{"id":2333,"date":"2017-04-24T12:00:14","date_gmt":"2017-04-24T09:00:14","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2333"},"modified":"2024-05-13T09:07:22","modified_gmt":"2024-05-13T06:07:22","slug":"skisman-pyorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/skisman-pyorteissa\/","title":{"rendered":"Skisman py\u00f6rteiss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Skisman jakama Eurooppa. Kartassa punaisella on merkitty Avignonin paavia kannattaneet alueet ja sinisell\u00e4 Rooman. Todellisuudessa jakolinjat eiv\u00e4t olleet n\u00e4in selke\u00e4t ja kartassa t\u00e4m\u00e4 onkin huomioitu Saksalais-roomalaisen keisarikunnan kohdalla, joka on keltainen siksi, ett\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4 tilanne vaihteli paljon.<\/figcaption><\/figure>\n

Vuonna 1378 l\u00e4ntinen Eurooppa repesi. Se repesi kahden paavin johtamaan kirkkoon, joista toisen p\u00e4\u00e4paikkana oli Avignon ja toisen Rooma. Vuonna 1409 tilanne monimutkaistui entisest\u00e4\u00e4n, kun Pisassa valittiin kolmas paavi. Kiista siit\u00e4, kuka paaveista oli oikea ja todellinen Pietarin istuimen perij\u00e4, oli kirkko-oikeuden lis\u00e4ksi mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin poliittinen ja yhteiskunnallinen.<\/p>\n

Useimmiten L\u00e4nsi-Euroopan rikkoutumisen on n\u00e4hty koskettaneen l\u00e4hinn\u00e4 vain paaviutta, ylimpi\u00e4 kirkon virkoja, maallisia ruhtinaita ja yliopistoeliitti\u00e4. Vanhemmassa tutkimuksessa kannattajakunnat on my\u00f6s kartalla erotettu toisistaan tiukasti eri paaveja ja kuninkaita seuraaviksi alueiksi siten ett\u00e4 esimerkiksi Ranska, Espanja, Skotlanti ja Napolin kuningaskunta lasketaan Avignonin puoluelaisiksi, kun kirkkovaltio, Pohjois-Italia, Englanti ja Pohjoismaat seurasivat Rooman paavia. Saksalaiset ruhtinaskunnat on parhaiten n\u00e4hty kantaansa vaihtavana tilkkut\u00e4kkin\u00e4. Viime vuosikymmenen tutkimus on tehnyt n\u00e4kyv\u00e4ksi sen, ett\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopan kriisi ei j\u00e4\u00e4nyt yksinomaan yhteiskunnan yl\u00e4tasolle ja n\u00e4in ollen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannattajakuntia ei voida jakaa yksinomaan hallitsijoiden poliittisia mieltymyksi\u00e4 seuraten.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Pyhimyksen maineessa vuonna 1380 kuolleen Katariina Sienalaisen kultti on mainio esimerkki siit\u00e4, kuinka paavit k\u00e4yttiv\u00e4t pyhimyst\u00e4 ja pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 valtansa p\u00f6nkitt\u00e4miseen. Katariina kuoli Roomassa ja edusti Rooman paaviutta siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 muualla suosittu kultti levisi vasta skisman p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Avignonia kannattaville alueille.<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimusprojektini Tactile Saints: Holy Matter and the Great Western Schism<\/em> k\u00e4sittelee kauppiaita ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja heid\u00e4n hengelliselle hyvinvoinnilleen omistautuneita dominikaanivelji\u00e4 ennen kaikkea Italiasta ja Ranskasta. Skisma jakoi dominikaanit voimakkaasti. Toisinaan jakautuminen n\u00e4kyy hyvin paikallistasolla dominikaanien omissa joukoissa ja heid\u00e4n vaikutuspiiriss\u00e4\u00e4n olevien maallikkojen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jakautuminen aiheutti suoraan ep\u00e4varmuutta sielunhoidollisissa kysymyksiss\u00e4 mutta oletettavasti my\u00f6s monilla muilla arjen alueilla.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Katariina Sienalaista esitt\u00e4v\u00e4 terrakottaveistos, jonka uskotaan tehdyn h\u00e4nen kuolinnaamionsa mukaan. Kuva: Marika R\u00e4s\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Keskityn tutkimuksessani paikallisyhteis\u00f6iss\u00e4 omaksuttuihin strategioihin tukeutua pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteisiin kriisist\u00e4 selvi\u00e4misess\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamisessa tai toisaalta oman kannan paremmuuden argumentoinnissa. Kaikkiaan tutkin pyhimysten l\u00e4sn\u00e4olon ja materian merkityst\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden osana sek\u00e4 niille perustuvaa erottavaa ja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 identiteetti\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajan<\/p>\n

\"\"<\/a>
Avignonin paavien palatsi. Kuva: Marika R\u00e4s\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n

kulttuurissa. Skisma p\u00e4\u00e4ttyi virallisesti 1417, mutta l\u00e4ntisen Euroopan repe\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkimainingit ja pelko saman toistumisesta n\u00e4kyiv\u00e4t uskonnollisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa aina 1400-luvun puoliv\u00e4liin saakka.<\/p>\n

Marika R\u00e4s\u00e4nen on tutkijatohtori (Turku Institute for Advanced Studies). Parasta aikaa h\u00e4n on vierailevana tutkijana Poitiers\u2019n yliopiston keskiajan tutkimuskeskuksessa (Centre d\u2019\u00e9tudes sup\u00e9rieures de civilisation m\u00e9di\u00e9vale).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1378 l\u00e4ntinen Eurooppa repesi. Se repesi kahden paavin johtamaan kirkkoon, joista toisen p\u00e4\u00e4paikkana oli Avignon ja toisen Rooma. Vuonna 1409 tilanne monimutkaistui entisest\u00e4\u00e4n, kun Pisassa valittiin kolmas paavi. Kiista siit\u00e4, kuka paaveista oli oikea ja todellinen Pietarin istuimen perij\u00e4,…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2334,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,275,461],"class_list":["post-2333","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria","tag-tias"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2333},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":461,"label":"TIAS"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_M_Ra\u2560\u00easa\u2560\u00eanen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Marika R\u00e4s\u00e4nen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":461,"name":"TIAS","slug":"tias","term_group":0,"term_taxonomy_id":461,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2333"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10017,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2333\/revisions\/10017"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}