{"id":2366,"date":"2017-04-24T12:00:42","date_gmt":"2017-04-24T09:00:42","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2366"},"modified":"2024-05-07T15:43:49","modified_gmt":"2024-05-07T12:43:49","slug":"jumala-ja-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/jumala-ja-aika\/","title":{"rendered":"Jumala ja aika"},"content":{"rendered":"<p>Monet filosofit ovat ottaneet teht\u00e4v\u00e4kseen mietti\u00e4, mik\u00e4 on Jumalan ja ajan suhde. N\u00e4it\u00e4 suhteita koskevista k\u00e4sityksist\u00e4 taas syntyy paljon pohdittavaa kulttuurintutkijoille.<\/p>\n<p><strong>Kaksi teoriaa<\/strong><\/p>\n<p><strong>William Lane Craig<\/strong> on puolustanut kosmologisen argumentin <em>kal\u0101m<\/em>-versiota. Se on keskiajan islamilainen argumentti Jumalan olemassaolosta. Craigin mukaan sen todistusvoiman kannalta on olennaista, ett\u00e4 aikaa kuvaa oikein <em>A-teoria<\/em>.<\/p>\n<p>A-teorian mukaan vain nykyhetki on olemassa. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 kutsutaan presentismiksi. Universumi kulkee ajanhetkien l\u00e4pi yksi kerrallaan, ja ajan alkaminen ja kuluminen tarvitsevat aika-avaruuden ulkopuolisen \u2013 yliluonnollisen \u2013 syyn.<\/p>\n<p><em>B-teoriaan<\/em> puolestaan liittyy eternalismi, jonka mukaan kaikki ajanhetket \u2013 menneet, nykyinen ja tulevat \u2013 ovat olemassa. T\u00e4ll\u00f6in <em>kal\u0101m<\/em>-argumentti ei toimi, sill\u00e4 jos kaikki aika on olemassa, ei sen alulle ole tarpeen esitt\u00e4\u00e4 syit\u00e4. Craigin mukaan aika-avaruus edellytt\u00e4isi alkua samaan tapaan kuin puukeppi edellytt\u00e4\u00e4 toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 syntyhetken ollakseen olemassa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2368\" aria-describedby=\"caption-attachment-2368\" style=\"width: 258px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Rintala_Kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-2368\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Rintala_Kuva-300x231.jpg\" alt=\"\" width=\"258\" height=\"199\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2368\" class=\"wp-caption-text\">Giovanni Francesco Romanelli (1610\u20131662), Chronos and his child. National Museum in Warsaw. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Avoin ja klassinen teismi<\/strong><\/p>\n<p>A-teoria tuntuu soveltuvan yhteen <em>avoimen teismin <\/em>kanssa. Sen mukaan Jumala on ajan sis\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n ei voi muuttaa mennytt\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4n tied\u00e4 tulevaa, Jumala vain voi \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4ll\u00e4 \u00e4lyll\u00e4\u00e4n arvioida tulevan oikein. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan h\u00e4n on vain nykyhetkess\u00e4 ja kulkee ajan mukana. Avoimia teistej\u00e4 ovat muun muassa <strong>Richard Swinburne<\/strong> ja <strong>John Polkinghorne<\/strong>.<\/p>\n<p>Avoin teismi on vaihtoehto perinteisemm\u00e4lle k\u00e4sitykselle, <em>klassiselle teismille<\/em>, jonka mukaan jumaluus on ajan ulkopuolella ja havaitsee kaikki ajanhetket kerralla. T\u00e4m\u00e4 tuo klassisen teismin l\u00e4helle eternalismia ja B-teoriaa. Klassisia teistej\u00e4 ovat muun muassa <strong>Augustinus<\/strong>, <strong>Tuomas Akvinolainen<\/strong> ja <strong>Bo\u00ebthius<\/strong>.<\/p>\n<p>N\u00e4iden lis\u00e4ksi on toki muitakin jumalak\u00e4sityksi\u00e4 kuten <em>prosessiteismi<\/em> ja <em>panenteismi<\/em>. Ne n\u00e4kev\u00e4t maailman ja jumaluuden suhteen tiiviimp\u00e4n\u00e4 kuin edell\u00e4 mainitut.<\/p>\n<p><strong>Kaikkivaltias Aika<\/strong><\/p>\n<p>Avoin teisti voi toki omaksua my\u00f6s eternalistisen kannan, mutta t\u00e4ll\u00f6in tunnutaan vihjaavan, ett\u00e4 aika on Jumalan yl\u00e4puolella. Menneisyys ja tulevaisuus olisivat olemassa, mutta Jumala olisi vain nykyhetkess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in aika-avaruudessa olisi suuria alueita, jotka ovat Jumalan ulottumattomissa.<\/p>\n<p>L\u00e4helle t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 tulee jo kadonnut uskonto, <em>zurvanilaisuus<\/em>. Se syntyi hellenistisell\u00e4 kaudella kreikkalaisen filosofian, babylonialaisen astrologian ja zarathustralaisuuden kohdatessa. Zurvanilaisuuden mukaan korkein voima on Aika, Zurv\u0101n Akarana, josta valon jumala (Ohrmazd) ja pime\u00e4n jumala (Ahriman) ovat syntyneet.<\/p>\n<p><em>Jukka J. Rintala on uskontotieteen tohtorikoulutettava.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet filosofit ovat ottaneet teht\u00e4v\u00e4kseen mietti\u00e4, mik\u00e4 on Jumalan ja ajan suhde. N\u00e4it\u00e4 suhteita koskevista k\u00e4sityksist\u00e4 taas syntyy paljon pohdittavaa kulttuurintutkijoille. Kaksi teoriaa William Lane Craig on puolustanut kosmologisen argumentin kal\u0101m-versiota. Se on keskiajan islamilainen argumentti Jumalan olemassaolosta. Craigin mukaan&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2367,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,257],"class_list":["post-2366","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2366},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Rintala.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Jukka J. Rintala","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2366"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9971,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2366\/revisions\/9971"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}