{"id":2371,"date":"2017-04-24T12:00:21","date_gmt":"2017-04-24T09:00:21","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2371"},"modified":"2024-05-13T09:01:48","modified_gmt":"2024-05-13T06:01:48","slug":"joutenoloa-antiikin-roomassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/joutenoloa-antiikin-roomassa\/","title":{"rendered":"Joutenoloa antiikin Roomassa"},"content":{"rendered":"<p>Antiikin Roomassa vapaa-ajasta k\u00e4ytettiin termi\u00e4 <em>otium<\/em>. Sanalla <em>negotium<\/em> taas tarkoitettiin erilaisia julkisia ja yksityisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n velvollisuuksia. Roomalaisille <em>otium<\/em> oli siis primaarinen k\u00e4site, jonka kautta sen vastakohta <em>nec-otium<\/em> (\u201dei-otium\u201d) m\u00e4\u00e4riteltiin. <em>Otium<\/em> merkitsi monia asioita, kuten lepoa, joutenoloa, lomaa (valtiollisista toimista), valtiollista rauhantilaa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2373\" aria-describedby=\"caption-attachment-2373\" style=\"width: 214px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Rissanen_kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2373\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Rissanen_kuva1-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"214\" height=\"160\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2373\" class=\"wp-caption-text\">Celsuksen kirjaston rauniot Efesoksessa. Kuva: Veli-Matti Rissanen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Vapaa-aika ja moraali<\/strong><\/p>\n<p><em>Otium<\/em> oli yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 aikaa ilmaiseva k\u00e4site, jolla viitattiin siihen aikaan, jolloin saattoi keskitty\u00e4 omiin asioihinsa. Toisaalta se oli suuressa m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s moraalinen k\u00e4site: se, mit\u00e4 vapaa-ajalla teki, heijasti henkil\u00f6n moraalista luonnetta. Jo varhain roomalaiset tekiv\u00e4t eron toimeliaan (<em>otium negotiosum<\/em>) ja toimettoman vapaa-ajan (<em>otium otiosum<\/em>) v\u00e4lill\u00e4. Roomalainen eliitti \u2013 s\u00e4ilyneen kirjallisuuden perusteella tunnemme ennen kaikkea ylimyst\u00f6n k\u00e4sityksi\u00e4 \u2013 piti j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ajan haaskauksena.<\/p>\n<p>Ylimyst\u00f6n ihanteena oli viett\u00e4\u00e4 luppoaikakin aktiivisesti, toisin sanoen \u00e4lyllisten harrastusten, kuten filosofian ja kirjallisuuden parissa. Filosofi Seneca (4 eKr.\u201365 jKr.) toteaa, ett\u00e4 \u201dvapaa-aika ilman tieteit\u00e4 on kuolemaa ja ihmisen el\u00e4v\u00e4lt\u00e4 hautaamista\u201d (suom. Antti T. Oikarinen). Roomalaisen ylimyst\u00f6n \u201dty\u00f6n etiikkaan\u201d kuului, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 vapaa-ajan \u00e4lylliset harrastukset saaneet olla itsetarkoitus, vaan niill\u00e4kin piti olla jokin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tavoite. Cicero (106\u201343 eKr.) oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kun vapaa-aika (<em>otium<\/em>) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kirjoittamiseen, siit\u00e4 on yht\u00e4 paljon hy\u00f6ty\u00e4 valtiolle kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimista (<em>negotium<\/em>).<\/p>\n<p><strong>Joutilaisuuden turmeleva vaikutus<\/strong><\/p>\n<p>Roomalaisen ylimyst\u00f6n mielest\u00e4 joutenololla, joka sen mukaan oli rahvaan merkki, oli turmeleva vaikutus. Eliitin asennetta kuvaavat hyvin Catulluksen (87\/84\u201347 eKr.) s\u00e4keet:<\/p>\n<figure id=\"attachment_2375\" aria-describedby=\"caption-attachment-2375\" style=\"width: 223px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Rissanen_kuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-2375\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Rissanen_kuva2-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"223\" height=\"167\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2375\" class=\"wp-caption-text\">Ciceron Arpinumissa (nyk. Arpino) sijainneen huvilan l\u00e4hell\u00e4 virtaava Fibrenusjoki ja ja siin\u00e4 sijatseva saari, jossa Cicero tapasi viett\u00e4\u00e4 vapaa-aikaansa lueskellen, mietiskellen ja kirjoittaen. Kuva: Veli-Matti Rissanen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Catullus, joutilaisuus on riesasi.<br \/>\nJoutilaana ilakoit ja riehakoit liikaa;<br \/>\njoutilaisuus on tuhonnut kuninkaita ja vauraita kaupunkeja.<\/p>\n<p>Catulluksella, kuten muillakin roomalaisilla rakkausrunoilijoilla, joutenoloon liittyy my\u00f6s eroottinen aspekti: <em>otium<\/em> antoi mahdollisuuden rakkausseikkailuille. Runoilijoiden mielest\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olivat hyv\u00e4st\u00e4 mutta tuottivat usein my\u00f6s harmeja, jotka saattoi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joutilaisuutta.<\/p>\n<p>Roomalaisten <em>otium<\/em> \u2013 positiivisine ja negatiivisine konnotaatioineen \u2013 vaikutti voimakkaasti keskiajan ja uuden ajan k\u00e4sityksiin vapaa-ajasta. Petrarca (1304\u20131374) kannatti edelleen cicerolaista vapaa-ajan ihannetta todetessaan, ett\u00e4 aito vapaa-aika ei ole \u201djotakin tyhj\u00e4\u00e4 eik\u00e4 hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 joutenoloa, vaan sellaista mik\u00e4 tuottaa hy\u00f6ty\u00e4 monille\u201d.<\/p>\n<p><em>Veli-Matti Rissanen on tutkija ja tuntiopettaja klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineessa. H\u00e4nen tutkimuskohteenaan ovat M. Tullius Ciceron kirjeet, joita h\u00e4n on my\u00f6s parhaillaan suomentamassa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Antiikin Roomassa vapaa-ajasta k\u00e4ytettiin termi\u00e4 otium. Sanalla negotium taas tarkoitettiin erilaisia julkisia ja yksityisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n velvollisuuksia. Roomalaisille otium oli siis primaarinen k\u00e4site, jonka kautta sen vastakohta nec-otium (\u201dei-otium\u201d) m\u00e4\u00e4riteltiin. Otium merkitsi monia asioita, kuten lepoa, joutenoloa, lomaa (valtiollisista toimista), valtiollista&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2372,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,587],"class_list":["post-2371","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2371},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Rissanen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Veli-Matti Rissanen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2371","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2371"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2371\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10009,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2371\/revisions\/10009"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}