{"id":2353,"date":"2017-04-24T12:00:06","date_gmt":"2017-04-24T09:00:06","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2353"},"modified":"2024-05-13T09:12:57","modified_gmt":"2024-05-13T06:12:57","slug":"alkemian-peili-keskiajalla-ja-uuden-ajan-alussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/alkemian-peili-keskiajalla-ja-uuden-ajan-alussa\/","title":{"rendered":"Alkemian peili keskiajalla ja uuden ajan alussa"},"content":{"rendered":"<p>Historiallisessa kielentutkimuksessa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 jaoteltu kielen vaiheet eri aikakausiksi. Tutkijat profiloituvat usein tietyn kielivaiheen tutkijoiksi. V\u00e4lill\u00e4 tutkimus kuitenkin vaatii aikakausien v\u00e4limaastossa kulkemista.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin alkemistista teosta <em>The Mirror of Alchemy (MoA)<\/em>. Tutkimukseni keskittyy <em>MoA<\/em>:n seitsem\u00e4\u00e4n englanninkieliseen k\u00e4sikirjoituskopioon, jotka ovat s\u00e4ilyneet 1400\u20131600-luvuilta.<em> MoA <\/em>on er\u00e4\u00e4nlainen johdatus alkemiaan: se k\u00e4sittelee seitsem\u00e4ss\u00e4 luvussa alkemian perusteita ja viisasten kiven valmistamista. Teos on alun perin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s latinankielisest\u00e4 <em>Speculum Alchemiae<\/em> -teoksesta, jota on aiemmin pidetty kuuluisan fransiskaanifilosofi <strong>Roger Baconin<\/strong> (n. 1214\u20131292) kirjoittamana. Englanninkielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kopiointihistoria ei kuitenkaan ole yksinkertainen, vaan teoksesta on useampi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2355\" aria-describedby=\"caption-attachment-2355\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Norja_kuva.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2355\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Norja_kuva-300x231.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"231\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2355\" class=\"wp-caption-text\">Englanninkielinen alkemistinen teksti 1400-luvulta. Cambridge, Trinity College Library MS R.14.45, lehdet 2v-3r. CC BY-NC 4.0.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Keskienglannin tutkijasta varhaismoderniin<\/strong><\/p>\n<p>Koska <em>MoA<\/em>:n kopioita on s\u00e4ilynyt noin 200 vuoden ajalta \u2013 keskiajan lopulta l\u00e4hes 1700-luvun alkupuolelle \u2013 aiheuttaa niiden tutkiminen haasteita jo aikav\u00e4lin laajuuden takia. Olen alun perin erikoistunut my\u00f6h\u00e4iskeskiajan englantiin, mutta <em>MoA <\/em>on vienyt minut tutun aikakauden ulkopuolelle varhaisuusenglannin pariin (n. 1500\u20131700). Siirtyminen aikakaudelta toiselle on ollut mielenkiintoista, mutta keskienglannin ja varhaisuusenglannin v\u00e4liss\u00e4 tasapainottelussa riitt\u00e4\u00e4 punnerrettavaa. Varhaisuusenglanti on toki l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 nykyenglantia kuin keskienglanti. Kielimuodon suhteen siirtym\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s omaa aikaamme on onneksi helpompaa kuin toiseen suuntaan, eli uudempien tekstien tulkitseminen ei tuo lis\u00e4vaikeuksia.<\/p>\n<p>Monet k\u00e4sin kopioituihin teksteihin liittyv\u00e4t seikat ovat kuitenkin haastavampia uuden ajan alun k\u00e4sikirjoituksissa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 keskiajan k\u00e4sikirjoituskulttuuria on tutkittu enemm\u00e4n kuin varhaismodernia. Muun muassa t\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia my\u00f6s uuden ajan alun k\u00e4sin kirjoitettuja kirjoja.<\/p>\n<p><strong>Aikakausien v\u00e4limaastossa<\/strong><\/p>\n<p>Minun pit\u00e4\u00e4 tutkimuksessani ottaa huomioon kahden historiallisen aikakauden ja kielimuodon vaateet. Toisaalta juuri t\u00e4llainen tutkimus on hedelm\u00e4llist\u00e4. Vaikka aikakaudet on jaoteltu erilaisiksi, on kyseess\u00e4 totta kai historiallinen jatkumo. Monet varhaisuusenglanniksi luokiteltavat tekstit ovat aivan kuin my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 keskienglantia. <em>MoA<\/em>:n kopiot kertovat omaa tarinaansa t\u00e4st\u00e4 jatkumosta: viel\u00e4 1600-luvulla on kopioitu keskiaikaista teksti\u00e4. Raja keskiajan ja uuden ajan alun v\u00e4lill\u00e4 on siis veteen piirretty viiva.<\/p>\n<p><em>Sara Norja on englannin oppiaineen tohtorikoulutettava, joka tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan <\/em>The Mirror of Alchemy<em> -teoksen k\u00e4sikirjoituskopioita ja valmistaa aineistosta vapaasti julkaistavaa digitaalista tieteellist\u00e4 editiota.<\/em><\/p>\n<p>Tutustu kuvassa esiintyv\u00e4\u00e4n tekstiin <a href=\"http:\/\/trin-sites-pub.trin.cam.ac.uk\/manuscripts\/R_14_45\/manuscript.php?fullpage=1&amp;startingpage=1\">t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Historiallisessa kielentutkimuksessa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 jaoteltu kielen vaiheet eri aikakausiksi. Tutkijat profiloituvat usein tietyn kielivaiheen tutkijoiksi. V\u00e4lill\u00e4 tutkimus kuitenkin vaatii aikakausien v\u00e4limaastossa kulkemista. V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin alkemistista teosta The Mirror of Alchemy (MoA). Tutkimukseni keskittyy MoA:n seitsem\u00e4\u00e4n englanninkieliseen k\u00e4sikirjoituskopioon, jotka ovat&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2354,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,563,2353],"class_list":["post-2353","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-englannin-kieli","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2353},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":563,"label":"englannin kieli"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Norja.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Sara Norja","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":563,"name":"englannin kieli","slug":"englannin-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":563,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":17,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2353"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2353\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10028,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2353\/revisions\/10028"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2354"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2353"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2353"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}