{"id":2263,"date":"2017-04-24T12:00:16","date_gmt":"2017-04-24T09:00:16","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2263"},"modified":"2024-05-13T09:03:53","modified_gmt":"2024-05-13T06:03:53","slug":"ranskan-monikulttuuriset-lahiot-nuorten-siirtolaistaustaisten-kirjailijoiden-kuvaamina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ranskan-monikulttuuriset-lahiot-nuorten-siirtolaistaustaisten-kirjailijoiden-kuvaamina\/","title":{"rendered":"Ranskan monikulttuuriset l\u00e4hi\u00f6t nuorten siirtolaistaustaisten kirjailijoiden kuvaamina"},"content":{"rendered":"

Ranskassa l\u00e4hi\u00f6t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein marginaalisina ja pahamaineisina paikkoina, joita leimaavat erilaiset sosiaaliset ongelmat. Ne ovat ep\u00e4paikkoja, joilla ranskalaisen antropologi\u00a0Marc Aug\u00e9nin<\/strong> mukaan ei ole omaa historiaa, identiteetti\u00e4 tai kulttuurisia arvoja. L\u00e4hi\u00f6keskustelut kietoutuvat l\u00e4heisesti my\u00f6s globalisaation ja monikulttuurisuuden kysymyksiin sek\u00e4 maahanmuuttopolitiikkaan ja erityisesti sen ongelmiin. Medialla on ollut keskeinen asema l\u00e4hi\u00f6ihin liittyv\u00e4n kielteisen ja yksipuolisen kuvaston tuottamisessa, mutta my\u00f6s romaanit ja elokuvat ovat rakentaneet ja yll\u00e4pit\u00e4neet l\u00e4hi\u00f6ihin liittyvi\u00e4 mielikuvia ja stereotypioita.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>L\u00e4hi\u00f6iden naiset kahden kulttuurin v\u00e4liss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kirjallisuudessa l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 on kuvattu erityisen paljon 1980-luvulta l\u00e4htien, jolloin siirtolaistaustaiset nuoret alkoivat kertoa omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4. Tarinat kuvasivat toisen ja kolmannen maahanmuuttajasukupolven kokemuksia, joita leimasivat l\u00e4hi\u00f6iden ongelmat kuten rasismi, v\u00e4kivalta, k\u00f6yhyys sek\u00e4 ranskalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen vaikeus. Naisten l\u00e4hi\u00f6tarinoissa korostuivat koulun ja kodin yhteent\u00f6rm\u00e4ys sek\u00e4 sukupuolten v\u00e4linen ep\u00e4tasa-arvo. Soraya Ninin<\/strong> romaani Ils disent que je suis une beurette<\/em> (1993) kuvaa Marseillen l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4 asuvaa algerialaistaustaista Samiaa, joka joutuu tasapainoilemaan perheen muslimikulttuurin ja koulussa omaksutun ranskalaisen kulttuurin v\u00e4liss\u00e4. Samira Bellil<\/strong> taas kiinnitt\u00e4\u00e4 teoksellaan Dans l\u2019enfer des tournantes<\/em> (2002) huomion naisiin kohdistuvaan (seksuaaliseen) v\u00e4kivaltaan l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4. Vaikka naisten tarinat usein toistavat mielikuvaa naisista ep\u00e4tasa-arvon ja v\u00e4kivallan uhreina, niiss\u00e4 korostuu my\u00f6s koulutuksen merkitys, joka tarjoaa naisille mahdollisuuden sopeutua ranskalaiseen yhteiskuntaan.<\/p>\n

\"\"<\/a>Arki tuo uusia n\u00e4k\u00f6kulmia l\u00e4hi\u00f6kuvauksiin<\/strong><\/p>\n

Romaanit ovat 2000-luvulta l\u00e4htien tuottaneet my\u00f6s uudenlaisia, monimuotoisempia tulkintoja l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4, joissa niiden oma historia ja identiteetti korostuvat. Esimerkiksi Fa\u00efza Gu\u00e8nen<\/strong> romaani H\u00e4ll\u00e4 v\u00e4li\u00e4 huomisella<\/em> (suom. 2005, ransk. Kiffe kiffe demain<\/em>, 2004) haastaa yksipuolisen l\u00e4hi\u00f6kuvan ja tarjoaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia l\u00e4hi\u00f6ihin kuvaamalla raikkaalla ja humoristisella tavalla nuoren tyt\u00f6n ja t\u00e4m\u00e4n \u00e4idin el\u00e4m\u00e4\u00e4 pariisilaisl\u00e4hi\u00f6ss\u00e4. Romaanin monipuolinen l\u00e4hi\u00f6kuva rakentuu nimenomaan l\u00e4hi\u00f6n tavallisen arjen kuvauksista. Romaanit tuottavat ja vahvistavat l\u00e4hi\u00f6ihin liitettyj\u00e4 merkityksi\u00e4, joten uudenlaiset ja luutuneita ajattelutapoja ravistelevat tulkinnat l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 ovat hyvin tervetulleita.<\/p>\n

Mirka Ahonen on kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija, joka valmistelee Turun yliopiston ranskan oppiaineessa v\u00e4it\u00f6skirjaansa. Sen aiheena ovat naiset, kaupunkitila ja erityisesti l\u00e4hi\u00f6t ranskalaisessa kirjallisuudessa 1960-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ranskassa l\u00e4hi\u00f6t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein marginaalisina ja pahamaineisina paikkoina, joita leimaavat erilaiset sosiaaliset ongelmat. Ne ovat ep\u00e4paikkoja, joilla ranskalaisen antropologi\u00a0Marc Aug\u00e9nin mukaan ei ole omaa historiaa, identiteetti\u00e4 tai kulttuurisia arvoja. L\u00e4hi\u00f6keskustelut kietoutuvat l\u00e4heisesti my\u00f6s globalisaation ja monikulttuurisuuden kysymyksiin sek\u00e4 maahanmuuttopolitiikkaan ja…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2264,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,413],"class_list":["post-2263","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-ranska"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2263},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":413,"label":"ranska"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Ahonen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Mirka Ahonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":413,"name":"ranska","slug":"ranska","term_group":0,"term_taxonomy_id":413,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2263"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10015,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2263\/revisions\/10015"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2264"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}