ja se on my\u00f6s tavallaan muodostanut oman tutkimusalueensa Euroopan siirtolaisuuden tutkimuksissa. Muutto Ruotsiin on ollut verraten helppoa l\u00e4heisen sijainnin ja historiallisten yhteyksien vuoksi. Ruotsin korkea palkka- ja elintaso, taloudellinen ja poliittinen vakaus sek\u00e4 nopea teollinen kehitys houkutti etenkin 1960\u20131970-luvuilla suomalaisia muuttamaan. Ruotsiin suuntautunut siirtolaisuus n\u00e4kyy yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 vuonna 2008 siell\u00e4 asui yhteens\u00e4 675\u00a0000 ruotsinsuomalaista. T\u00e4m\u00e4n joukon osuus on noin seitsem\u00e4n prosenttia Ruotsin koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkija Anna-Liisa Kuczynski \u00c5bo Akademista tarkasteli suomalais-puolalaisten kaksikulttuuristen perheiden kasvatusperiaatteita, niiden eroja ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 sek\u00e4 tehtyj\u00e4 kompromisseja. H\u00e4n totesikin, ett\u00e4 kulttuuriset arvot vaihtelevat ja muuttuvat muun muassa kollektiivisen ymp\u00e4rist\u00f6n ja ajankohdan mukaan. Kaksikulttuurisissa perheiss\u00e4 tarvitaan ymm\u00e4rryst\u00e4 puolin ja toisin, arvostusta toisen ajatuksia, periaatteita ja arvoja kohtaan sek\u00e4 kyky\u00e4 omaksua uusia asioita.<\/p>\n<p>Kulttuuriperinn\u00f6n professori Outi Tuomi-Nikula tarkasteli toisen polven saksansuomalaisia ja heid\u00e4n identiteetti\u00e4\u00e4n. Saksassa arvioidaan olevan 7000\u201310\u00a0000 toisen ja kolmannen polven suomalaista, joista valtaosa on varttunut saksalais-suomalaisissa perheiss\u00e4. Tuomi-Nikula l\u00e4hestyi aihetta ylirajaisuuden k\u00e4sitteen kautta tarkastellen muun muassa, miten ulkosuomalaisten lapset ja lastenlapset pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 yhteyksi\u00e4 Suomeen sek\u00e4 miss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa ylirajainen yhteys aktivoituu tai passivoituu. Tuomi-Nikula pohti my\u00f6s, mist\u00e4 muodostuu ulkosuomalaisten hybridi identiteetti ja millaisia tulkintoja se saa ajassa ja paikassa.<\/p>\n<p>Hankkeen projektisihteeri Tarja Laineen mukaan ulkosuomalaisilla on selke\u00e4sti halu ja tarve kertoa ajatuksistaan. T\u00e4st\u00e4 on osoituksena hankkeen aikana tehty kysely ja sen saama vastaanotto: vastauksia tuli kaikkiaan 820 kappaletta. Kyselyss\u00e4 ulkosuomalaisilta tiedusteltiin taustatietojen lis\u00e4ksi muun muassa maastamuuton syit\u00e4 ja uuden kotimaan arkeen liittyvi\u00e4 asioita, kielitaitoa ja koulutusta, ajatuksia Suomesta ja suomalaisuudesta sek\u00e4 mahdollisen paluumuuton edellytyksi\u00e4. Jokaisella vastaajalla oli my\u00f6s mahdollisuus kertoa oma tarinansa ulkosuomalaisena. N\u00e4m\u00e4 tarinat kertovat mit\u00e4 Suomesta ajatellaan ja miten suomalaisuus koetaan. Samalla tarinat osoittavat my\u00f6s sen, miten merkityksellist\u00e4 ulkosuomalaisiin kohdistuva tutkimus on.<\/p>\n<p><em>Tarja Laine<br \/>\nJuuret Suomessa -hankkeen projektisihteeri<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa k\u00e4ynnistyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 hanke, jossa selvitet\u00e4\u00e4n Euroopan maissa asuvien ulkosuomalaisten ja heid\u00e4n lastensa paluumuuton edellytyksi\u00e4. Hankkeen seminaari \u201dJuuret Suomessa\u201d j\u00e4rjestettiin Porin yliopistokeskuksessa 16.3.2012 ja seminaarin puheenvuoroissa siirtolaisuustutkimukseen erikoistuneet luennoitsijat pohtivat siirtolaisuuden eri ilmi\u00f6it\u00e4. Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":224,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,389,209,215],"class_list":["post-223","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-kulttuuriperinnon-tutkimus","tag-kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma","tag-pori"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":223},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":389,"label":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus"},{"value":209,"label":"Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma"},{"value":215,"label":"Pori"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/03\/TAPAH_Laine_kuva-720x501.jpg",431,300,true],"author_info":{"display_name":"Tarja Laine","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":389,"name":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus","slug":"kulttuuriperinnon-tutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":389,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"},{"term_id":209,"name":"Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma","slug":"kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma","term_group":0,"term_taxonomy_id":209,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"},{"term_id":215,"name":"Pori","slug":"pori","term_group":0,"term_taxonomy_id":215,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=223"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10523,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions\/10523"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=223"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=223"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}