{"id":2284,"date":"2017-04-24T12:00:27","date_gmt":"2017-04-24T09:00:27","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2284"},"modified":"2024-05-07T16:09:59","modified_gmt":"2024-05-07T13:09:59","slug":"paikan-ajallinen-kerroksellisuus-nomadeja-ja-talonpoikia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/paikan-ajallinen-kerroksellisuus-nomadeja-ja-talonpoikia\/","title":{"rendered":"Paikan ajallinen kerroksellisuus \u2013 nomadeja ja talonpoikia"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
\u00c1rp\u00e1din muistomerkki 1890-luvulta (Ede Kall\u00f3s 1896). Kuva: Hanneleena Hieta 2016.<\/figcaption><\/figure>\n

Kaakkois-Unkarissa keskell\u00e4 pustaa seisovat Szerin luostarinrauniot. Monet unkarilaiset ajattelevat paikan liittyv\u00e4n madjaarien maahantuloon 890-luvun lopulla. 1200-lukulaisessa kronikassa mainitaan, ett\u00e4 heimop\u00e4\u00e4llik\u00f6t kokoontuivat siell\u00e4 jakamaan Unkarin alueet kesken\u00e4\u00e4n maahantulon j\u00e4lkeen. Kronikka palveli silloisten valtaa pit\u00e4vien sukujen etuja, eik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti kuvaa todellisia tapahtumia.<\/p>\n

Kansallisromantiikkaa ja sosialismia<\/strong><\/p>\n

Kronikan unkarinnos 1800-luvulla her\u00e4tti laajaa kiinnostusta. Kun Franz Josef<\/strong> ja Elisabet<\/strong> kruunattiin Budapestissa 1867, kruunajaiskumpuun oli tuotu multaa Szerist\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Nomadiaikojen hevostaiton\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n pelej\u00e4 ja sotataitoja. Kuva: Hanneleena Hieta 2016.<\/figcaption><\/figure>\n

Unkarin tuhatvuotisjuhlallisuuksien (1896) ohjelmanumerona luostarinraunioiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n puistoon pystytettiin heimop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 \u00c1rp\u00e1din<\/strong> muistomerkki. T\u00e4st\u00e4 alkoivat vuotuiset tapaamiset, jotka jatkuivat aina sosialismiin saakka. 1930-luvulla perustettiin Kansallinen \u00c1rp\u00e1d-puisto. Vuonna 1945 uusi symbolinen tapahtuma sai t\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n: tehtiin toinen maanjako. Suurtilojen maat jaettiin maattomille. R\u00e1kosin diktatuurin aikana puistoon liitetty kansallismielinen aate oli kielletty. Vuonna 1957 vuotuisjuhlat aloitettiin j\u00e4lleen nimell\u00e4 talonpoikais-ty\u00f6l\u00e4istapaamiset. V\u00e4ke\u00e4 tapahtumiin osallistui tuhansittain. Niiss\u00e4 oli aina mukana my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 poliitikkoja.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kronikoitsija Anonymuksen patsas (Mih\u00e1ly M\u00e9sz\u00e1ros 2001). Kuva: Hanneleena Hieta 2006.<\/figcaption><\/figure>\n

Vuonna 1970 sosiologi Ferenc Erdei ehdotti, ett\u00e4 puistoa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n perustettaisiin muistokomitea. Szerin luostarinraunioiden ja \u00c1rp\u00e1din muistomerkin tuli toimia valtion perustamisen muistopaikkana ja maahantulon aikaa ja varhaista keskiaikaa tulisi tutkia arkeologisilla kaivauksilla. Suunnitelmiin lis\u00e4ttiin taiteilija \u00c1rp\u00e1d Fesztyn tuhatvuotisjuhlallisuuksiin maalaaman sykloramamaalauksen restaurointi ja n\u00e4ytteillepano. Sen aihe on unkarilaisten maahantulo.<\/p>\n

El\u00e4myksellisyys nousussa<\/strong><\/p>\n

Paikalle nousi suuri n\u00e4yttelyrakennus ja ulkomuseo. 1990-luvulla alueelle kertyi my\u00f6s muita rakennuksia ja muistomerkkej\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n suuremmalle sijalle ovat nousseet hevostaiton\u00e4yt\u00f6kset ja jurtat, joissa el\u00e4v\u00f6itt\u00e4j\u00e4t esitt\u00e4v\u00e4t maahantulon ajan kulttuuria. Puistossa on uusi vierailijakeskus, jossa esitell\u00e4\u00e4n Unkarin historiaa 3D-teknologialla.<\/p>\n

Tutkimushanke Nomadeja ja talonpoikia<\/em><\/strong><\/p>\n

Tutkin t\u00e4m\u00e4n kulttuuriperint\u00f6kohteen,\u00a0\u00d3pusztaszerin kansallis-historiallisen muistomerkkipuiston<\/a>, toimintastrategioita Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa<\/p>\n

\"\"<\/a>
Sosialismin aikana puistossa juhlittiin kansallismielisten aiheiden sijaan \u201duuden leiv\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u201d (Val\u00e9ria T\u00f3th 1982). Kuva: Hanneleena Hieta 2006.<\/figcaption><\/figure>\n

hankkeessa Nomadeja ja talonpoikia (2017\u20132019). Toinen tutkimuskohde liittyy puiston k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kuntaan: mik\u00e4 on symboliikan k\u00e4ytt\u00f6voima, mit\u00e4 puistosta haetaan 2010-luvulla? Kansatieteilij\u00e4 L\u00e1szl\u00f3 M\u00f3d Szegedin yliopistosta tutkii puistoa rituaalisena tilana eri aikoina. H\u00e4n problematisoi eri muistomerkkien pystytysmotivaatioita ja niiden siirtely\u00e4 alueen sis\u00e4ll\u00e4. Hankkeessa on mukana my\u00f6s opiskelijoita Szegedin yliopistosta. Hankkeen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 monitieteinen seminaari unkarilaisuuden symbolisesta esitt\u00e4misest\u00e4 ennen ja nyt.<\/p>\n

FT Hanneleena Hieta on kansatieteen ma. yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaakkois-Unkarissa keskell\u00e4 pustaa seisovat Szerin luostarinrauniot. Monet unkarilaiset ajattelevat paikan liittyv\u00e4n madjaarien maahantuloon 890-luvun lopulla. 1200-lukulaisessa kronikassa mainitaan, ett\u00e4 heimop\u00e4\u00e4llik\u00f6t kokoontuivat siell\u00e4 jakamaan Unkarin alueet kesken\u00e4\u00e4n maahantulon j\u00e4lkeen. Kronikka palveli silloisten valtaa pit\u00e4vien sukujen etuja, eik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti kuvaa todellisia tapahtumia….<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2285,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,269],"class_list":["post-2284","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2284},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Hieta.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Hannaleena Hieta","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2284"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9991,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2284\/revisions\/9991"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}