{"id":2344,"date":"2017-04-24T12:00:29","date_gmt":"2017-04-24T09:00:29","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2344"},"modified":"2024-05-07T16:05:04","modified_gmt":"2024-05-07T13:05:04","slug":"ajantaju-kahdeksas-aistimme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ajantaju-kahdeksas-aistimme\/","title":{"rendered":"Ajantaju \u2013 kahdeksas aistimme?"},"content":{"rendered":"

Jo pienelle vauvalle kehittyy ymm\u00e4rrys ajan kulumisesta t\u00e4m\u00e4n odottaessa ruokaa tai hoitajan huomiota. Jos tarve ei t\u00e4yty kohtuullisessa ajassa, vauva alkaa itke\u00e4. Onko siis ajantaju yksi aisteistamme n\u00e4k\u00f6-, kuulo-, tunto-, maku-, haju-, tasapaino- ja asentoaistin tavoin? Vai onko se kokemuksen my\u00f6t\u00e4 opittu kulttuurisidonnainen ymm\u00e4rryksen muoto?<\/p>\n

Lineaarinen aika etenee alkupisteest\u00e4 loppupisteeseen<\/strong><\/p>\n

Aristoteles kiteytti, ettei aika ole sama asia kuin muutos, joskaan ei ole olemassa aikaa ilman muutosta. Niinp\u00e4 arjessa mittaamme aikaa kokemuksellisesti muutosten m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja laadulla. Jos huomiomme vangitsevia tapahtumia sattuu ymp\u00e4rill\u00e4mme tihe\u00e4sti, aika tuntuu rient\u00e4v\u00e4n, mutta jos mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu ja varsinkin, jos harras toiveemme ei toteudu, aika tuntuu matelevan. L\u00e4nsimaissa ajatellaan ajan kulkevan alkupisteest\u00e4 loppupisteeseen suoraan lineaarisesti tai loivassa kaaressa. Yleisimmin aikaa kuvataan vaakasuoralla janalla. 1700-luvun valistusopit loivat uuden k\u00e4sityksen, ett\u00e4 edess\u00e4 oleva aika on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in nousevana janana, sill\u00e4 niiden mukaan tulevaisuus tulee olemaan menneisyytt\u00e4 parempi. Kun teoreetikot ja historioitsijat (G. W. Hegel<\/strong>, K. Marx<\/strong>, M. Weber<\/strong>, T. Parsons<\/strong>,<\/strong> W. W. Rostow<\/strong>) alkoivat muovata 1800-luvulta alkaen valistuksen modernisoitumisajatuksista holistisia modernisaatioteorioita, monet niiden skenaarioista rakentuivat vaiheittaisen kehityksen konseptille. Vaihe muodostuu aikajanasta, joka on kulmakertoimeltaan melkein vakio, ja se p\u00e4\u00e4ttyy hypp\u00e4ykselliseen nousuun korkeammalle tasolle ja uuteen vaiheeseen. N\u00e4iden vaiheteorioiden mukaan kehitys siis etenee portaittain.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisiss\u00e4 kulttuureissa aika on samanaikaisten prosessien tapahtumaketju<\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsimaista aikak\u00e4sityst\u00e4 on kuvattu yksiulotteiseksi ja yksil\u00f6keskeiseksi. Se on t\u00e4sm\u00e4llisesti mitattavissa ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti etenev\u00e4 yksi prosessi. Se ei ole kuitenkaan yleismaailmallinen eik\u00e4 ainoa aikak\u00e4sitys. V\u00e4limeren maiden, Afrikan ja Etel\u00e4-Amerikan aikak\u00e4sitykset poikkeavat siit\u00e4 moniulotteisuudessaan. N\u00e4iss\u00e4 ihmiskeskeisiss\u00e4 ja yhteis\u00f6llisiss\u00e4 kulttuureissa aikaa ei n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 vaan moniulotteisena, monista prosesseista muodostuvana tapahtumaketjuna. N\u00e4iss\u00e4 kulttuureissa ollaan sit\u00e4 tyytyv\u00e4isempi\u00e4, mit\u00e4 useampi asia on tekeill\u00e4 samanaikaisesti. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on itse tapahtuma tai tapaaminen \u2013 ei kellonaika, jolloin ne toteutuvat. Ihmiset ja heid\u00e4n v\u00e4lisens\u00e4 kanssak\u00e4yminen ovat merkityksellisempi\u00e4 kuin tapahtumien ajankohta tai kesto. Multiaktiiviset ihmiset lykk\u00e4\u00e4v\u00e4t, venytt\u00e4v\u00e4t ja n\u00e4pel\u00f6iv\u00e4t aikaa mieleisekseen.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Hiekkat\u00e4ytteinen tiimalasi oli ensimm\u00e4isi\u00e4 ajankulun mittaamisv\u00e4lineit\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Reaktiivisissa kulttuureissa aika on syklist\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kolmannen suuren aikak\u00e4sityksen ovat muovanneet reaktiiviset Aasian kulttuurit. Niiss\u00e4 aika kytket\u00e4\u00e4n luontoon ja siin\u00e4 tapahtuviin muutoksiin, kuten auringon nousuihin ja laskuihin, taivaankappaleiden liikkeisiin sek\u00e4 vuodenaikoihin. Ajan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kiert\u00e4v\u00e4n ympyr\u00e4\u00e4 loputtomasti, mutta ympyr\u00e4 ei ole tismalleen sama, vaan ympyr\u00e4t ovat lomittaisia kuin kierrejousen kierrokset. Reaktiivisten kulttuurien edustajat eiv\u00e4t tee h\u00e4tik\u00f6ityj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vaan \u201dnukkuvat y\u00f6n yli\u201d. He ik\u00e4\u00e4n kuin tekev\u00e4t mieless\u00e4\u00e4n pohtimiskierroksen ja sitten palaavat asiaan uudestaan. He ovat luonteeltaan sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ja vuorovaikutussuhteisiin keskittyvi\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka ajattelevat toimintavaihtoehtoja ja niiden mahdollisia seurauksia. Kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty, siin\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisen ajattelutavan katsotaan olevan tunnusomaisinta sellaisille reaktiivisille kulttuureille, joita Japani, Kiina, Turkki ja Suomikin edustavat. Jopa ajatellessaan itse\u00e4\u00e4n suomalainen ottaa l\u00e4ht\u00f6kohdakseen ajan ja ik\u00e4\u00e4n kuin asemoi itsens\u00e4 ajankeh\u00e4lle. Kun on pime\u00e4\u00e4, nukuttaa, tai kun aurinko nousee kev\u00e4isin p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 aiemmin, tulee halu nousta s\u00e4ngyst\u00e4 yh\u00e4 varhaisemmin. Me ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dkuuntelemme aikaa\u201d ja el\u00e4ydymme vuorokausi- ja vuodenaikarytmeihin. Kun sanomme nauttivamme talvesta, niin siten ilmaisemme sis\u00e4ist\u00e4neemme tuon vuodenajan ja olevamme sinut sen kanssa.<\/p>\n

Mutta onko ajantaju aisti?<\/strong><\/p>\n

Aikak\u00e4sityksemme on rikas ja nyansoitunut. Reaktiivisen kulttuurin edustajina emme tarkkaile aikaa vain osana ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa vaan se on meille my\u00f6s keskeinen itsereflektion v\u00e4line. Ottaen huomioon sivilisaatioiden aikak\u00e4sitysten erilaisuudet ajantajussamme n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan enemm\u00e4n kulttuurisidonnaisia piirteit\u00e4 kuin synnynn\u00e4isi\u00e4 ominaisuuksia. Aistiksi sit\u00e4 ei siksi voi luokitella.<\/p>\n

Timo Myllyntaus on professori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jo pienelle vauvalle kehittyy ymm\u00e4rrys ajan kulumisesta t\u00e4m\u00e4n odottaessa ruokaa tai hoitajan huomiota. Jos tarve ei t\u00e4yty kohtuullisessa ajassa, vauva alkaa itke\u00e4. Onko siis ajantaju yksi aisteistamme n\u00e4k\u00f6-, kuulo-, tunto-, maku-, haju-, tasapaino- ja asentoaistin tavoin? Vai onko se kokemuksen…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2345,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,245],"class_list":["post-2344","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2344},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Myllyntaus.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Timo Myllyntaus","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2344"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9987,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2344\/revisions\/9987"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}