{"id":2300,"date":"2017-04-24T12:00:24","date_gmt":"2017-04-24T09:00:24","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2300"},"modified":"2024-05-07T16:13:21","modified_gmt":"2024-05-07T13:13:21","slug":"historiallista-nuoruutta-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/historiallista-nuoruutta-etsimassa\/","title":{"rendered":"Historiallista nuoruutta etsim\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ik\u00e4 ei ole vain absoluuttinen numero, vaan se on erilaisten merkityksien muodostama kokonaisuus. Ihmisen eri ik\u00e4kaudet \u2013 lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus \u2013 eiv\u00e4t ole selv\u00e4rajaisia, itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 vaiheita, vaan neuvottelun ja sopimisen tuloksia. Ihmisen ik\u00e4\u00e4n ja ik\u00e4kausiin liittyv\u00e4t merkitykset sek\u00e4 niiden rajat ovat aina olleet historiallisesti muuttuvia.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Pikkupoika lapsenmekossa. Flaamilainen koulukunta 1625. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Antiikin perint\u00f6<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 tarkastelen varhaismodernin, karkeasti 1500\u20121800-lukujen, erityisesti yl\u00e4luokkaista nuoruutta. Varhaismodernin ajan ik\u00e4k\u00e4sitykset juonsivat juurensa antiikin ajattelun perint\u00f6\u00f6n. Ihmisen ik\u00e4 jaettiin karkeasti seitsem\u00e4n vuoden jaksoihin. Jokaisessa vaiheessa ihminen koki tiettyj\u00e4 fyysisi\u00e4 muutoksia. Ajan l\u00e4\u00e4ketieteellisen ajattelun mukaan lapsen keho oli kostea ja se kuivui hiljalleen kun kehon sis\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi. Vanhuus oli puolestaan uusi lapsuus, jolloin koskeus ja kylmyys lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t uudelleen.<\/p>\n

My\u00f6s j\u00e4rki kasvoi i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Sis\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6 piti huolen siit\u00e4, ett\u00e4 erityisesti nuoret olivat kiivaita, mutta j\u00e4rki ei viel\u00e4 ohjannut heid\u00e4n tekemisi\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti. 1700-luvun loppua kohden esitettiin, ett\u00e4 nuoret ja lapset erotti aikuisista hermostojen herkkyys ja hauraus.<\/p>\n

\"\"<\/a>
\u00c4iti ja tyt\u00e4r k\u00e4sit\u00f6iden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Jean-Sim\u00e9on Chardin 1740. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Sukupuoli, sosiaalinen asema ja nuoruuden kokemus<\/strong><\/p>\n

Nuoruuden kokemukseen vaikuttivat vahvasti sukupuoli ja sosiaalinen asema. Paremmassa sosiaalisessa asemassa olevat lapset ja nuoret saivat koulutusta, eik\u00e4 heid\u00e4n tarvinnut esimerkiksi l\u00e4hte\u00e4 kotoa ty\u00f6nhakuun. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n materiaaliset elinolot vaihtelivat suuresti.<\/p>\n

Eri ik\u00e4vaiheet huomioitiin tyt\u00f6ill\u00e4 ja pojilla eri tavoin. Seitsem\u00e4nvuotiaina pojat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pois lapsuuden mekoista, kun taas tyt\u00f6t pukeutuivat pitk\u00e4lti samalla tavoin ainakin rippikouluik\u00e4\u00e4n asti. Pojat l\u00e4htiv\u00e4t kouluun, tyt\u00f6t opiskelivat kotosalla. Kasvatus ja koulutus olivat sukupuolittuneita, sill\u00e4 tyt\u00f6ilt\u00e4 ja pojilta odotettiin eri asioita. Tyt\u00f6ist\u00e4 tuli \u00e4itej\u00e4 ja vaimoja, joten heid\u00e4n tarvitsi opetella n\u00e4it\u00e4 rooleja varten tarvittavia taitoja. Mit\u00e4 ylh\u00e4isempi perheen asema, sit\u00e4 enemm\u00e4n lapsilta vaadittiin my\u00f6s sosiaalisia taitoja. Avioliitto oli t\u00e4rke\u00e4 merkkipaalu, josta aikuisuuden katsottiin alkavan.<\/p>\n

Ottamalla huomioon erilaisia tekij\u00f6it\u00e4, kuten sukupuoli, luokka, ik\u00e4k\u00e4sitykset ja niiden historiallisuus, menneisyyden lapsuudesta ja nuoruudesta saadaan aikaan monivivahteinen kuva nuoruuden kokemuksesta.<\/p>\n

Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki viimeistelee kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjaansa 1700-luvun tytt\u00f6ydest\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ik\u00e4 ei ole vain absoluuttinen numero, vaan se on erilaisten merkityksien muodostama kokonaisuus. Ihmisen eri ik\u00e4kaudet \u2013 lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus \u2013 eiv\u00e4t ole selv\u00e4rajaisia, itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 vaiheita, vaan neuvottelun ja sopimisen tuloksia. Ihmisen ik\u00e4\u00e4n ja ik\u00e4kausiin liittyv\u00e4t merkitykset…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2301,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,275],"class_list":["post-2300","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2300},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Karppinen-Kummunma\u2560\u00eaki.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2300"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9997,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2300\/revisions\/9997"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2301"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}