Nykyrunouden lukemista pidet\u00e4\u00e4n usein jonkinlaisena mutkikkaana harjoitteena, jonka tavoitteena on etsi\u00e4 merkityst\u00e4 monimutkaisten kielikuvien ja vaikeiden rakenteiden takaa. Se saattaa tuntua teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4, jossa ei ole sijaa tunteelle ja ei-analyyttiselle kokemiselle.<\/p>\n
Toisaalta nykyrunoutta lukevat usein ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi hyvin tietoisia siihen liittyvist\u00e4 keskusteluista ja teoreettisista py\u00f6rittelyist\u00e4. Varsinkin kokeellisen, uutta luomaan pyrkiv\u00e4n runouden kohdalla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 lukijat pelaavat samaa peli\u00e4 kirjoittajien kanssa, eiv\u00e4tk\u00e4 ehk\u00e4 helposti anna itsens\u00e4 heitt\u00e4yty\u00e4 tuntemaan analyyttisyyden sijasta.<\/p>\n
Projektissani Vaikeita suhteita. Tunteiden lukeminen kokeellisessa amerikkalaisessa nykyrunoudessa<\/em> tutkin sit\u00e4, kuinka suhtautua tunteisiin teksteiss\u00e4, jotka ovat tavalla tai toisella kokeellisia. Tarkastelen esimerkiksi yhdysvaltalaista k\u00e4sitteellist\u00e4 runoutta, jossa saatetaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muualta lainattua tekstimateriaalia. T\u00e4ll\u00f6in runotekstist\u00e4 ei helposti l\u00f6ydy selke\u00e4\u00e4, yksitt\u00e4ist\u00e4 puhujaa, johon samastua. Nykyrunous on usein hyvin tietoista internet-ajan kielellisest\u00e4 ja subjektiivisuuteen liittyv\u00e4st\u00e4 fragmentaarisuudesta. Toisaalta runouteen liitet\u00e4\u00e4n perinteisesti lyyrisyys, intiimi subjektiivisuus. Nykyrunoilijat ovat tietysti t\u00e4st\u00e4 hyvin tietoisia, jolloin kokeelliset teoksetkin saattavat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 suhdettaan t\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitykseen.<\/p>\n Turhautuneet lukijat<\/strong><\/p>\n Esimerkkein\u00e4 voi mainita Bernadette Mayerin<\/strong> tai nuoren runoilijan Trisha Low\u2019n<\/strong>, joiden teksteiss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n tunne edell\u00e4, mutta samalla hyvin tietoisina tunneilmaisun kompleksisuudesta. Low on ironisen tietoinen samastumisen ja autenttisuuden vaikeudesta, vaikka kyll\u00e4st\u00e4\u00e4 tekstins\u00e4 naiiviudella ja herkkyydell\u00e4 sek\u00e4 vahvoilla negatiivisilla ja positiivisilla tunteilla. Mayer puolestaan etsii teoksessaan Studying Hunger Journals<\/em> (2011) tapoja kirjoittaa auki kaikki mielenliikkeens\u00e4.<\/p>\n Kun t\u00e4llaisia runotekstej\u00e4 tarkastellaan tunteen kautta, pohdittavaksi tulevat erilaiset valtasuhteet ja se, millaisia tunteita lukeminen itsess\u00e4\u00e4n saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4: innostuneisuutta, turhautumista, tylsistymist\u00e4 tai esimerkiksi ylimielisyytt\u00e4 tekstiss\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 subjektiivista puhujaa kohtaan. Tarkastelemalla sit\u00e4, miten runotekstit luovat tilaa t\u00e4llaisille reaktioille, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n suoraviivaisen tulkitsemisen sijaan pohtimaan runouden tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arkikielt\u00e4 ja vaikuttaa lukijoihinsa.<\/p>\n Elina Siltanen on englannin kielen oppiaineessa apurahalla ty\u00f6skentelev\u00e4 tutkijatohtori. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nykyrunouden lukemista pidet\u00e4\u00e4n usein jonkinlaisena mutkikkaana harjoitteena, jonka tavoitteena on etsi\u00e4 merkityst\u00e4 monimutkaisten kielikuvien ja vaikeiden rakenteiden takaa. Se saattaa tuntua teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4, jossa ei ole sijaa tunteelle ja ei-analyyttiselle kokemiselle. Toisaalta nykyrunoutta lukevat usein ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi hyvin…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2385,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[563,2353],"class_list":["post-2384","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-englannin-kieli","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2384},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":563,"label":"englannin kieli"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Siltanen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Elina Siltanen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":563,"name":"englannin kieli","slug":"englannin-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":563,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":17,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2384"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2384\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9982,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2384\/revisions\/9982"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2384"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2384"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}