![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TAPAH_Saarikoski_kuva1-300x203.jpg\")
<\/a>Suomen pelimuseon taustaorganisaatio on Tampereen Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva ryhm\u00e4, joka j\u00e4rjesti vuonna 2012 viikon kest\u00e4neen Suomalaiset pelit silloin ja nyt<\/em> -n\u00e4yttelyn Rupriikissa. Pelimuseon suunnittelussa, tuotannossa ja k\u00e4sikirjoittamisessa mukana olleen tutkija Niklas Nylundin<\/strong> mukaan vuonna 2012 oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Tampereelta l\u00f6ytyisi riitt\u00e4v\u00e4sti asiantuntemusta luoda pysyv\u00e4, suomalaista pelikulttuuria esittelev\u00e4 museo. Alkuvaiheessa mietittiin hyvin tarkasti millaisia painotuksia tulevalla museolla olisi.<\/p>\n Nykyaikaisen ja toimivan pelin\u00e4yttelyn suunnittelu ja toteutus edellytt\u00e4v\u00e4t paitsi monien eri alojen asiantuntijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s jonkun sopivan n\u00e4k\u00f6kulmarajauksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Varsinkin vaihtuvien pelin\u00e4yttelyiden perusongelmana on ollut niiden yll\u00e4tyksett\u00f6myys ja samalla kaavalla toteutetut peruskonseptit. Kronologisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 esitellyt, pelkill\u00e4 perustiedoilla varustetut pelit, koneet ja oheistuotteet eiv\u00e4t tarjoa aiheesta kiinnostuneelle nykyk\u00e4vij\u00e4lle mit\u00e4\u00e4n uutta tai erilaista.<\/p>\n Pelimuseon suunnittelun valintaperusteissa painottui, ett\u00e4 museo avaisi monipuolisemmin suomalaisen pelihistorian kirjoa. Mukaan valittiin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi lauta-, kortti- ja roolipelit. N\u00e4in laajan peruskonseptin valinta on ollut l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kunnioitettava mutta toisaalta ty\u00f6l\u00e4s.<\/p>\n Toteutunut pelimuseo kattaa ajallisesti suomalaista pelaamista noin sadan vuoden ajalta. Suuri osa esineist\u00e4 on per\u00e4isin Pelikonepeijoonien kokoelmasta, mutta lis\u00e4ksi on otettu vastaan satoja yksitt\u00e4isten pelien tekemiseen liittyvi\u00e4 lainoja ja lahjoituksia. Museon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut noin 400 neli\u00f6n tila, joka on hy\u00f6dynnetty varsin tehokkaasti. Mukana on my\u00f6s luentoihin ja ty\u00f6pajoihin soveltuva monitoimitila Areena sek\u00e4 pieni vaihtuvien n\u00e4yttelyiden tila Studio. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti Suomen pelimuseo<\/a> on kansainv\u00e4lisestikin ainutlaatuinen. Euroopassa l\u00e4hin vertailukohta on sit\u00e4 hieman suurempi Berliinin pelimuseo<\/a>, jonka kokoelmissa ei tosin ole lainkaan ei-digitaalisia pelej\u00e4.<\/p>\n Tampereen historia tulee selv\u00e4sti esille joissain pelivalinnoissa. Museossa vanhin esill\u00e4 oleva peli on vuonna 1918 joulumarkkinoille tullut lautapeli Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918<\/em>. Ajallisesti suuri osa kokoelmasta painottuu luonnollisesti 1980-luvun j\u00e4lkeisiin tuotantoihin. Kansainv\u00e4lisesti menestyneiden digitaalisten pelien (Angry Birds, Trine, Max Payne<\/em>) ja varhaisten klassikoiden (Sanxion<\/em>) rinnalla n\u00e4kee my\u00f6s runsaasti pientuotantoja ja jopa t\u00e4ysin harrastajavetoisia pelej\u00e4.<\/p>\n Pelattavia hallipelej\u00e4 on puolestaan koottu yhteen isompaan huoneeseen ja rooli-, kortti- ja lautapelej\u00e4 l\u00f6ytyy enimm\u00e4kseen vitriineiss\u00e4. Tekij\u00f6iden ja tutkijoiden videohaastattelut, dokumentit ja esineist\u00f6t tukevat pelien historiallista kontekstualisointia. Esillepanossa painottuu erityisesti pelien tekeminen ja suunnittelu, vaikka tarjolla on my\u00f6s pelaajien muistelmatyyppist\u00e4 materiaalia.<\/p>\n Niklas Nylund my\u00f6nt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 n\u00e4in monipolvisen n\u00e4yttelypaketin valinta oli tuotannollisesti hyvin haastavaa \u2013 erityisesti vanhempien pelien nyanssit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aukene kovin helposti nykyk\u00e4vij\u00f6ille. N\u00e4yttelyk\u00e4vij\u00f6iden mahdollisuus pelata kymmeni\u00e4 esill\u00e4 olevia pelej\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s laitteiden huoltotarvetta ja rikkoontumisriski\u00e4. Pelikonepeijoonien tarjoamalle tekniselle asiantuntija-avulle on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 jatkuvaa tarvetta l\u00e4hivuosina.<\/p>\n N\u00e4yttelyyn tutustuneet opiskelijat n\u00e4yttiv\u00e4t selv\u00e4sti viihtyv\u00e4n niiden pelien parissa, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t heiss\u00e4 eniten lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Itse keski-ik\u00e4istyneen\u00e4 tutkijana siirryin liiankin tutun Commodore 64:n parista suoraan flipperien ja Pongin \u00e4\u00e4reen. Eri vuosikymmenien pelihuoneita kuvaavat interi\u00f6\u00f6rit olivat huolella suunniteltuja ja loivat juuri oikeantyyppist\u00e4 tunnelmaa. Suurin kokonaisuus oli 2000-luvun alkuun sijoitettu pelikauppa. Tilan tehokas k\u00e4ytt\u00f6 tuotti toisinaan pieni\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmia: jotkut kokeilemistani pelilaitteiden ohjaimista oli sijoitettu melko alas ja pienelle alustalle, mik\u00e4 oli ergonomian kannalta hankalaa.<\/p>\n Tulevaisuuden kehitt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa on pieni vaihtuvien n\u00e4yttelyiden alue, joka tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi yksitt\u00e4isen peliyrityksen toiminnan esittelyyn. Kyselless\u00e4ni muita tulevaisuuden kehitt\u00e4miskohteita Nylund painotti, ett\u00e4 jatkossakin kokoelmaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useampien suomalaisten pelien osalta. Museo on kiinnostunut tallentamaan enemm\u00e4n my\u00f6s arkip\u00e4iv\u00e4n pelaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 aineistoa.<\/p>\n Suomen pelimuseo vaikutti kokonaisuudeltaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n toimivalta ja kokoonsa n\u00e4hden huolellisesti suunnitellulta. Museon toimintakonseptin ajallinen laajuus ei n\u00e4ilt\u00e4 osin vaikuttanut mitenk\u00e4\u00e4n ongelmalliselta, vaikka tietenkin yksitt\u00e4inen peliharrastaja saattaa aina toisinaan mietti\u00e4 museossa esill\u00e4 olevien pelien ja muun aineiston valintaperusteita. Todella suosituksi museon on joka tapauksessa noussut heti alkuvuodesta, sill\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n loppiaisviikonlopun aikana museossa k\u00e4vi yli 3000 museovierasta.<\/p>\n Suomen pelimuseo on Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteisty\u00f6hanke. Pelimuseo sijaitsee Tampereen museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa. Museossa on esill\u00e4 asiantuntijaraadin avustuksella valitut 100 suomalaista peli\u00e4. P\u00e4\u00e4osassa ovat digitaaliset pelit (n. 70 %), mutta mukana on my\u00f6s mm. lauta-, kortti- ja roolipelej\u00e4. Museossa on yhteens\u00e4 yli 60 pelattavaa peli\u00e4, miltei 40 haastatteluvideota ja pienoisdokumenttia sek\u00e4 satoja museoesineit\u00e4.<\/em><\/p>\n Petri Saarikoski on Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n Katsaus julkaistaan my\u00f6s Tekniikan Waiheita <\/em>-lehdess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tutustuin ensimm\u00e4isen kerran Tampereen pelimuseohankkeeseen sen aloitusseminaarissa 31. maaliskuuta 2015. Joukkorahoituskampanja k\u00e4ynnistettiin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja se rikkoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Mesenaatti-palvelun yhden p\u00e4iv\u00e4n lahjoitusenn\u00e4tyksen. Muistan edelleen p\u00e4iv\u00e4n aikana vallinneen vilpitt\u00f6m\u00e4n innostuneen ilmapiiriin, joka n\u00e4kyi virallisissa asiantuntijapuheenvuoroissa ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4keskusteluissa. Olen itse ammattini puolesta…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2245,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113,119],"tags":[125,281,2353],"class_list":["post-2244","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-digitaalinen-kulttuuri","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2244},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":281,"label":"digitaalinen kulttuuri"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TAPAH_Saarikoski.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Petri Saarikoski","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":281,"name":"digitaalinen kulttuuri","slug":"digitaalinen-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":281,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2244"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9993,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2244\/revisions\/9993"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TAPAH_Saarikoski_kuva2-300x225.jpg\")
<\/a>