{"id":2330,"date":"2017-04-24T12:00:51","date_gmt":"2017-04-24T09:00:51","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2330"},"modified":"2024-05-07T15:26:00","modified_gmt":"2024-05-07T12:26:00","slug":"sumu-projekti-ja-2000-luvun-taidemusiikin-yhteiskunnallisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/sumu-projekti-ja-2000-luvun-taidemusiikin-yhteiskunnallisuus\/","title":{"rendered":"SUMU-projekti ja 2000-luvun taidemusiikin yhteiskunnallisuus"},"content":{"rendered":"

Suomalaisella nykytaiteella on keskeinen merkitys k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 yhteiskunnallisia traumoja, kuten n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, ilmastonmuutosta ja muita vaikeita asioita 2000-luvun maailmassa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy niin kuvataiteessa, kirjallisuudessa kuin taidemusiikissakin. Esimerkiksi Kaija Saariahon<\/strong> ooppera Adriana Mater <\/em>(2006) k\u00e4sittelee sis\u00e4llissodan kauheuksia \u00e4idin ja pojan silmin. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tilattu, helmikuussa 2018 kantaesitett\u00e4v\u00e4 Olli Kortekankaan<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja Tuomas Parkkisen<\/strong> libretoima ja ohjaama ooppera Veljeni Vartija <\/em>puolestaan kertoo kahdesta veljest\u00e4, jotka ajautuvat sis\u00e4llissodan py\u00f6rteiss\u00e4 eri puolille.<\/p>\n

Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa\u00a0SUMU-projektissa<\/a> pohditaan musiikin ja yhteiskunnan v\u00e4lisi\u00e4 suhteita sek\u00e4 taiteen merkityst\u00e4 postmodernissa maailmassa. Vuonna 2014 k\u00e4ynnistyneen projektin tutkijoita ovat tutkimushankkeen johtaja, yliopistonlehtori Susanna V\u00e4lim\u00e4ki<\/strong> sek\u00e4 tutkijat Juha Torvinen<\/strong>, Marjaana Virtanen<\/strong>, Liisamaija Hautsalo<\/strong> ja tohtorikoulutettava Sanna Qvick<\/strong>. Projektissa tarkasteltavat teokset ja aiheet on valittu niiden yhteiskunnallisten teemojen perusteella, joissa on kytkent\u00f6j\u00e4 my\u00f6s globaaliin maailmaan. Lis\u00e4ksi projektin keskeisi\u00e4 tavoitteita ovat muun muassa tuottaa uutta tietoa 2000-luvun suomalaisesta nykymusiikista ja sen yhteiskunnallisista ja kulttuurisista sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tuoda uutta tietoa musiikin ja yhteiskunnan suhteista. Projektin merkityksellisyytt\u00e4 korostaa erityisesti se, ettei kotimaista nykymusiikkia ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 paljonkaan tutkittu. V\u00e4lim\u00e4ki on kuitenkin aiemmin tutkinut muun muassa Kristian Smedsin<\/strong> postmodernia teatteriadaptaatiota V\u00e4in\u00f6 Linnan<\/strong> Sotaromaanista<\/em>.<\/p>\n

\"\"<\/a>
SUMU-projektin tutkijoita: Marjaana Virtanen (vas.), Sanna Qvick, Juha Torvinen ja Susanna V\u00e4lim\u00e4ki. Kuva: Simo Repo.<\/figcaption><\/figure>\n

Yksi projektin keskeisist\u00e4 tutkimuskohteista on kamarimusiikkiin keskittyv\u00e4 Meid\u00e4n festivaali, jolla on selke\u00e4 yhteiskunnallinen profiili. Vuodesta 1997 l\u00e4htien J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Tuusulassa j\u00e4rjestetty Meid\u00e4n festivaali on verkkosivujensa<\/a> mukaan \u201dennakkoluuloton, kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4 uudistava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja poikkitaiteellisista tempauksista tunnettu festivaali\u201d. SUMU-projektissa on my\u00f6s tarkasteltu muun muassa muusikko Pekka Kuusiston<\/strong> luotsaamia esityksi\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t ennakkoluulottomasti eri tyylej\u00e4, esimerkkin\u00e4 Kuusiston, Samuli Kosmisen<\/strong> ja r\u00e4pp\u00e4ri Paperi T<\/strong>:n yhteishanke.<\/p>\n

Projekti on poikinut jo useita artikkeleita esimerkiksi\u00a0Musiikki<\/em>– ja L\u00e4hikuva<\/em>-lehdiss\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 julkaisuissa.<\/p>\n

SUMU-projektista voi lukea lis\u00e4\u00e4 muun muassa Musiikki<\/em>-lehden yhteiskunta-teemanumeroista (Musiikki<\/em> 1\u20134\/2016).<\/p>\n

Olli Lehtonen on musiikkitieteest\u00e4 valmistunut HuK.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisella nykytaiteella on keskeinen merkitys k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 yhteiskunnallisia traumoja, kuten n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, ilmastonmuutosta ja muita vaikeita asioita 2000-luvun maailmassa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy niin kuvataiteessa, kirjallisuudessa kuin taidemusiikissakin. Esimerkiksi Kaija Saariahon ooppera Adriana Mater (2006) k\u00e4sittelee sis\u00e4llissodan kauheuksia \u00e4idin ja pojan silmin. Suomen 100-vuotisjuhlan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2331,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,347],"class_list":["post-2330","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-musiikkitiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2330},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":347,"label":"musiikkitiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Lehtonen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Olli Lehtonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":347,"name":"musiikkitiede","slug":"musiikkitiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":347,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":37,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2330"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9964,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2330\/revisions\/9964"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}