{"id":2321,"date":"2017-04-24T12:00:55","date_gmt":"2017-04-24T09:00:55","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2321"},"modified":"2024-05-07T15:21:01","modified_gmt":"2024-05-07T12:21:01","slug":"aika-pimeaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/aika-pimeaa\/","title":{"rendered":"Aika pime\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 iltaan laskeutuu h\u00e4m\u00e4r\u00e4. Pimeyteen vaikuttavat kuitenkin monet seikat. Kaupungissa pimeys on erilaista kuin maaseudulla. Talvella hanki voi valaista pimeytt\u00e4, ja syksyll\u00e4 sateen kastelemat kadut luovat erilaisen pimeyden ja antavat sille toisenlaisia merkityksi\u00e4 kuin kes\u00e4illan pimeys. Esiteollinen pimeys on eronnut nykyp\u00e4iv\u00e4n valosaasteen verhoamasta pimeydest\u00e4. H\u00e4m\u00e4r\u00e4llekin on olemassa useita virallisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Pimeys tarjoaakin mielenkiintoisen tutkimuskohteen monipuolisuudessaan.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2323\" aria-describedby=\"caption-attachment-2323\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Lahtinen_Kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2323\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Lahtinen_Kuva1-300x226.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"226\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2323\" class=\"wp-caption-text\">Pimeys merell\u00e4. J. M. W.Turner, Fishermen at Sea, 1796. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Aistittu pimeys<\/strong><\/p>\n<p>Pimeys muuttaa ymp\u00e4rist\u00f6n, kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaiselta h\u00e4m\u00e4r\u00e4n laskeuduttua. Y\u00f6ll\u00e4 ei ole voitu luottaa vain n\u00e4k\u00f6kykyyn, vaan on pit\u00e4nyt turvautua my\u00f6s muihin aisteihin. Pime\u00e4ss\u00e4 suunnistettiin erilaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuuntelemalla. Puron solina, sammakoiden kurnutus, laineiden liplatus ja tuulen ulvonta mainitaan monissa matkakertomuksissa. My\u00f6s hajujen merkitys on ollut suuri y\u00f6aikaan matkatessa. Toisissa paikoissa oli y\u00f6ll\u00e4 niin paha haju, ett\u00e4 pime\u00e4n tullen kannatti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kyseisess\u00e4 kohteessa liikkumista. Toisaalta raikkaan kasteisessa y\u00f6ilmassa tuoksut saattoivat viipyill\u00e4 ja voimistua, houkutellen viiv\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n ulkosalla y\u00f6n pimein\u00e4 tunteina.<\/p>\n<p><strong>Matkailijan pimeys<\/strong><\/p>\n<p>Matkustettaessa ollaan aina vieraassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kun vierauteen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n pimeys, on matkalaisen voinut olla vaikeaa pysy\u00e4 liikkeess\u00e4 y\u00f6ll\u00e4. Matkaa on kuitenkin tehty my\u00f6s pime\u00e4ll\u00e4, monenlaisista syist\u00e4. On voitu haluta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 y\u00f6aika hyv\u00e4ksi, jotta matkanteko etenisi nopeammin. Pime\u00e4ss\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4hty tiet\u00e4, jolloin eksymisen vaara on ollut hyvin todellinen. Pime\u00e4ss\u00e4 saattoi lymyt\u00e4 my\u00f6s muita vaaroja, ja toisinaan matkalaisen oli vaikea saada paikallisia oppaikseen y\u00f6ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tiesiv\u00e4t, millaista v\u00e4ke\u00e4 seudulla liikkui pime\u00e4\u00e4n aikaan. Pime\u00e4ll\u00e4 merell\u00e4 liikuttaessa oli syyt\u00e4 v\u00e4ltell\u00e4 petollista rannikkoa ja pysytell\u00e4 avomerell\u00e4. Y\u00f6 avomerell\u00e4 on ollut jopa turvallinen ajankohta niille, jotka osasivat suunnistaa t\u00e4htien avulla.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2325\" aria-describedby=\"caption-attachment-2325\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Lahtinen_Kuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2325\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Lahtinen_Kuva2-300x211.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"211\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2325\" class=\"wp-caption-text\">Kuunvalossa Rooman raunioilla. Rom im Mondschein, 1820-luku. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Aina y\u00f6aika ei ole tuonut pimeytt\u00e4 tullessaan. Kuunvaloa kutsuttiin toisinaan toiseksi auringoksi, ja sen kajossa n\u00e4ki liikkua l\u00e4hes yht\u00e4 hyvin kuin p\u00e4iv\u00e4nvalossa. Kuun sanottiin kuitenkin k\u00e4yv\u00e4n jatkuvaa taistelua pilvi\u00e4 vastaan, jotka pystyiv\u00e4t koska tahansa peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n taivaalta loistavan valon j\u00e4tt\u00e4en matkalaiset pilkkopime\u00e4\u00e4n. Toisinaan matkailijat l\u00e4htiv\u00e4t katsomaan kohteita kuunvalossa vain sen vuoksi, ett\u00e4 auringon laskettua ilma oli miellytt\u00e4v\u00e4mpi. Pimeys on my\u00f6s tuonut lis\u00e4arvoa joillekin kohteille, ja niit\u00e4 haluttiin ihailla y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4r\u00e4n ja pime\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t <a href=\"https:\/\/www.ursa.fi\/kirjat\/lisamateriaalia\/tahdet-vuosikirja\/maaritelmia.html\">T\u00e4htitieteellinen yhdistys Ursan <em>T\u00e4hdet<\/em>-vuosikirjan sivuilla<\/a>.<\/p>\n<p><em>Susanna Lahtinen on kulttuurihistorian tohtorikoulutettava, joka tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan pimeytt\u00e4 ja sille annettuja merkityksi\u00e4 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen brittien matkakertomuksissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 iltaan laskeutuu h\u00e4m\u00e4r\u00e4. Pimeyteen vaikuttavat kuitenkin monet seikat. Kaupungissa pimeys on erilaista kuin maaseudulla. Talvella hanki voi valaista pimeytt\u00e4, ja syksyll\u00e4 sateen kastelemat kadut luovat erilaisen pimeyden ja antavat sille toisenlaisia merkityksi\u00e4 kuin kes\u00e4illan pimeys. Esiteollinen pimeys on&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2322,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,275],"class_list":["post-2321","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2321},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Lahtinen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Susanna Lahtinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2321"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9960,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2321\/revisions\/9960"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}